Suomessa on niin paljon alas ajettuja maatiloja ettei Suomella oikeasti ole hätää ruoan suhteen.
Kunhan löytyy mitä kasvattaa, niin ruokaa saadaan tuottettua Suomessa. Avocadot, riisit, tofut ja muut erikoisuudet toki jää ruokavaliosta pois, mutta niitä ilman ennenkin pärjätty.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pitäisi tukea maanviljelyä kovastikin jo senkin takia ettei kohta saada ulkomailta enää samassa määrin ruokaa kuin ennen. Se alkaa olemaan sellainen ruokakriisi tulossa että ihan hirvittää.
Jos kansan selviytyminen on siitä kiinni, maatilat pitää pakkolunastaa ja valtion huolehtia niiden hoidosta. Ei tätä voi jättää ihmisten varaan, jotka itsekin kutsuvat viljelyä harrastukseksi. Viljelijät ovat jatkossa kunnan työntekijöitä kuten terveydenhuollossa.
Tätähän tehtiin Neuvostoliitossa, mutta ei ne tilat kaksisesti tuottaneet. Kyllä sinäkin kolhoosit muistat.
Eiköhän se suomessa tehtäisi eri tavalla. Valtiolla on täysin toimivia yrityksiä. Pakkohan se on valtion alkaa toimia kun maanviljelijät eivät siihen pysty. Eivät vaikka on maailman suurimmat maataloustuet.
Kerrotko, missä valtion yrityksissä tuotto on riippuvainen säästä? Vaikka kuinka koetan muistella, en keksi yhtään valtion yritystä, jossa tuotto riippuu siitä sataako vai ei ja onko hallaa vai hellettä.
Kyllä minä ymmärrän kaupunkilaisiakin sikäli, ettei heillä monilla ole enää minkäänlaista kosketusta maatalouteen. Homma voi näyttää hyvinkin helpolta telkkarista katsoessa, sen kun vain ajaa traktorilla ja kaikki kasvaa itsekseen. Omalla tilalla on nyt neljäs katovuosi perätysten. Tilan ulkopuoliset palkkatulot varmistavat sen, että on ruokaa pöydässä.
Mikä syynä?
Kuivuus, kuumuus, märkyys, etanat.
Oletteko kokeilleet etanavalleja?
Emme, meillä ei ole koskaan aiemmin ollut etanatuhoja. Kyseessä on tyypillinen tapaus eli syysruis, jossa nurmi esikasvina. Mikä etanavalli on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pitäisi tukea maanviljelyä kovastikin jo senkin takia ettei kohta saada ulkomailta enää samassa määrin ruokaa kuin ennen. Se alkaa olemaan sellainen ruokakriisi tulossa että ihan hirvittää.
Jos kansan selviytyminen on siitä kiinni, maatilat pitää pakkolunastaa ja valtion huolehtia niiden hoidosta. Ei tätä voi jättää ihmisten varaan, jotka itsekin kutsuvat viljelyä harrastukseksi. Viljelijät ovat jatkossa kunnan työntekijöitä kuten terveydenhuollossa.
Tätähän tehtiin Neuvostoliitossa, mutta ei ne tilat kaksisesti tuottaneet. Kyllä sinäkin kolhoosit muistat.
Eiköhän se suomessa tehtäisi eri tavalla. Valtiolla on täysin toimivia yrityksiä. Pakkohan se on valtion alkaa toimia kun maanviljelijät eivät siihen pysty. Eivät vaikka on maailman suurimmat maataloustuet.
Kerrotko, missä valtion yrityksissä tuotto on riippuvainen säästä? Vaikka kuinka koetan muistella, en keksi yhtään valtion yritystä, jossa tuotto riippuu siitä sataako vai ei ja onko hallaa vai hellettä.
