Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ole eläinrakas - miksi tämä on ongelma?
09.03.2022 |
Sanotaan heti alkuun: en vihaa eläimiä ja mielestäni on alhaista, miten jotkut kohtelevat eläimiä (tai ketä tahansa heikompaa/puolustuskyvytöntä) julmasti. Minulla ei riitä ymmärrystä eläimiä julmasti kohteleville ihmisille.
Nykyisin tuntuu, että ihmisten odotetaan olevan eläinrakkaita ja minä en ole. Esimerkiksi lemmikkieläimet eivät herätä minussa sellaista "oi, kun on ihana!" reaktiota. En mene sekaisin siitä, jos näen jonkun lemmikin. Saatan silittää, mutta siinä se. Voin kohteliaisuudesta katsoa jonkun esittelemiä kuvia/videoita siitä, mitä hänen lemmikkinsä on tehnyt, mutta en koe sen suurempaa mielenkiintoa asiaan. Kuuntelen kyllä, koska asia on toiselle tärkeä. Minulle on monesti ehdotettu lemmikin hankkimista, mutta en koe sitä ollenkaan "omaksi jutukseni". Minulla ei olisi elämäntilanteessani edes mahdollisuutta huolehtia lemmikistä sellaisella tavalla, kuin tarvitsisi. Koen, että lemmikkien on hyvä olla sellaisissa perheissä, joissa on aitoa innostusta lemmikkien kanssa olemiseen ja lemmikeistä pidetään huolta. Ymmärrän, että moni nauttii lemmikin kanssa vietetystä ajasta, vaikka minä en koe siihen mielenkiintoa.
Miksi on ongelma, jos joku ei ole eläinrakas 2020-luvulla? Eiväthän kaikki pidä lapsistakaan ja se on ihan ok. Miksi se ei ole ok, jos joku ei erityisemmin pidä eläimistä?
Kommentit (70)
Jos sanot inhoavasi eläimiä niin monet eläinrakkaat kokee sen henkilökohtaisena loukkauksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oo minäkään. En ollenkaan ymmärrä näitä, jotka sanovat "jos pitäisi pelastaa palavasta talosta naapurin lapsi tai kissa, niin pelastaisin kissan". Ihmisen henki on aina arvokkaampi kuin eläimen.
Minusta tällainen on todella hyytävä ajatusmaailma, yleinen se kai on kun näkee millä vauhdilla luontoa pilataan. Ei yhdenkään elävän olennon henki ole toista arvokkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo minäkään. En ollenkaan ymmärrä näitä, jotka sanovat "jos pitäisi pelastaa palavasta talosta naapurin lapsi tai kissa, niin pelastaisin kissan". Ihmisen henki on aina arvokkaampi kuin eläimen.
Minusta tällainen on todella hyytävä ajatusmaailma, yleinen se kai on kun näkee millä vauhdilla luontoa pilataan. Ei yhdenkään elävän olennon henki ole toista arvokkaampi.
Jos sinä saisit pelastaa palavasta talosta vain naapurin lapsen tai kissan, kumman pelastaisit? Taloon jäävä kuolisi.
Pidän itseäni eläinrakkaana yleisestiottaen. Tykkään katsella villieläimiä luonnossa ja en esimerkiksi tapa hämähäkkiä tai muita hyönteisiä vaan vien ne pihalle yms. En kuitenkaan ymmärrä miksi ihmiset pitävät lemmikkejä. Painajaismainen ajatus, että pitäisi holhota jotakin kissaa tai kilpikonnaa. Jos meidän toimistoon otettaisiin toimistokoira tai vastaava niin vaihtaisin heti työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sanot inhoavasi eläimiä niin monet eläinrakkaat kokee sen henkilökohtaisena loukkauksena.
No ei henkilökohtaisena loukkauksena, mutta ainakin itselleni eläimet ja luonto ovat niin korkealla tärkeysjärjestyksessä ettei minulla olisi eläimiä inhoavan ihmisen kanssa mitään yhteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo minäkään. En ollenkaan ymmärrä näitä, jotka sanovat "jos pitäisi pelastaa palavasta talosta naapurin lapsi tai kissa, niin pelastaisin kissan". Ihmisen henki on aina arvokkaampi kuin eläimen.
