Lapsi ulkoillut alta 10 kertaa koko kesäloman aikana.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 00:29"]

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 23:56"][quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 23:31"]Toi on ihan katastrofi. Pojalla ei ole mitään identiteettiä. Ei kykyä, taitoja, ei mitään. Koneella roikkuminen ei ole taito tai kyky. Jos olisin sinä, laittaisin ihan helvetin äkkiä lapseni kitaratunnille, judoon, johonkin kamppailulajiin, futikseen tms. Hän TARVITSEE liikuntaa ja ystäviä. Noi on elinehto ihmiseksi kasvamiseksi.Toi ettei ole kavereita on surullista ja haitallista, mutta se muuttuu ainoastaan aktiivisesti kavereita hakemalla. Harrastuksista niitä löytyy. Näätkö, miten itsekin näärittelet lapsesi??? Arka, ujo, hiljainen, hintelä nörtti. Oletko todella yllättynyt, että toi sun saamattomuutesi ja lupasi antaa internetin kasvattaa lapsesi johtaa noin surulliseen tilanteeseen? Tiedätkö miten vahongollista on, että sinä(kin) määrität lapsesi noin? Hän saattaa olla oikeasti rohkea, karismaattinen, iloinen ihminen. KUKAAN ei ole jotenkin maagisesti sosiaalisesti kykenevä ilman harjoitusta. Ihan oikeasti ap, nyt on viime hetket toimia. Lapsesi ei voi astua aikuisuuteen ja omaan elämään noilla eväillä. Hän ei tule koskaan saamaan tyttöystävää tolla meiningillä. Ihan karmeaa. Noin leivotaan mielenterveysongelmaisia, tykkäätte siitä tai ette. Lapsi tarvitsee tarpeeksi unta (ainakin 9h), kavereita ja liikuntaa. Ilman noita ei tule hyvinvoivia saati onnellisia aikuisia. Ap, TEE JOTAIN!!!!!!! Sun poikasi elää oikeasti ihan järkyttävän huonolaatuista elämää.Nyt on ihan viime hetket. Jo kolmen vuoden päästä voi se oma identiteettilöytyä jostain ryyppy ja huumeporukasta. Nyt hänellä ei sitä ole. [/quote] 1,5 vuotta pakotin judoon. Raahasin kerran viikossa itkevän ja raivosvan lapsen treeneihin bussilla ja kauheella kiireellä kotiin. Tulos: ei kavereita, hommaili omiaan treeneissä ja oli jäähyllä. Häiritsi muita. Lopuksi lopetettiin. 1 vuoden kävi sählykerhossa jonne meni suorasn koulusta. Raahasi sinä päivänä kirjat, jumppavarusteet ja sählyvarusteet sekä välipalan. Raivodi joka kerta kun piti mennä ja kantaa kaikki kamat koulusta kävellen hallille 4km. Tulos: ei kavereita ja kaikki oli typerää ja vaikeeta. Inhosi keskiviikkopäiviä. Väsyneenä ja raivoavana teki läksyt klo 18 eteenpäin. Lopetti vuoden jälkeen. Jalkapallossa ei tahdo löytyä aloittelijaryhmää tuon ikäiselle enää. Eikä varmaan hirveesti motivoi mennä sellaiseen jengiin jossa joukkue on pelannut jo 7-8 vuotta yhdessä. Matsit istuisi penkillä kun ne muutamst tutut "kaverit" pelaa. Musiikista tuo ei tajua mitään eikä tykkää ollenkaan soittaa mitään soitinta. Koulussakin pyydettiin laulamaan hiljempaa ettei laulu kuulu (laulaa niin nuotin vierestä kuin olla ja voi). Joo, olen paska äiti joka kasvattaa luuserin ja sossupummin vain ja ainoastaan siitä syystä etten pakota lastani metsään majanrakennuspuuhiin. Ap [/quote] olet myöhässä. Ensin sinun olisi pitånyt pakottaa hiekkalaatikolle ja metsäleikkeihin. Sittenviedä uimakouluun. Ehkä partioon ja vaikka kuoroon. Ulkoilla ja retkeillä perheenä. Viettää päivä rannalla. Käydä ilmaiskonserteissa. Museoissa ja näyttelyissä. Risteilyllä ja päivä Tallinnassa tai Tukholmassa. Grillata ja pelata ulkona pelejä. Käydä katsomassa millainen on satama, lentokenttä tai paloasema jne. Tehtäväsi on opettaa mitä tuolla ulkona on ja miten siellä käyttäydytään muiden kanssa. Ei vaan ystävien. Muuten syntyy pelokkaita lapsia, jotka eivät viitsi, osaa, eivätkä uskalla. Lapset joilta puuttuu kokemukset, paitsi virtuaaliset. Ei osata mennä yksin, mutta ei ole kavereita joiden kanssa mennä. Viimeinen hetki käsillä. Kanna vastuusi vaikka se ei aina niin kivaa ole.