Kyllä minä ymmärrän kaupunkilaisiakin sikäli, ettei heillä monilla ole enää minkäänlaista kosketusta maatalouteen. Homma voi näyttää hyvinkin helpolta telkkarista katsoessa, sen kun vain ajaa traktorilla ja kaikki kasvaa itsekseen. Omalla tilalla on nyt neljäs katovuosi perätysten. Tilan ulkopuoliset palkkatulot varmistavat sen, että on ruokaa pöydässä.
Mikä syynä?
Kuivuus, kuumuus, märkyys, etanat.
Oletteko kokeilleet etanavalleja?
Emme, meillä ei ole koskaan aiemmin ollut etanatuhoja. Kyseessä on tyypillinen tapaus eli syysruis, jossa nurmi esikasvina. Mikä etanavalli on?
Ei löytynyt googlaamalla tietoa etanavallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pellot olisi pitänyt kääntää pari vuotta sitten ja pitää avokesannolla viime kesä, että niistä saisi ensi kesänä satoa. Avokesannolla sen takia rikkaruohot ja juuripaakut olisi saatu pois.
Jos kaupunkilaiset onnistuvat peltojen suhteen tekemään tuon, Tervetuloa!
Mielenkiintoista, että pellolla pystyy kyllä kääntämättä ja hoitamatta kasvamaan kaikki muut, paitsi ruokakasvit.
Ei tietenkään tulisi samanlaista satoa kuin tehotuotannolla, vaan pikemminkin sellainen, mitä on saatu 30-luvulla hevosavusteisesti.
Eikö olekin hassu juttu että rikkakasvit kasvaa rehottaa vallattomasti mutta hyötykasvit eivät? Tämähän se on se ikuinen taistelu mitä maajussit ovat ikuisuuden käyneet. Se on mielenkiintoista mutta se on myös totisinta totta. Jos halutaan kasvattaa monimutkaisia kasveja missä on valtavat ravintoarvot verrattuna johonkin ei-mitään-sisältävään yksinkertaiseen ja sen vuoksi nopeasti kasvavaan juolavehnään niin totta munassa siitä on isompi vaiva: pitää osata kohdistaa juuri oikeat ravinteet juuri oikeaan aikaan ja muutkin toimenpiteet - niin, ne maan kääntämiset, kitkemiset ja hoitamiset - pitää olla oikea-aikaisia ja sopivasti mitoitettuja. Ilman näitä toimia ei ruoka juuri pellolla kasva. Ei edes 30-luvulla.
Miten siis on mahdollista että käänsin rikkaruohojen valtaamalle takapihalle kasvimaan ja siellä kasvaa perunat, porkkanat, yrtit ym. En jaksanut juuri rikkaruohoja kitkeä. En "kohdistanut oikea-aikaisia toimenpiteitä" paitsi jos tarkoitat että kylvin silloin kun pussin kyljessä sanottiin.
Onko sinun takapiha villiintynyt niitty, jossa kasvaa kaikkea pajukosta alkaen vai sellainen tasainen ruohokenttä, joka pysyy kuosissa robottiruohonleikkurilla?
Veikkaanpa,e ttei ollut kovinkaan monen hehtaarin kokoinen takapiha
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pitäisi tukea maanviljelyä kovastikin jo senkin takia ettei kohta saada ulkomailta enää samassa määrin ruokaa kuin ennen. Se alkaa olemaan sellainen ruokakriisi tulossa että ihan hirvittää.
Jos kansan selviytyminen on siitä kiinni, maatilat pitää pakkolunastaa ja valtion huolehtia niiden hoidosta. Ei tätä voi jättää ihmisten varaan, jotka itsekin kutsuvat viljelyä harrastukseksi. Viljelijät ovat jatkossa kunnan työntekijöitä kuten terveydenhuollossa.
Tätähän tehtiin Neuvostoliitossa, mutta ei ne tilat kaksisesti tuottaneet. Kyllä sinäkin kolhoosit muistat.
Eiköhän se suomessa tehtäisi eri tavalla. Valtiolla on täysin toimivia yrityksiä. Pakkohan se on valtion alkaa toimia kun maanviljelijät eivät siihen pysty. Eivät vaikka on maailman suurimmat maataloustuet.