Minusta tällainen on todella hyytävä ajatusmaailma, yleinen se kai on kun näkee millä vauhdilla luontoa pilataan. Ei yhdenkään elävän olennon henki ole toista arvokkaampi.
Jos sinä saisit pelastaa palavasta talosta vain naapurin lapsen tai kissan, kumman pelastaisit? Taloon jäävä kuolisi.
Sen kumman löytäisin ensimmäisenä. Toki yrittäisin pelastaa molemmat, mutta en todellakaan jättäisi kumpaakaan taloon kuolemaan jos olisi mahdollisuus pelastaa kaikki.
Itsekin olen huomannut ettei saisi sanoa, jos ei välitä eläimistä. Erehdyin kerran sanomaan tämän ääneen ja sain kuulla, miten olen empatiakyvytön ja kamala ihminen. Minulla taustalla koirapelkoa, josta ajatukseni juontavat juurensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miksi se on ongelma? Minä olen koiraihminen ja vaikka pidän kissoista, en jaksa niistä innostua. Eli katson videon, jos joku näyttää, ja tietysti suojelen kissoja siinä missä muitakin eläimiä (jaan tietoa sterilointikampanjoista jne). En ole koskaan kokenut, että se olisi ollut kenellekään millään tavalla ongelma, etten ole kissarakas.
Mä olen saanu kuraa niskaani kun olen ääneen sanonut, että mielestäni eläimet ei kuulu kerrostalo-asuntoon, elukoiden ei pitäisi olla pöydällä tai sängyssä ja olen mietiskellyt ääneen, miksi koiraa ei voisi syödä siinä missä sikaakin.
(Ei se meinaa, että itse sitä tekisin, en edes pidä lihasta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä mielestäni eläinrakas, mutta rakastan vapauttani enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen saanu kuraa niskaani kun olen ääneen sanonut, että mielestäni eläimet ei kuulu kerrostalo-asuntoon, elukoiden ei pitäisi olla pöydällä tai sängyssä ja olen mietiskellyt ääneen, miksi koiraa ei voisi syödä siinä missä sikaakin.
(Ei se meinaa, että itse sitä tekisin, en edes pidä lihasta).
Miksi tuota kerrostaloasiaa paheksutaan? Olen samaa mieltä. Eräs ystäväni piti aikanaan koiraansa n. 15 neliön yksiössä. Koira oli pitkät päivät yksin, kun ystävä teki töissä pitkää päivää. Kaiken lisäksi oli kyse rodusta, joka kärsi kuononsa takia pahoista hengitysvaikeuksista. En ymmärtänyt ollenkaan, miksi halusi noin sairaan koirarodun edustajan noin pieneen kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oo minäkään. En ollenkaan ymmärrä näitä, jotka sanovat "jos pitäisi pelastaa palavasta talosta naapurin lapsi tai kissa, niin pelastaisin kissan". Ihmisen henki on aina arvokkaampi kuin eläimen.
Minusta tällainen on todella hyytävä ajatusmaailma, yleinen se kai on kun näkee millä vauhdilla luontoa pilataan. Ei yhdenkään elävän olennon henki ole toista arvokkaampi.
Jos sinä saisit pelastaa palavasta talosta vain naapurin lapsen tai kissan, kumman pelastaisit? Taloon jäävä kuolisi.
Sen kumman löytäisin ensimmäisenä. Toki yrittäisin pelastaa molemmat, mutta en todellakaan jättäisi kumpaakaan taloon kuolemaan jos olisi mahdollisuus pelastaa kaikki.
Entä jos voisit oikeasti pelastaa vain toisen eikä olisi mahdollisuutta pelastaa kaikkia?
No miksi se on ongelma? En ole havainnut sen olevan ongelma kenellekään vielä.
Lapsirakas, ei eläinrakas mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen saanu kuraa niskaani kun olen ääneen sanonut, että mielestäni eläimet ei kuulu kerrostalo-asuntoon, elukoiden ei pitäisi olla pöydällä tai sängyssä ja olen mietiskellyt ääneen, miksi koiraa ei voisi syödä siinä missä sikaakin.
(Ei se meinaa, että itse sitä tekisin, en edes pidä lihasta).