[/quote]

Voi teitä mammat. 

Minun lapseni on harrastanut kilpauintia, jalkapalloa, voimistelua ja ties mitä kerhoja. Muutaman vuoden jälkeen kaikki urheiluharrastukset jäivät. En ala pakottamaan lasta urheilemaan itku silmässä kun se ei hänen juttunsa ole. Ei lasta VOI PAKOTTAA urheilemaan jos hän inhoaa rehkimistä, eikä näe mitään pointtia siinä miksi pitäisi juosta kieli vyön alla pallon perässä. Hän löysi lopulta yhden mieluisan harrastuksen, joka ei yllätys yllätys ole liikuntaa.

On surullista, kun lapsella ei ole kavereita. Ei kanssa. Ole kiva mennä yksin ulos.
Meidän pojalla on nykyään vähemmän kavereita kuin ennen. Ennen olivat aina pihalla porukassa. Nyt osa käy kylillä ja poikani on paljon yksin. Jalkapalloa pelaa 4 kertaa viikossa. Pari kertaa kavereiden kanssa. Haluaisi kyllä enemmän.
Nähdä heti n on vaikea vaikuttaa. Yksinäisiä teinejä on yhä enemmän. Vanhemmalle se on myös suuri suru lapsen puolesta

Lapsesi on jo nyt syrjäytynyt. Varaa heti aika koulukuraattorille, jonka kanssa ryhdytte hoitamaan lapsesi asiaa. Hankitte kaiken mahdollisen avun, jotta hän saa oikeasta elämästä kiinni. Nyt hän elää pelkkää virtuaalielämää.

Harmi että olet herännyt näin myöhään. Lapsesi olisi hyötynyt sosiaalisesta kuntoutuksesta jo vuosia sitten ja erakoitumisen aiheuttaviin syihin olisi päästy paremmin puuttumaan.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 00:39"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 00:32"]Minä tunnustan. Olen menettänyt otteeni teinin kanssa. Jos sanon/käsken hänen tehdä jokin asian ja hän ei suostu niin minä lopulta luovutan. Mitä muutakaan voin? Kertokaa se minulle. En vaan tiedä miten! Väkivalta ei liene se keino. Uhkailu ja kiristyskään ei tunnu tehoavan. Teini päättää. Niin se on. 

Nostan hattua näille vanhemmille joiden sana on on vielä teinillekin laki. Meillä on peli menetetty. Vai onko?
[/quote]

Ei ihme jos lapsi hukassa kun äitikin on.
[/quote]

No ei ole. Keinot on vähissä. Muttei äiti ole syyllinen

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:05"]

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:03"]Miksi ette ulkoile lastenne kanssa? [/quote] Korvistako sen revin ulos? Tuloksena huokaileva, valittava, kaikesta nariseva lapsi. Ap

[/quote]

mitä sitten, jos narisee? Parempi olisi olla seillä pihalla tai pyöräilemässä. Teet karhunpalveluksen sille lapselle.kunto menee, ulkonäkö menee. Samalla masennus tulee.koeta kestää se marina ja pistä poika harrastukseen tai liiku hänen kanssaan..tai isä liikkuu. Kai 12-vuotiaan kanssa oi jutella, miten tärkeää ulkoilu ja liikunta on.

älkää jättäkö lastanne yksin, kun noi on kuitenkin isoja valintojA. Tarvitsee tukea. Masentunut?