Kerrotko, missä valtion yrityksissä tuotto on riippuvainen säästä? Vaikka kuinka koetan muistella, en keksi yhtään valtion yritystä, jossa tuotto riippuu siitä sataako vai ei ja onko hallaa vai hellettä.
Kyllä se uskotaan jo että ei onnistu maanviljely valtiolta eikä keneltäkään muultakaan suomessa. Voidaan siis lopettaa koko homma. Säästyneillä tukirahoilla ostetaan sitten ruokaa ulkomailta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta en vallan menettäisi uskoani, kertokaa kiltit, että tämä ketju on provoilua. Ei kai kukaan oikeasti ole näin pihalla maataloudesta?
Tajuatteko te yhtään, paljonko maatalouden tuotantopanokset maksavat ja kuinka surkean hinnan viljelijä saa, vaikka tuet lasketaankin mukaan? Mikään muu ammattiryhmä ei taida tehdä työtänsä Suomessa yhtä surkealla tuntipalkalla, vaikka tukienkin osuus lasketaan mukaan.
Kuinka pitkiä on maanviljelijän työpäivät marras-helmikuussa?
No mieheni menee lysylle klo. 6.00. Tulee aamupalalle n. 8.30. Lähtee metsätöihin n. 9.30. jos ei eläinlääkäri, siementäjä tai joku muu vastaava tule käymään. Tulee metsästä siinä 15.30. Sitten on iltanavetta klo. 16.-18.30. Viettää illan perheen kanssa ja laittaa lapset nukkumaan 20.30. Ja sitten vielä n. klo. 22 käy navetassa katsomassa, kaikki on ok.
Vähän vähemmän töitä on huhtikuun loppupuolella kun hakkuutyöt metsässä on tehty ja pelloille ei vielä pääse, silloin huolletaan koneita ja ajetaan kakkaa välivarastoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pitäisi tukea maanviljelyä kovastikin jo senkin takia ettei kohta saada ulkomailta enää samassa määrin ruokaa kuin ennen. Se alkaa olemaan sellainen ruokakriisi tulossa että ihan hirvittää.
Jos kansan selviytyminen on siitä kiinni, maatilat pitää pakkolunastaa ja valtion huolehtia niiden hoidosta. Ei tätä voi jättää ihmisten varaan, jotka itsekin kutsuvat viljelyä harrastukseksi. Viljelijät ovat jatkossa kunnan työntekijöitä kuten terveydenhuollossa.
Tätähän tehtiin Neuvostoliitossa, mutta ei ne tilat kaksisesti tuottaneet. Kyllä sinäkin kolhoosit muistat.
Eiköhän se suomessa tehtäisi eri tavalla. Valtiolla on täysin toimivia yrityksiä. Pakkohan se on valtion alkaa toimia kun maanviljelijät eivät siihen pysty. Eivät vaikka on maailman suurimmat maataloustuet.
Kerrotko, missä valtion yrityksissä tuotto on riippuvainen säästä? Vaikka kuinka koetan muistella, en keksi yhtään valtion yritystä, jossa tuotto riippuu siitä sataako vai ei ja onko hallaa vai hellettä.
Kyllä se uskotaan jo että ei onnistu maanviljely valtiolta eikä keneltäkään muultakaan suomessa. Voidaan siis lopettaa koko homma. Säästyneillä tukirahoilla ostetaan sitten ruokaa ulkomailta.
Tai jos vaikka muutat itse sinne ulkomaille märehtimään sitä ulkomaalaista heinää? Ei tarvi sinunkaan potea pahaa mieltä siitä kuinka kotimainen tuotanto on hyvin pahasta?
Vierailija kirjoitti:
Ne pellot kasvaa jo taimikkoa. Ensi harvennuksia voi kohta tehdä.
