En mä enään tajua tätä huonoa tuuriani
Kokoajan jotain. Koulukiusattu, petetty, pelkkiä pätkätöitä, työttömyyttä, ahdistusta, sairauksia suvussa, lisää työttömyyttä, epätoivoa, epäuskoa, nyt vihaa ja katkeruutta kun mikään ei onnistu. Ja kaiken kruunaa kerrostalossa ala ja yläkerran naapuri jotka hakkaa kantapäitä lattiaan ja milloin mitäkin melua, eikä edes sopivaa uutta asuntoa löydy joka olisi meluton. Kävin katsomassa yhtä rivitaloa ja kantapäät jylisi näytön aikana, en mä enään tajua. Mitä tahansa teen tai jätän tekemättä, niin pelkää lokaa tulee niskaan, se on ihan sama jo mitä teen koska aina menee pieleen. En jaksa enään ja pelkään, että kohta romahdan.
Kommentit (10)
No sä oot Ap kohta käyttänyt kaiken huonon tuurisi.
Jäljellä enää parempi... :)
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on noita. Elämä on vaikeaa. Siis väheksymättä tilannettasi. Ennen mäkin luulin että vain mulle sattuu pahoja asioita mutta kun kuuntelee ihmisten tarinoita, kaikkea kamalaa paljastuu ihan tavallisten kaduntallajien taustoista.
Komppaan tätä. Eikä sellaista asiaa olekaan kuin joku kiintiö hyvää tai huonoa tuuria. Se on elämää.
On yksi asia kuitenkin minkä voit valita ihan itse ja se on pelkässä omassa päätäntävallassasi: sun asenne. Vihan ja katkeruuden läsnäolo omassa elämässä on vapaaehtoista. Neuvoisin alkajaisiksi jumppaamaan tätä puolta, jos nyt en osaa sulle unelmien työpaikkaa osoittaakaan.
T: toinen työtön, yksinäinen ja syrjäytynyt, jolla on traumojen värittämä tausta ja fyysinenkin terveys mennyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on noita. Elämä on vaikeaa. Siis väheksymättä tilannettasi. Ennen mäkin luulin että vain mulle sattuu pahoja asioita mutta kun kuuntelee ihmisten tarinoita, kaikkea kamalaa paljastuu ihan tavallisten kaduntallajien taustoista.
Komppaan tätä. Eikä sellaista asiaa olekaan kuin joku kiintiö hyvää tai huonoa tuuria. Se on elämää.
On yksi asia kuitenkin minkä voit valita ihan itse ja se on pelkässä omassa päätäntävallassasi: sun asenne. Vihan ja katkeruuden läsnäolo omassa elämässä on vapaaehtoista. Neuvoisin alkajaisiksi jumppaamaan tätä puolta, jos nyt en osaa sulle unelmien työpaikkaa osoittaakaan.
T: toinen työtön, yksinäinen ja syrjäytynyt, jolla on traumojen värittämä tausta ja fyysinenkin terveys mennyt
Mitä??? Missäs välissä mä tän kirjoitin? 😆 Sanasta sanaan ja pilkulleen vois olla mun kirjottama.
Ap, teidän sukua vaivaa luultavasti sellainen huono tuuri kuin osattomuus. Teiltä puuttuu kaikenlaisia asioita, jotka suojaavat huonolta onnelta. Moni noista ikävyyksistä luultavasti liittyy yhteen.
Tiedän tästä jotain koska itse olen ollut huonon tuurin uhrina lähes koko aikuisuuteni, vaikka lähtökohdat olivat suht ok. Siellä oli kuitenkin yksi ongelma joka oli äitini mielenterveys, joka loppui kesken. Seurauksena minä taistelen nykyisin aivan sietämättömiä olosuhteita vastaan, jotka kutakuinkin kaikki liittyvät suoraan toisiinsa.
Älä vaivu epätoivoon vaan ala taistella sitä osattomuutta vastaan. Kun tunnet vihollisesi, häviää se inhottava tunne, että taivas on putoamassa niskaan ihan piruuttaan. Kerää voimasi ja lakkaa reagoimasta kantapäihin. Muista, että samoin kuin noidankehässä asiat menevät pahenevasti pieleen, sieltä voi kiivetä pienellä tuurilla ylöskin, kun yksi onnettomuus on selätetty, vapautuu voimia muiden asioiden parantamiseen. Sitkeyttä sulle!
Kuulostaa ihan samalta kun mun elämä. Yks kaveri mun elämäntarinaani kuunnellessaan jo 20-vuotiaana ihmetteli, että miksi en ole ottanut jo itseäni päiviltä. Nyt on tullut 20-vuotta lisää mittariin ja eipä se elämä sen parempaa ole siinä välissä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan samalta kun mun elämä. Yks kaveri mun elämäntarinaani kuunnellessaan jo 20-vuotiaana ihmetteli, että miksi en ole ottanut jo itseäni päiviltä. Nyt on tullut 20-vuotta lisää mittariin ja eipä se elämä sen parempaa ole siinä välissä ollut.
En haluaisi muille huonoa onnea, mutta lohtua se tuo kun on muitakin joilla huonoa tuuria.
No nuo kokemukset ovat vaikuttaneet niin, että itsetunto on maassa ja mieli masentunut. Kaikki vastoinkäymiset tuntuvat siis pahemmalta kuin esim. miten joku toinen ne kokisi. Itselläni oli pari käänteentekevää tapahtumaa elämässä (parisuhde, uudelleenkouluttautuminen), jotka saivat pikkuhiljaa itsetunnon vahvistumaan. Mikään ei tapahdu hetkessä, mutta kaikki on lopulta mahdollista.
Lumenpudottajako se siellä rivarin katolla jalkoja tömisytteli vai kuk759a?
Kaikilla on noita. Elämä on vaikeaa. Siis väheksymättä tilannettasi. Ennen mäkin luulin että vain mulle sattuu pahoja asioita mutta kun kuuntelee ihmisten tarinoita, kaikkea kamalaa paljastuu ihan tavallisten kaduntallajien taustoista.