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:05"]

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:03"]Miksi ette ulkoile lastenne kanssa? [/quote] Korvistako sen revin ulos? Tuloksena huokaileva, valittava, kaikesta nariseva lapsi. Ap

[/quote]

mitä sitten, jos narisee? Parempi olisi olla seillä pihalla tai pyöräilemässä. Teet karhunpalveluksen sille lapselle.kunto menee, ulkonäkö menee. Samalla masennus tulee.koeta kestää se marina ja pistä poika harrastukseen tai liiku hänen kanssaan..tai isä liikkuu. Kai 12-vuotiaan kanssa oi jutella, miten tärkeää ulkoilu ja liikunta on.

älkää jättäkö lastanne yksin, kun noi on kuitenkin isoja valintojA. Tarvitsee tukea. Masentunut?

Akateemisuus pelastaa kaiken. Ja kattia kanssa. Tunnen yhden akateemisen pariskunnan. Lapsia viedään 6 iltaa viikossa harrastuksiin. Esim. Soittoharrastus on pakko olla vaikka kumpikaan lapsista ei tahtoisi soittaa mitään soitinta. Toinen vanhemmista kuskaa kersoja harrastamaan. Toinen on joka ilta töissä iltamyöhään. Pari kertaa vuodessa pidetään "laatuaikaviikonloppu" jossai seurakunnan äiti-tytär-leirillä. Pakkosuorittamista ja kroonista läsnäolon puutetta, sanoisin. Ei se korkeakoulutus takaa läsnäolevaa vanhemmuutta.

Järkyttävää. Ei minuakaan välillä huvittaisi lähteä ulos, mutta kengät jalkaan ja pihalle.
Mä en vaan tajua vanhempia jotka ei kaksa narinaa... suu kiinni monot jalkaan ja ulos. Kai sä nyt itse vanhempana käyt jossain, ota teini mukaan. Ei oo ketään kaveria, paska puhetta. En vaan jaksa uskoo että kaikki on yhtä aikaa jossain matkalla.
Ihan oikeesti, tee lapsellesi palvelus. Paa se kone kiinni ja mee ulos. Ei sen tarvii olla urheilua, piknik.. vai ettekö osaa puhua keskenään??

Mun lapsella on yksi mieleinen harrastus. Vapaalla puuhaa pihalla ja perheen kanssa paljon. Koulukavereita tapaa vapaalla harvoin. Siis tosi harvoin. Vaikuttaa ihan onnelliselta introvertilta ja koulu menee kiitettävästi. Toisin kuin näillä tuttavapojilla jotka on ilta seitsemään kavereilla joka arki-ilta. Eivät ehdi lukea eikä tehdä läksyjään. Kokeista tulee kuutosia. Kumpi parempi? 16-vuotiaana ne koulun tuttavat jantterit seurustelee jonkun naapurin Lissun kanssa ja poika voi olla taas yksin. Yläkouluikä on vain yksi välivaihe pojan elämässä.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 08:01"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 00:29"]

Minun lapseni on harrastanut kilpauintia, jalkapalloa, voimistelua ja ties mitä kerhoja. Muutaman vuoden jälkeen kaikki urheiluharrastukset jäivät. En ala pakottamaan lasta urheilemaan itku silmässä kun se ei hänen juttunsa ole. Ei lasta VOI PAKOTTAA urheilemaan jos hän inhoaa rehkimistä, eikä näe mitään pointtia siinä miksi pitäisi juosta kieli vyön alla pallon perässä. Hän löysi lopulta yhden mieluisan harrastuksen, joka ei yllätys yllätys ole liikuntaa.

[/quote]

ei kai se kaikki liikunta kieli vyön alla menemistä ole. On monenlaista. Harrastusliikuntaa on. Pitää mennä suoraan kysymään.

Nyt vielä on mahdollisuus sen lapsenne kanssa. Pitää,vaan kestää se alkumarina. Olla utelias ja kannustaa ja kannatella sen lapsenne pelon läpi. Pelkojaan nuo marinat kuvaavat. jonkun pitäisi oikeasti kiinnostua lapsesta ja sitten hän itsekin kiinnostuu.

