Miksi vanhempia ei yleisesti varoiteta alle 3v ikäeroista

Vierailija kirjoitti:

Esikoista kun on vasta tuloksettomasti yrittämässä tässä 36 v iässä niin jos ylipäätään koskaan tärppää niin ei kyllä ole aikaa ajatella mitään ikäeroja. Tietenkin hyvä niiden suunnitella tarkat syntymävuodet tai jopa kuukaudet jos ollaan jotain 22 v ja sikiää pelkästä ajatuksesta. Kaikki eivät ole niin onnekkaita.

"Onnekkaita" on näin paljon: https://www.worldometers.info/world-population/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kolme ystäväpariskuntaa, joilla on taapero 3v ja vauva n.1v. Yhden lapsen kanssa näitä ystäviä vielä näki, mutta nykyisin ei mitään mahdollisuutta. Kahden pienen kanssa ulos lähteminen on niin hankalaa, etteivät viitsi käydä missään niin, että molemmat lapset on mukana. Äidit ovat olleet kotona esikoisen syntymästä asti, jolloin lapset ovat leimaantuneet äitiinsä eikä heitä voi jättää pelkästään isälle hoitoon, koska kiljuvat koko sen ajan, kun äiti on poissa näköpiiristä.

Näiden kolmen ystäväpariskunnan ansiosta päädyin siihen, että teen vain yhden lapsen tai jos toista mietitään, niin siinä vaiheessa, kun esikoinen on vähintään 5-vuotias.

Mulla on lapset tuolla ikäerolla. Jokaikinen päivä käytiin kaupungilla ja retkillä. Tuplarattaat eikä mitään ongelmaa.

3-vuotias rattaisiin? Vauvan kanssa? Muutenkin, kun on nähnyt miten se kahden pienen talvipukeminen menee ja miten vaikeaa se kaikki liikkuminen kahden noin pienen kanssa on, niin ei kiitos. Toinen itkee rattaissa ja kun yrittää rauhoittaa sitä niin toinen juoksee ympäriinsä. Huh huh. Toki jos sellaista jaksaa niin mikä ettei 🤷‍♀️

Jaaha ja nyt aletaan jankuttaa rattaiden käytöstä.

Täällä on joku mamma ketjussa mukana joka ei siedä muiden osallistumista.

Vinkki: jos kirjotat päiväkirjaa niin siihen ei ilmesty muiden kommentteja.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on joku mamma ketjussa mukana joka ei siedä muiden osallistumista.

Vinkki: jos kirjotat päiväkirjaa niin siihen ei ilmesty muiden kommentteja.

Ja tosiaan, palstahäirikön lempisana mamma.

Ei tähän ole mitään ihanteellista väliä, asiat riippuu niin monesta asiasta. Ja miten itse on asiat kokenut.

Mulla itselläni on kaksi ekaa alle kahden vuoden ikäerolla ja kolmas sitten yli 5 vuotta keskimmäisestä. Itse jaksoin oikein loistavasti ja tuo vauvan ja taaperon aika (olin kotona 2 vuotta) oli suorastaan elämäni parasta aikaa. Mutta molemmat lapset olivat rauhallisia luonteeltaan ja myös nukkuivat hyvin.

Nuorimmankin kanssa oli kiva olla kotona, mutta en siinä kohtaa olisi jaksanut taaperoa lisäksi, koska hän nukkui huonosti, kärsi allergioista ja kävelemään opittuaan juoksi enemmän kuin oli paikallaan. Jo isompienkin kanssa oli välillä jaksamista vaikka olivat jo todella omatoimisia ja viihtyivät keskenään.

No jaa… kuka mitäkin jaksaa ja kuka ei. Sanon vaan sen että ei se kaikille ole rankkaa. Mulla on siis useamman kerran ollut se kahden vuoden ikäero (useampi lapsi) ja mun mielestä se on hyvä, esim 4v ja 2v leikkii hyvin yhdessä.

Olen eri mieltä. Meidän lapset on kahden vuoden ikäerolla ja kaikki on sujunut ongelmitta. Päinvastoin hankalampaa olisi ollut, jos ikäeroa olisi ollut enemmän, liikkuminen olisi ollut hankalampaa (kun vanhempi lapsi olisi kaivannut ikäistensä seuraa enemmän), yhteiset leikit olisivat olleet vaikeampia (erityisesti nyt, kun ovat 8 ja 6) ja koko perheen touhut olisi useammin jaettu vanhempi+yksi lapsi intressien mukaan. Isosisko ei koskaan lyönyt tai sättinyt veljeään, yhtäkään mustasukkaisuuskohtausta ei ollut, kun molemmat olivat pieniä, sylissä oltiin yhtäaikaa. Vauva rinnalla, sisko vieressä silittämässä ja halimassa.