Nykyään peltoja ei metsitetä, se muoti meni jo. Itse asiassa täällä maalla ei juurikaan näy huonoon kuntoon menneitä unohdettuja peltoja. Ennemmin se taitaa mennä niin, että entisille pelloille rakennetaan asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt pitäisi tukea maanviljelyä kovastikin jo senkin takia ettei kohta saada ulkomailta enää samassa määrin ruokaa kuin ennen. Se alkaa olemaan sellainen ruokakriisi tulossa että ihan hirvittää.
Jos kansan selviytyminen on siitä kiinni, maatilat pitää pakkolunastaa ja valtion huolehtia niiden hoidosta. Ei tätä voi jättää ihmisten varaan, jotka itsekin kutsuvat viljelyä harrastukseksi. Viljelijät ovat jatkossa kunnan työntekijöitä kuten terveydenhuollossa.
Tätähän tehtiin Neuvostoliitossa, mutta ei ne tilat kaksisesti tuottaneet. Kyllä sinäkin kolhoosit muistat.
Eiköhän se suomessa tehtäisi eri tavalla. Valtiolla on täysin toimivia yrityksiä. Pakkohan se on valtion alkaa toimia kun maanviljelijät eivät siihen pysty. Eivät vaikka on maailman suurimmat maataloustuet.
Kerrotko, missä valtion yrityksissä tuotto on riippuvainen säästä? Vaikka kuinka koetan muistella, en keksi yhtään valtion yritystä, jossa tuotto riippuu siitä sataako vai ei ja onko hallaa vai hellettä.
Kyllä minä ymmärrän kaupunkilaisiakin sikäli, ettei heillä monilla ole enää minkäänlaista kosketusta maatalouteen. Homma voi näyttää hyvinkin helpolta telkkarista katsoessa, sen kun vain ajaa traktorilla ja kaikki kasvaa itsekseen. Omalla tilalla on nyt neljäs katovuosi perätysten. Tilan ulkopuoliset palkkatulot varmistavat sen, että on ruokaa pöydässä.
Mikä syynä?
Kuivuus, kuumuus, märkyys, etanat.
Oletteko kokeilleet etanavalleja?
Emme, meillä ei ole koskaan aiemmin ollut etanatuhoja. Kyseessä on tyypillinen tapaus eli syysruis, jossa nurmi esikasvina. Mikä etanavalli on?
?
Isovanhemmilla oli pieni maatila, nyt siinä kasvaa sankka metsä jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei alasajattu maatila tuota ruokaa, senkin kaupunkilaispelle.
Me "kaupunkilaispellet" osataan kyllä viljellä sitä, en tiedä sitten teistä.
Mua kiinnostaa tietää mitä kautta olet(te) oppinut viljelemaan maata?
Maatalojen lapsista on perinteisesti yleensä enintään yksi jäänyt kotitilaa jatkamaan. Muista osa on käynyt kouluja ja mennyt usein kaupunkiin asumaan ja töihin. Ei se maaseudun autioituminen ja kaupunkien kasvaminen syntyvyyden ja kuolevuuden eriarvoisesta jakautumisesta niinkään johdu vaan tästä muuttoliikkeestä nuoren elämäntilanteiden muuttuessa. Kaupungit ovat väärällään maatalojen lapsia tai lapsenlapsia joilla on jonkinlainen kokemus ja käsitys maanviljelystä työnä ja ammattina.[/quote]
Hah. Paljonkin maatilalla olen tehnyt töitä, äestänyt ja jyrännyt ja hoitanut eläimiä, mutta suurin osa töistä on sellaisia, joita en osaa. Veikkaanpa, että tässä ketjussa krijoittelevilta jäisi kevättyöt jo siihen vaiheeseen, kun pitää valita oikea kylvösiemenlajike, tehdä kiertokoe ja määritellä paljonko kylvetään sen perusteella, säätää kylvökone ja valita oikea ajankohta kylvämiseen. Myöskään äkeen ja kylvökoneen säätöjä ja niiden tarkastusta kesken työn että ovat sopivia ei voi katsoa googlesta.