Miksi ei? Ymmärrän, että et halua elukoita omalle päydällesi tai sänkyysi, mutta miten se sinua haittaa, jos mun kissani on mun pöydälläni ja mun koirani on mun sängyssäni?
Olen seurannut mielenkiinnolla palstalla keskustelua siitä, kuinka Suomessa eläimiä ei saa ottaa mukaan väestönsuojaan. Tämä on ollut osalle järkytys ja aika moni on ilmoittanut, että jäisi kotiin eläintensä kanssa.
Tajuan, että eläimet ovat monille tärkeitä perheenjäseniä ja niitä ei haluta hylätä, mutta miksi ajatellaan, että väestönsuojissa olisi tilaa eläimille? Eihän noita tiloja ole kaikille ihmisillekään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi teeskennellä kiinnostunutta, jos ei ole? Ei lemmikkien palvontaan ole pakko osallistua. Sanoo vain, ettei ole mun juttu. Ei sitä sen huonompi ihminen ole, vaikkei toisten eläimet kiinnostaisikaan.
Ei se ole mikään ongelma jos ei vahvasti välitä eläimistä. Kuitenkin voi ymmärtää eläinten tärkeyden ja haavoittuvuuden, eikä ole psykopaattisia taipumuksia eläimiin. Mutta tavallaan menettää myös jotain mutta niinhän aina valinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Olen seurannut mielenkiinnolla palstalla keskustelua siitä, kuinka Suomessa eläimiä ei saa ottaa mukaan väestönsuojaan. Tämä on ollut osalle järkytys ja aika moni on ilmoittanut, että jäisi kotiin eläintensä kanssa.
Tajuan, että eläimet ovat monille tärkeitä perheenjäseniä ja niitä ei haluta hylätä, mutta miksi ajatellaan, että väestönsuojissa olisi tilaa eläimille? Eihän noita tiloja ole kaikille ihmisillekään.
Ihmiset tuntuvat olevan lähes täysin tietämättömiä, miten poikkeustilanteissa toimitaan. Enkä nyt tarkoita vain tätä eläinten ottamista väestönsuojiin vaan yleensäkin. Olen tänäänkin linkittänyt useamman kerran valmiuslain erinäisiin ketjuihin, jotta ihmiset voivat ihan itse sieltä lukea mm sosiaalitukien maksusta, työvelvoitteesta jne. Samoin eilen linkitin tietoa evakuoinneista. Joillain kun tuntui eräässä ketjussa olevan käsitys, että viranomaisia riittäisi käymään jokaisen vanhuksen, pyörätuolissa tai täysin vuodepotilaana olevan kotona ja kuskata näitä ihmisiä evakuointipaikoille.
Vierailija kirjoitti:
Olen seurannut mielenkiinnolla palstalla keskustelua siitä, kuinka Suomessa eläimiä ei saa ottaa mukaan väestönsuojaan. Tämä on ollut osalle järkytys ja aika moni on ilmoittanut, että jäisi kotiin eläintensä kanssa.
Tajuan, että eläimet ovat monille tärkeitä perheenjäseniä ja niitä ei haluta hylätä, mutta miksi ajatellaan, että väestönsuojissa olisi tilaa eläimille? Eihän noita tiloja ole kaikille ihmisillekään.
Joku prioriteettijärjestys pitäisi olla tyyliin esim. lapset > valkoiset > japanilaiset > slaavit > kissat > koirat > rotat > roskat > muut
En ymmärrä lemmikkien pitoa , ei ole eläinrakkautta. Palvelukoirat ok. Joskus joudun ottamaan koiran hoitoon , yritän tietysti hoitaa mahdollisimman hyvin ja asiallisesti.
Alue: Aihe vapaa
ap:n viesti voisi olla omani. olen seurannut vierestä kavereiden arkea koiriensa, kissojensa ja pupujensa kanssa. ihan hirveästi työtä ja osalla sotkua! yhden kissa huutaa öisin ja oksentelee usein ja aina matolle. mulle nuo lemmikit näyttäytyy tosi työläinä, enkä koe sitä samaa iloa, mitä jotkut sanovat kokevansa lemmikkien myötä. ihan kiva heitellä jotain palloa tai rapsuttaa välillä, mutta sen enempää en kontaktia kaipaa.