oon järkyttyny minkä muutoksen äitiys on kaveriini tehnyt
Ennen oli tosi rempseä tyyppi, menevä, hyvä huumori, vihasi lässyttäviä äitejä.. Mutta nyt se on ihan järkyttävän tätimäinen, roikkuu kaiket päivät kotona, naama norsun v*tulla jos heitän vähän härskimpää huumoria ja kaikista pahimpana lässyttää lapselleen. "Oikun tuli hieno kakka, näin hienon kakan teit, voi kun äiti on susta ylpeä, pääsikö sulta paukku, oi miten söpön pikku paukun päästit".
Jos pyytää kahville tai vaikka leffaan niin vastaus on 99% aina sama eli "ois tosi ihanaa, mut mä oikein voi kun on Nico-Mathiaksen päiväuniaika/muskari/vauvauinti/ruoka-aika."
Kuinka kauan kestää et toi kaveri palautuisi edes vähän lähemmäksi sitä mitä oli ennen, vai haaveilenko turhaan että saisin ystävän takas?
Kommentit (18)
Vaikuttaa siltä, että ystävästäsi on tullut aikuinen. Nyt kannattaisi mielummin kysyä, koska sinusta tulee?
Joillakin äideillä tulee kriisi silloin kun lapset ovat muutaman vuoden ikäisiä. Silloin voit saada baariseuraa, mutta se ei taas ole ollenkaan hyvä lapsille eikä aviomiehelle.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 02:07"]Vaikuttaa siltä, että ystävästäsi on tullut aikuinen. Nyt kannattaisi mielummin kysyä, koska sinusta tulee?
[/quote] Voi vittu.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 02:07"]Vaikuttaa siltä, että ystävästäsi on tullut aikuinen. Nyt kannattaisi mielummin kysyä, koska sinusta tulee?
[/quote]
Aikuisen määritelmään kuuluu lässyttää kakkajuttuja lapselle? Ehkäpä en halua edes aikuistua sitten...
Ap
Minun ystäväni otti tuon asenteen heti tullessaan raskaaksi. Enää ei vastaa puhelimeen eikä ehdi nähdä, koska nyt on masussa vauva. On kolmannella kuulla raskaana. Ei toisaalta ehtinyt nähdä silloinkaan kun yrittivät lasta, koska "kohta on masussa vauva". Ärsyttää.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 02:07"]
Vaikuttaa siltä, että ystävästäsi on tullut aikuinen. Nyt kannattaisi mielummin kysyä, koska sinusta tulee?
[/quote]
Ap varmaan on jo, mutta se ei heittäydy silti idiootiksi.
Mikä naisia tuossa oikein ärsyttää?
Miksi naisilla on ylipäätään niin valtava tarve määritellä muiden tekemisiä ja käytöstä? Erityisesti tämä tuntuu kohdistuvan tuohon äitiyteen. Tämä on hiukan ristiriidassa sen kanssa, että naiset ovat usein suvaitsevaistoa kaikissa mamu- ja homoasioissa. Mutta naiset eivät anna toistensa olla äitejä haluamallaan tavalla!
En varmasti voi koskaan tajuta tätä, mutta olen ilmiön huomannut ja ihmettelen sitä :D
Minulla alkaa nyt olla kavereita ja tuttuja, jotka ovat isiä. Heissä ei ärsytä minua mikään yhtään sen enempää kuin ennenkään. Ja jos luulette, ettei isä voi olla tohkeissaan lapsestaan niin väärässä olette - melkoisia pehmojuttuja olen kuunnellut :DD Muttei se ärsyttänyt minua.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 02:25"]Mikä naisia tuossa oikein ärsyttää?
Miksi naisilla on ylipäätään niin valtava tarve määritellä muiden tekemisiä ja käytöstä? Erityisesti tämä tuntuu kohdistuvan tuohon äitiyteen. Tämä on hiukan ristiriidassa sen kanssa, että naiset ovat usein suvaitsevaistoa kaikissa mamu- ja homoasioissa. Mutta naiset eivät anna toistensa olla äitejä haluamallaan tavalla!
En varmasti voi koskaan tajuta tätä, mutta olen ilmiön huomannut ja ihmettelen sitä :D
Minulla alkaa nyt olla kavereita ja tuttuja, jotka ovat isiä. Heissä ei ärsytä minua mikään yhtään sen enempää kuin ennenkään. Ja jos luulette, ettei isä voi olla tohkeissaan lapsestaan niin väärässä olette - melkoisia pehmojuttuja olen kuunnellut :DD Muttei se ärsyttänyt minua.