Lapsi voi harrastaa vaikka jousiammuntaa, jos pelaaminen ei kiinnosta.

Pyydä koulukuraattoria tekemään lapsellesi masennusseula. Voisin lyödä vetoa, että saa korkeat pisteet ja pääsee psykologin juttusille.

Lasta ei voi pakolla sosiaalistaa. Jos on introvertti koti-ihminen niin onko se joku sairaus joka pitää hoitaa pois? Ja näin opettaa pojalle että olet vääränlainen, etkä kelpaa tuollaisena? Käsittämättömiä äiti-ihmisiä täällä kyllä pyörii. Tukea ja rakkautta, ei pakottamista.

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:29"][quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:23"][quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:15"][quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:05"]Nii-in. Lapset ovat erilaisia, toiset tykkää urheilla ja toiset ei. Itse ennen aikuisikää urheilin todella paljon. Mulla oli kauheat paineet harrastuksista ja voittamisesta. Sitten älysin, mitä järkeä. Mitä järkeä lyödä mailalla palloa, heittää tai potkia palloa maaliin ja koriin, mitä järkeä? Ei mitään.
Omalle lapselleni en ikinä asettaisi paineita liikunnasta, sitä harrastaa niin paljon kuin itselle on sopivasti.
[/quote]

Ulkoilla voi kuule ihan ilman paineitakin. Lukea pihalla kirjaa, pyöräillä, uida, skeitata kavereiden kanssa, kävelyttää koiraa, leikata nurmikkoa, tehdä ihan mitä vaan rentoa ja nauttia. Ja lisäksi, jokaisen tulisi harrastaa liikuntaa oman terveyden vuoksi, eikä sen tarte olla mitään kilpaurheilua.
[/quote]

Siitä voi kehkeytyä mielikuva, että on pakko. On pakko mennä lenkille. On pakko mennä ulos. On pakko. En suosittele painostamaan lasta ulos. Mutta, kyllä tässäkin pitää rajat olla. Jos ei liiku _yhtään_ on siihen pakko puuttua.
[/quote][quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:23"][quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:15"][quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:05"]Nii-in. Lapset ovat erilaisia, toiset tykkää urheilla ja toiset ei. Itse ennen aikuisikää urheilin todella paljon. Mulla oli kauheat paineet harrastuksista ja voittamisesta. Sitten älysin, mitä järkeä. Mitä järkeä lyödä mailalla palloa, heittää tai potkia palloa maaliin ja koriin, mitä järkeä? Ei mitään.
Omalle lapselleni en ikinä asettaisi paineita liikunnasta, sitä harrastaa niin paljon kuin itselle on sopivasti.
[/quote]

Ulkoilla voi kuule ihan ilman paineitakin. Lukea pihalla kirjaa, pyöräillä, uida, skeitata kavereiden kanssa, kävelyttää koiraa, leikata nurmikkoa, tehdä ihan mitä vaan rentoa ja nauttia. Ja lisäksi, jokaisen tulisi harrastaa liikuntaa oman terveyden vuoksi, eikä sen tarte olla mitään kilpaurheilua.
[/quote]

Siitä voi kehkeytyä mielikuva, että on pakko. On pakko mennä lenkille. On pakko mennä ulos. On pakko. En suosittele painostamaan lasta ulos. Mutta, kyllä tässäkin pitää rajat olla. Jos ei liiku _yhtään_ on siihen pakko puuttua.
[/quote]

Ei ei ei! Siitä pitää tehdä niin mielekästä ja mukavaa, että siitä ulkoilusta ja "terveysliikunnasta" tulee luonteva osa elämää!
[/quote]

Täähän se ongelma on, jos ei ole itselle mielekästä tekemistä? Siis jos lapsi ei tykkää mistään ulkoilusta. Sitten se on jo aika pakkopullaa.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 08:30"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 08:01"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 00:29"]

Minun lapseni on harrastanut kilpauintia, jalkapalloa, voimistelua ja ties mitä kerhoja. Muutaman vuoden jälkeen kaikki urheiluharrastukset jäivät. En ala pakottamaan lasta urheilemaan itku silmässä kun se ei hänen juttunsa ole. Ei lasta VOI PAKOTTAA urheilemaan jos hän inhoaa rehkimistä, eikä näe mitään pointtia siinä miksi pitäisi juosta kieli vyön alla pallon perässä. Hän löysi lopulta yhden mieluisan harrastuksen, joka ei yllätys yllätys ole liikuntaa.