Onpa törkeää viljelijän työn aliarvioimista. En ole kyllä ennen törmännyt, vaan maatilalta olevaan suhtaudutaan yleensä arvostavasti. Sellaisia mätämunia täällä kirjoittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei alasajattu maatila tuota ruokaa, senkin kaupunkilaispelle.
Me "kaupunkilaispellet" osataan kyllä viljellä sitä, en tiedä sitten teistä.
Mua kiinnostaa tietää mitä kautta olet(te) oppinut viljelemaan maata?
Maatalojen lapsista on perinteisesti yleensä enintään yksi jäänyt kotitilaa jatkamaan. Muista osa on käynyt kouluja ja mennyt usein kaupunkiin asumaan ja töihin. Ei se maaseudun autioituminen ja kaupunkien kasvaminen syntyvyyden ja kuolevuuden eriarvoisesta jakautumisesta niinkään johdu vaan tästä muuttoliikkeestä nuoren elämäntilanteiden muuttuessa. Kaupungit ovat väärällään maatalojen lapsia tai lapsenlapsia joilla on jonkinlainen kokemus ja käsitys maanviljelystä työnä ja ammattina.[/quote]
Hah. Paljonkin maatilalla olen tehnyt töitä, äestänyt ja jyrännyt ja hoitanut eläimiä, mutta suurin osa töistä on sellaisia, joita en osaa. Veikkaanpa, että tässä ketjussa krijoittelevilta jäisi kevättyöt jo siihen vaiheeseen, kun pitää valita oikea kylvösiemenlajike, tehdä kiertokoe ja määritellä paljonko kylvetään sen perusteella, säätää kylvökone ja valita oikea ajankohta kylvämiseen. Myöskään äkeen ja kylvökoneen säätöjä ja niiden tarkastusta kesken työn että ovat sopivia ei voi katsoa googlesta.
Onpa törkeää viljelijän työn aliarvioimista. En ole kyllä ennen törmännyt, vaan maatilalta olevaan suhtaudutaan yleensä arvostavasti. Sellaisia mätämunia täällä kirjoittelee.
Siis en voi käsittää kuinka joku voi olla niin tyhmä ja tietämätön, että luulee osaavansa viljelijän työt ilman koulutusta. Ilmeisesti perustuu siihen, ettei ole pienintäkään käsitystä koko asiasta. Kylvösiemenen kunnostus, milloin työt pitää tehdä, viljan kuivaaminen eri työvaiheineen ja kaikkien koneiden ja laitteiden käyttö mitä asiaan liittyy. Ja sitten vielä tuotantoeläimet, joiden hoidossa tarttee tosi paljon tietoja ja taitoja käsitellä niitä.
Maata viljellään ja karjaa kasvatetaan mikäli se on taloudellisesti kannattavaa.
Nyt elämme ajassa jolloin energian ja lannoitteiden hintojen nousu tekee maanviljelyksestä ja karjan kasvattamisesta kallista.
Kun kulut lisääntyvät niin suuriksi, että tehdystä työstä ja tuotantoon käytetyistä rahoista ei tule tarpeeksi rahaa takaisin, viljaa ja lihaa myymällä, on edessä tilan lopettaminen.
Maanviljelijöillä on kaksi vaihtoehtoa, korvata kallistuneet lannoitteet luonnonlannalla, mikäli se on mahdollista, aina se ei ole mahdollista, eikä kannattavaa. Toinen vaihtoehto on viljelemisen lopettaminen, eli maatilan laukkauttaminen.
Suomea ei siis pelasta se, että vaikka olisi "alas ajettuja" maatiloja vaikka kuinka paljon, sillä kenenkään ei kannata alkaa viljelemään niitä, silloin kun lannoitteiden ja energian hinta on liian suuri.