[/quote]
Itseäni ärsyttää eniten, että naiset eivät osaa lapsen saatuaan enää edes ystävien seurassa irtautua äitinä olosta. Kaikki pyörii sen lapsen ympärillä. Mistään muusta ei puhuta kuin yösyötöistä, unettomista öistä ja tietenkin siitä lapsesta.
Myönnän että lapsen kanssa kahden ollessani lässytän, mutta kun tapaan lapsettomia ystäviä jätän sen äitiroolin kotiin ja puhun ihan muita asioita. En pystyisi ikimaailmassa kuvittelemaan, että kaverini haluaisivat kuulla kuinka lapseni on oppinut kääntymään ympäri ja näyttäisin siitä 15 valokuvaa ja videon.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 02:25"]
Mikä naisia tuossa oikein ärsyttää?
Miksi naisilla on ylipäätään niin valtava tarve määritellä muiden tekemisiä ja käytöstä? Erityisesti tämä tuntuu kohdistuvan tuohon äitiyteen. Tämä on hiukan ristiriidassa sen kanssa, että naiset ovat usein suvaitsevaistoa kaikissa mamu- ja homoasioissa. Mutta naiset eivät anna toistensa olla äitejä haluamallaan tavalla!
En varmasti voi koskaan tajuta tätä, mutta olen ilmiön huomannut ja ihmettelen sitä :D
Minulla alkaa nyt olla kavereita ja tuttuja, jotka ovat isiä. Heissä ei ärsytä minua mikään yhtään sen enempää kuin ennenkään. Ja jos luulette, ettei isä voi olla tohkeissaan lapsestaan niin väärässä olette - melkoisia pehmojuttuja olen kuunnellut :DD Muttei se ärsyttänyt minua.
[/quote]
Naisilla on keskimäärin valtava tarve yhdenmukaisuuteen. Nehän näyttääkin kaikki suunnilleen samoilta. Jos joku tekee jotain eri tavalla, kokee joku toinen itsensä hänen seurassaan huonoksi, olettaa että eri tavalla tekevä haluaa päteä tai leuhkia jne. Naisilla on myös kova tarve puhua itsestään ja omista asioistaan. Jos toinen on uppoutunut täysin johonkin omaan juttuunsa, josta toisella ei ole oikeastaan mitään sanottavaa, se ärsyttää tätä.
Joku lupasi 100€ jos MV lehdestä löytyy valhe. Minä lupaan 100 € jos joku keksii asian, mikä ei ärsytä naisia.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 02:25"]
Mikä naisia tuossa oikein ärsyttää?
Miksi naisilla on ylipäätään niin valtava tarve määritellä muiden tekemisiä ja käytöstä? Erityisesti tämä tuntuu kohdistuvan tuohon äitiyteen. Tämä on hiukan ristiriidassa sen kanssa, että naiset ovat usein suvaitsevaistoa kaikissa mamu- ja homoasioissa. Mutta naiset eivät anna toistensa olla äitejä haluamallaan tavalla!
En varmasti voi koskaan tajuta tätä, mutta olen ilmiön huomannut ja ihmettelen sitä :D
Minulla alkaa nyt olla kavereita ja tuttuja, jotka ovat isiä. Heissä ei ärsytä minua mikään yhtään sen enempää kuin ennenkään. Ja jos luulette, ettei isä voi olla tohkeissaan lapsestaan niin väärässä olette - melkoisia pehmojuttuja olen kuunnellut :DD Muttei se ärsyttänyt minua.
[/quote]
Äitiys myös menee erittäin syvälle naisen ytimeen. Vain nainen voi synnyttää lapsen. Nainen on biologisesti erilainen kuin mies siksi, että pystyy synnyttämään. Siitä ei pääse erooon - se valmius, tai ainakin rakenne, on jokaisessa naisessa. Nainen kehittää yhden tai muutaman yksilön kerrallaan alusta 'loppuun' - mies taas kantaa jatkuvasti mukanaan satoja tuhansia potentiaalisia uusia ihmisiä, eikä jalosta niitä kovin pitkälle. Suhde asiaan on erilainen. Nainen on potentiaalinen äiti, vaikkei olisikaan äiti. Siksi jokaisella naisella on tähän tavallaan jonkinlainen suhde. Kaikkien lajien perimmäinen tarkoitus on lisääntyminen. Missään lajissa kaikki yksilöt eivät kuitenkaan lisäänny. Ihminen kuitenkin tietoisuutensa turvin tiedostaa, että hänelle on oletusarvoisesti ladattu odotus lisääntyä. Elämän jatkaminen on eksistentiaalinen kysymys ja koskettaa naisia siksi hyvin syvältä - kutakin tavallaan. Siksi kuohunta ja tunteet kaikkeen tähän liittyvässä.
