En ole eläinrakas - miksi tämä on ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen saanu kuraa niskaani kun olen ääneen sanonut, että mielestäni eläimet ei kuulu kerrostalo-asuntoon, elukoiden ei pitäisi olla pöydällä tai sängyssä ja olen mietiskellyt ääneen, miksi koiraa ei voisi syödä siinä missä sikaakin.

(Ei se meinaa, että itse sitä tekisin, en edes pidä lihasta).

Miksi tuota kerrostaloasiaa paheksutaan? Olen samaa mieltä. Eräs ystäväni piti aikanaan koiraansa n. 15 neliön yksiössä. Koira oli pitkät päivät yksin, kun ystävä teki töissä pitkää päivää. Kaiken lisäksi oli kyse rodusta, joka kärsi kuononsa takia pahoista hengitysvaikeuksista. En ymmärtänyt ollenkaan, miksi halusi noin sairaan koirarodun edustajan noin pieneen kotiin.

Niin, eihän tässä tapauksessa ole merkitystä asumismuodolla, vaan sillä, että ystäväsi ei yksinkertaisesti hoitanut koiraansa niinkuin kuuluu.

Ei esimerkiksi omakotitalossa asuminen tilannetta olisi muuttanut, jos koira on joka tapauksessa pitkiä aikoja yksin. Ei se koira siis yksin ollessaan tee juuri muuta kuin nukkuu, joten asuinneliöillä ei tällöin niin isoa merkitystä ole (tietenkin haukkuherkät rodut erikseen, jotka sitten yksin ollessaan haukkuvat koko ajan).

Tärkeämpää on siis, että miten koiransa hoitaa, kuin että missä asuu. Jos koira viettää suurimman osan ajan itsekseen, niin koiraa ei olisi pitänyt alunperinkään ottaa. Onhan näitäkin surullisia kohtaloita, missä koira on omakotitalon pihassa häkissä 24/7.

Missä tilanteessa tarvitsee ylipäätään sanoa, että ei pidä eläimistä?

Minä pidän useista eläinlajeista, kaikista tuskin kukaan pystyy pitämään. Ja nimenomaan villeistä eläimistä, jotka ryömivät, juoksevat, möyrivät, lentävät, surisevat, uivat, loikkivat luonnossa ilman että kukaan omistaa niitä. Eläimet ovat vapaita ja riippumattomia elämään. Mutta ihmisen omistamisen halua en ymmärrä, miksi eläin pitää omistaa ja saada omaan hallintaansa. Se ei ole eläinrakkautta, vaan eläimenpito on eräänlaista ulkoistettua itserakkautta. Eli itsekkyyttä. Vapaan eläimen arvostaminen on sen omistamista paljon tärkeämpää ja todellista eläinrakkautta.

Itse pidän kyllä eläimistä, mutta en pidä siitä, että eläimet aiheuttavat häiriöitä tai vaaratilanteita.  Luonnoneläimet taas asia erikseen, ne vain yrittävät selvitä täällä ihmisten jaloissa.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon kaapissa tän mielipiteen kans, vaikka samoin ajattelen :D

En tajua, miks nykyisin koirat pitää ottaa mukaan joka paikkaan ja koirille on jotain superkalliita palveluita. Yksi tuttuni ostaa kissalleen aina tuoretta kalaa kalatiskiltä ja itse syö jotain purkkimuonaa.

Miksi sun pitäisi tajuta se? En ota koiraani joka paikkaan mutta käytän tarvittaessa kalliita palveluita. En koe että se olisi keneltäkään pois.

Ei kaikkien tarvitse tykätä eläimistä. So?

Vierailija kirjoitti:

Missä tilanteessa tarvitsee ylipäätään sanoa, että ei pidä eläimistä?

Siinä tilanteessa, kun asiaa suoraan kysytään. esim. "Tykkäätkö kissoista vai koirista?" En tykkää. "Olet paha ihminen!"

En pidä eläimen omistajaa eläinrakkaana ihmisenä. Eläinrakkaus mitataan aivan toisilla tavoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen saanu kuraa niskaani kun olen ääneen sanonut, että mielestäni eläimet ei kuulu kerrostalo-asuntoon, elukoiden ei pitäisi olla pöydällä tai sängyssä ja olen mietiskellyt ääneen, miksi koiraa ei voisi syödä siinä missä sikaakin.

(Ei se meinaa, että itse sitä tekisin, en edes pidä lihasta).

Miksi tuota kerrostaloasiaa paheksutaan? Olen samaa mieltä. Eräs ystäväni piti aikanaan koiraansa n. 15 neliön yksiössä. Koira oli pitkät päivät yksin, kun ystävä teki töissä pitkää päivää. Kaiken lisäksi oli kyse rodusta, joka kärsi kuononsa takia pahoista hengitysvaikeuksista. En ymmärtänyt ollenkaan, miksi halusi noin sairaan koirarodun edustajan noin pieneen kotiin.

Niin, eihän tässä tapauksessa ole merkitystä asumismuodolla, vaan sillä, että ystäväsi ei yksinkertaisesti hoitanut koiraansa niinkuin kuuluu.

Ei esimerkiksi omakotitalossa asuminen tilannetta olisi muuttanut, jos koira on joka tapauksessa pitkiä aikoja yksin. Ei se koira siis yksin ollessaan tee juuri muuta kuin nukkuu, joten asuinneliöillä ei tällöin niin isoa merkitystä ole (tietenkin haukkuherkät rodut erikseen, jotka sitten yksin ollessaan haukkuvat koko ajan).

Tärkeämpää on siis, että miten koiransa hoitaa, kuin että missä asuu. Jos koira viettää suurimman osan ajan itsekseen, niin koiraa ei olisi pitänyt alunperinkään ottaa. Onhan näitäkin surullisia kohtaloita, missä koira on omakotitalon pihassa häkissä 24/7.

Korjaus: tarkoitin siis haukkuherkkiä koiria, jotka haukkuvat kaikille äänille yksin ollessaan. Eli kerrostalossa asuminen ei tietenkään tällöin ole hyvä asia.

Meni kyllä muutenkin ohi alkuperäisen aiheen, mutta piti vielä korjata kuitenkin :)

Vierailija kirjoitti:

En pidä eläimen omistajaa eläinrakkaana ihmisenä. Eläinrakkaus mitataan aivan toisilla tavoilla.

Kuten sillä että jätetään kotia odottavat eläimet odottamaan lopullista piikkiä sen sijaan että tarjoaisi näille hyvän loppuelämän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pidä eläimen omistajaa eläinrakkaana ihmisenä. Eläinrakkaus mitataan aivan toisilla tavoilla.

Kuten sillä että jätetään kotia odottavat eläimet odottamaan lopullista piikkiä sen sijaan että tarjoaisi näille hyvän loppuelämän?

Todellinen eläinrakas suojelee luontoa ja ympäristöä, eläinten oikeaa elinympäristöä. Yksittäisen (ihmisen jalostaman) eläinyksilön hoitaminen on mitätöntä puuhastelua siihen verrattuna. Eläimen koti on luonto, eivät eläimet odota pääsevänsä sinun kotiisi elämään. Piikki on usein parempi ratkaisu ns. ongelmalemmikkien suhteen.