[/quote]

ei kai se kaikki liikunta kieli vyön alla menemistä ole. On monenlaista. Harrastusliikuntaa on. Pitää mennä suoraan kysymään.

Nyt vielä on mahdollisuus sen lapsenne kanssa. Pitää,vaan kestää se alkumarina. Olla utelias ja kannustaa ja kannatella sen lapsenne pelon läpi. Pelkojaan nuo marinat kuvaavat. jonkun pitäisi oikeasti kiinnostua lapsesta ja sitten hän itsekin kiinnostuu.

[/quote]

Luitko viestin? Lapsella on 1 mieluinen harrastus. Miksi sen olisi pakko olla urheilua?

t. Ei ap

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 08:33"]Lapsi voi harrastaa vaikka jousiammuntaa, jos pelaaminen ei kiinnosta.

Pyydä koulukuraattoria tekemään lapsellesi masennusseula. Voisin lyödä vetoa, että saa korkeat pisteet ja pääsee psykologin juttusille.
[/quote]
Kuraattori ei tee masennusseuloja!
Ope

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 08:36"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 08:30"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 08:01"]

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 00:29"]

Minun lapseni on harrastanut kilpauintia, jalkapalloa, voimistelua ja ties mitä kerhoja. Muutaman vuoden jälkeen kaikki urheiluharrastukset jäivät. En ala pakottamaan lasta urheilemaan itku silmässä kun se ei hänen juttunsa ole. Ei lasta VOI PAKOTTAA urheilemaan jos hän inhoaa rehkimistä, eikä näe mitään pointtia siinä miksi pitäisi juosta kieli vyön alla pallon perässä. Hän löysi lopulta yhden mieluisan harrastuksen, joka ei yllätys yllätys ole liikuntaa.

[/quote]

ei kai se kaikki liikunta kieli vyön alla menemistä ole. On monenlaista. Harrastusliikuntaa on. Pitää mennä suoraan kysymään.

Nyt vielä on mahdollisuus sen lapsenne kanssa. Pitää,vaan kestää se alkumarina. Olla utelias ja kannustaa ja kannatella sen lapsenne pelon läpi. Pelkojaan nuo marinat kuvaavat. jonkun pitäisi oikeasti kiinnostua lapsesta ja sitten hän itsekin kiinnostuu.

[/quote]

Luitko viestin? Lapsella on 1 mieluinen harrastus. Miksi sen olisi pakko olla urheilua?

t. Ei ap
[/quote]
Tämä!
Miksi vain urheilu lasketaan terveeksi harrastukseksi?

Lapsi ei tykkää mistään ulkoilusta, kun hän ei ole vielä löytänyt sitä mieluista lajia. Monenlaista pitäisi siis kokeilla.

Ulkoilmaa vihaavan aspergerinkin on pakko opetella sietämään ulkoilmaa ja aurinkoa, mikäli mielii elää ilman riisitautia.

Kaikilla paikkakunnilla ei välttämättä ole harrasteryhmiä esim. jalkapallossa, uinnissa tai salibandyssä. Miksi sen pitää olla juuri jotain urheilua. Vaikka elektroniikkakerho voi olla kiva juttu.

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 22:09"]

Eipä tänä kesänä kovin paljon rusketusta olisi saanut vaikka olis ulkona ollutkin. Hellepäiviä koko kesänä jotain 5.

Itse hain rusketuksen 15pv Kreikan reissulta.

[/quote]

Oikein hait rusketuksen? Pitäisikö tästä antaa suosionosoitukset ja silitellä päätä? Vieläkö täältäkin löytyy idiootteja, joiden on väen väkisin pakko grillata ihonsa?

Huh, onneks meillä ei ole tietokonetta kotona, saatikka televisiota.