Mä olin pari ekaa kuukautta lapsen syntymän jälkeen niin hormoonihuuruissa että ihan hävettää nykyään. Olin niin äiti, oikea maailmanpelastaja. Onneks se vaihe meni ohi. Toisen lapsen kanssa osasin jo varoa että se käytös taas tulee esiin ja jouduin aika paljo hillitseen itteeni etten flippais niinku ekalla kerralla. Empä olis ennen raskautta uskonut miten "sekaisin" normaali ihminen voi mennä :D
Ihan normaalia, kestää aikansa ja useimmilla menee ohi.
Älkää väheksykö sitä biologista pohjaa joka ohjaa äitiä suuntaamaan huomion vahvasti lapseen ja muodostamaan kiintymyssuhteen. Evolutiivisesti tämä ominaisuus on varmistanut eloon jäämisen.
Lapsen kuuluukin muutta kaikki.
Toi vähenee kyllä kun lapsi kasvaa. Ja jossain vaiheessa se äitikin haluaa tuulettua jättäen lapsihöpinän kotiin. Ei ole ystävyys oikeaa ystävyyttä jos ei kestä tota vaihetta.
No sellaista se äitinä oleminen on. Jotkut hurahtaa mammalandiaan ihan kympillä, jotkut pitää kynsin hampain omasta identiteetistään kiinni, eikä anna lapsen saamisen muuttaa itsestään mitään. Kumpikaan ääripää ei liene kovin terveellistä. Mutta he, kyllä säkin sitten ymmärrät kun susta tulee äiti!
Täältä saa ystävän joka on aikuinen, ei riuku baareissa viikonloppuja, vaan on sopivasti kotona ja kavereiden kanssa ja mikä parasta! Olen lapseton! :DD kyllä itseä ärsyttää suunnattomasti kaikki lässynlässynlää p*aska jutut äitien suusta, anoppu on hyvä esimerkki. Mies onneksi anteli tuutin täydeltä, ei tule jälkikasvua ei - koska niissä lapsissa eniten v*tuttaa kaikki. Eli on myös meitä jotka eivät evoluutiollisesti tiedosta että olisi "pakko" lisääntyä.
Tiedän mitä ap tarkoittaa. Joillekin tulee äidin rooli jotenkin häiritsevän vahvasti. Mulle tuli kyllä hormoneista pesänrakennusviettiä, suojelunhalu lisääntyi ja semmoinen äidillisyys luonteessa, lisäksi aluksi moni äiti on vauvansa kanssa semmoinen "maailman napa" vähän aikaa. Mutta ne muutokset pehmeni ajan myötä ja nyt olen melko sama kuin ennen, mutta vastuussa lapsesta. Jotkut kaverit sen sijaan koen menettäneeni perhe-elämälle. Ovat kiinnostuneita vain vanhemmuudesta ja oman perheen asioista. Mahtaa heillä tulla vaikeaa, kun jälkikasvu alkaa ennen pitkää rimpuilla itsenäisyyteen.
Ehkä hän on aidosti se mikä on, ja se bilettävä hauska nuori oli vain valheellinen välivaihe matkalla äidiksi
[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 07:44"]Täältä saa ystävän joka on aikuinen, ei riuku baareissa viikonloppuja, vaan on sopivasti kotona ja kavereiden kanssa ja mikä parasta! Olen lapseton! :DD kyllä itseä ärsyttää suunnattomasti kaikki lässynlässynlää p*aska jutut äitien suusta, anoppu on hyvä esimerkki. Mies onneksi anteli tuutin täydeltä, ei tule jälkikasvua ei - koska niissä lapsissa eniten v*tuttaa kaikki. Eli on myös meitä jotka eivät evoluutiollisesti tiedosta että olisi "pakko" lisääntyä.
[/quote]
Ei tuokaan aikuismaiselta käytökseltä kuulosta.
Ainiin ja se yksi ärsyttävin lause "nokun mä oon nyt äiti, kyllä sä ymmärrät sitten kun on omia lapsia"
Ap