Kolme vuotta on minusta ihan maksimi ikäero.

Pitäisihän sitä itsekin pystyä ajattelemaan, miten raskasta se voisi olla.

Ei suurempi ikäerokaan takaa rauhallisia aikoja.

Typerin mahdollinen ikäero on se 5-6 vuotta koska siinä vaiheessa isompi elää suuren muutoksen aikaa omassa elämässään eikä todellakaan kaipaa siihen pikkusisarusta.

Raivoisaa mustasukkaisuutta luvassa.

Ja lapset jotka jää vieraiksi toisilleen ikäeron takia, koska elävät täysin eri lapsuudet.

Kannattaa hankkia kaksoset.

Nyt on kyllä ap:llä ihan kunnolla p...askaa... En hitossakaan suostuisi tekemään esim kolmea lasta niin että vanhin vaikka jo 10 kun vauvaa väännetään vielä... Mulla on 4v,6v ja 9v lapset 2,5v välein ja tuntuu että olis tiheämoäänkin voinut tehä... Sen lisäksi että saman ikäisistä lapsista on leikkiseuraa niin haluaa siitä pikkulapsi ajasta eroonkin... En esim enää mitenkään suostuis vauva arkeen. Iskäx3

Omilla lapsilla on ikäeroa vähän yli kolme vuotta ja se on ollut ihan hyvä väli. Itse ehti siinä välissä elää vähän normaaliakin elämää (ei raskaana, ei imetystä) ja lapsista on kuitenkin ollut aina toisilleen seuraa.

Itselläni on kaksi sisarusta. Toiseen on ikäeroa vajaat kaksi vuotta ja hänen kanssa emme ole mitenkään erityisen läheisiä. Toiseen yli kymmenen vuotta ja hänen kanssa taas olemme erittäin läheisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Eikä se pienikään ikäero ole tae kaveruudesta.

Ei todellakaan ole. Minulla siskokset aika lailla vuoden ikäerolla. Hyvä kun sietivät toisiaan lapsena. Nyt aikuisena tulevat ihan ok hyvin toimeen vaikka bestiksii eivät ookkaan.

Nuoremmista veljistä kuuri kanssa puolentoista vuoden ikäerolla olevilla ei mitään intressiä olla hyvissä väleissä. Luonne+eroista tuo johtuu ilmiselvästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä se pienikään ikäero ole tae kaveruudesta.

Ei todellakaan ole. Minulla siskokset aika lailla vuoden ikäerolla. Hyvä kun sietivät toisiaan lapsena. Nyt aikuisena tulevat ihan ok hyvin toimeen vaikka bestiksii eivät ookkaan.

Nuoremmista veljistä kuuri kanssa puolentoista vuoden ikäerolla olevilla ei mitään intressiä olla hyvissä väleissä. Luonne+eroista tuo johtuu ilmiselvästi.

He elävät kuitenkin saman lapsuuden, eikä se vanhempi pysty simputtamaan tai pahoinpitelemään henkisesti ja fyysisesti, kuten se paljon vanhempi sisarus pystyy - vieläpä niin ovelasti, että vanhempi ei huomaa yhtään mitään.

Antaa lasten syntyä, kun siltä tuntuu - elämää ei voi liikaa suunnitella.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisihän sitä itsekin pystyä ajattelemaan, miten raskasta se voisi olla.

Ei suurempi ikäerokaan takaa rauhallisia aikoja.

Tämä. Eivätkö ihmiset osaa ajatella itse? Kaikki säännöt ja elämänohjeet pitää tulla auktoriteeteilta.

Meillä kolme lasta neljän vuoden sisään. En mä kokenut sitä mitenkään raskaana. Nyt aikuisina kaikki on läheisiä toisilleen.

Mä osasin aikoinaan ajatella ihan omilla aivoillani. Siksi ikäeroa on 3v2kk. Yleensäkkään en tee asioita sen mukaan, mitä joku muu on mieltä.

Minulla on veli, joka on tasan kaksi vuotta nuorempi. Emme ikinä ole olleet läheisiä. Nuorempiin veljiin on aina ollut paremmat välit. Luonnekysymys paremminkin kuin ikäkysymys.

Koska moni meistä, minäkin, kokee että alle 3 vuoden ikäero on paras monesta syystä, jotka on tähän mennessä mainittu jo moneen kertaan. Yhdellä lapsella on isompi ikäero muihin, ja vielä aikuisenakin on on monella tavalla eri porukkaa kuin muut.

Aika paljon asiaan vaikuttaa oma henkilökohtainen tilanne ja se, millainen vanhempi lapsi on. Jos hermot menee jo yhden lapsen kanssa, ei missään tapauksessa kannata tehdä seuraavaa kovin pienellä ikäerolla.