Sehän on niin, että raha tulee seinästä ja ruoka kaupasta. On kuitenkin hyvä varautua, ettei nämä kumpikaan jatkossa ole itsestään selvyyksiä. Rahan suhteen onkin jo saatu "maistiaisia" tilapäinen häiriö, tili tyhjätty, sähkökatkos.
Vierailija kirjoitti:
Sehän on niin, että raha tulee seinästä ja ruoka kaupasta. On kuitenkin hyvä varautua, ettei nämä kumpikaan jatkossa ole itsestään selvyyksiä. Rahan suhteen onkin jo saatu "maistiaisia" tilapäinen häiriö, tili tyhjätty, sähkökatkos.
Viimeistään syksyllä pitäisi selvästi näkyä se mihin suuntaan tilanne on menossa. Silloin on monia ihmisiä, joille ruoka on jo liian kallista.
Ruokaa riittäisi hyvin jos karjasta suurin osa pantaisiin lihoiksi. Niiden ruokkimiseen kuluu suuri osa peltoalasta ja on hyvin tehoton tapa saada syötävää. Hyödyllisintä olisi kasvattaa suoraan ihmisravintoa.
Kunhan nyt Suomen kymmenettuhannet mökkiläiset laittaisivat mökillensä ensin edes perunamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa riittäisi hyvin jos karjasta suurin osa pantaisiin lihoiksi. Niiden ruokkimiseen kuluu suuri osa peltoalasta ja on hyvin tehoton tapa saada syötävää. Hyödyllisintä olisi kasvattaa suoraan ihmisravintoa.
Kotieläimet on kehitetty siksi, ettei kaikissa paikoissa pysty kasvattamaan ihmisravintoa, jolloin eläimille kelpaavat vähäarvoisemmat laidunmaat jalostuvat esimerkiksi maidoksi. Eläimistä saa myös lantaa, jolla voi kasvattaa satoja.
Ikävä kyllä nykyajan ihmisen tietämys maataloudesta lähenee nollaa. Sen kyllä huomaa näistä keskusteluista. Tuo esitetty väite on peräisin vihreiltä, jotka eivät vieläkään jaa tutkijoiden käsitystä siitä, että kotieläintalous on ensiarvoisen tärkeää luonnon monimuotoisuudelle. Laiduntaminen lisää hyönteisiä jotka puolestaan lisäävät lintuja jne. Ilman karjaa suomalainen maisema näyttäisi aivan toiselta.
Kehitysmaissa puolestaan karjatalous ajaa samaa asiaa kuin Suomessakin aikoinaan eli kaikki maaperä oli hyötykäytössä, myös se, missä ei voi ihmisravintoa viljellä. Siellä on vuohia, kanoja ja muita tehokkaasti maastoa hyödyntävää kotieläimiä, joista saa ravintoa ja lannoitetta pienimuotoiseen vihannesten ja viljan viljelyyn.
Vierailija kirjoitti:
Kunhan nyt Suomen kymmenettuhannet mökkiläiset laittaisivat mökillensä ensin edes perunamaan.
Laittaisin, jos olisin siellä enemmän, mutta kun on vain yksi kesäloma. Matkaa on 350 km.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunhan nyt Suomen kymmenettuhannet mökkiläiset laittaisivat mökillensä ensin edes perunamaan.
Laittaisin, jos olisin siellä enemmän, mutta kun on vain yksi kesäloma. Matkaa on 350 km.
Sadonkorjuu on kieltämättä ongelmallista jos matka on pitkä. Minä saisin kuulemma käyttää kaverini peltoa ihan ilmaiseksi. Ei ole kuin 120 km matkaa ja viimeiset 20 km pitäisi tarpoa. On ihanaa kun on noin ystävällisiä kavereita :D
(En siis itse ole hänen peltoaan käyttööni kysynyt, hän vain päätti tarjota sitä kun on kuulemma joutavana).
-eri
Ne pellot kasvaa jo taimikkoa. Ensi harvennuksia voi kohta tehdä.