Lue keskustelun säännöt.
Mistä apua, kun kiintymysvanhemmuus tuhoaa parisuhteen?
07.08.2015 |
Tai oikeastaan mies kiukuttelee.
Vauvaamme on 4kk. Olen täysimettänyt häntä, mikä vaati ensimmäiset 3kk 24/7 omistautumisen imetykseen. Mies laittoi ruuat jne. Muutoinkin vauva on hoidettu kiintymysvanhemuuden oppien mukaan, ei ole ollut hoidossa, nukkuu perhepedissä jne. Olen itse ollut pois vauvan luota vasta kaksi kertaa tunnin jolloin vauva on ollut miehellä. Minä en ole lainkaan väsynyt (siitä kiitos
Miehen tähänastisen osallistumisen), tämä tuntuu luonnolliselta ja oikealta tavalta hoitaa lapsi.
Mutta mies. Aluksi hän oli aivan mukana 100% ja on osittain vieläkin, mutta nyt kyselee että koska vauva alkaa nukkua omassa sängyssä jne ja selvästi vertaa minua kavereidensa vaimoihin joilla (einespulloruokitut vauvat, sitteriin / pinnasänkyyn yksin vain jotta mammalla on omaa aikaa) ehtivät enemmän kaikkea. Miestä kiukuttaa tehdä niin paljon ja varmasti hän on myös mustasukkainen sekä minusta että vauvasta. Vauva ei esim. rauhoitu kuin minun sylissäni jne, vaikka miehellä on ollut tilaisuuksia hoitaa näitäkin tilanteita ja hänellä ja vauvalla on omat juttunsa, mies saa vauvan enemmän nauramaan yms. Minusta mies on mustasukkainen mikä näkyy mm. siitä, että hän saattaa kilahtaa pikkuasioista kuten jos kaadan vaikka kahvia vain itselleni enkä kysy häneltä (väsyksissäni, vahingossa, mies siis suuttuu koska hän on tehnyt näitä pikkujuttuja minun puolestani sen 6kk) tai on turhautunut kun ei saa seksiä kun en vain ehdi/jaksa.
Mistä tällaisen tilanteen ratkomiseksi saisi apua? Mies on muuttumassa kylmäksi, äreäksi ja etäiseksi enkä tiedä mihin tämä kaikki johtaa. Ainokaisen lapseni haluan kuitenkin kasvattaa hyvin, (en pysty antamaan häntä hoitoon jne), vauva on sen ansainnut. Sydämeni särkyy tässä ristitulessa.
Kommentit (313)
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 13:31"]No niin. Tästä tuli sellainen räksytysketju, etten jaksa koko ketjua varmaan lukea edes läpi. Muutama asia vain.
Lapseni on motorisesti (ja muutenkin) hyvin kehittynyt. Kääntyilee reippaasti jne. Lattialla viihtyy kun jompikumpi vanhemmista on vieressä, ei viihdy yksin pitkiä aikoja missään (eikä tarvitsekaan).
Lapsi nukkuu nyt päiväunia, yksin, jäi siihen kun sai nukahtaa rauhassa tissille. Näitä sattuu välillä, yhä enemmän, mutta ei joka päivä. Ennen 3kk ei sattunut lähes ollenkaan ja nyt opetellaan. Eilen ei sattunut, eikä toissapäivänä.
Mies sai nyt suihin, kun oli sitä kärttänyt ja kiukutellut 3 päivää. Mies on nyt tyytyväinen.
Juttelemme ja käymme yhdessä vaunulenkillä jne. Kyselen miehen päivästä. Vauva vain vie aina JOMMAN KUMMAN vanhemman ajan niin, että "lapsivapaata" ei ole enkä edes haluaisi, että on. Lapsi on NELJÄ kuukautta! Kolmen kuukauden ikään asti puhutaan oikeastaan vielä kolmesta kohdun ulkoisesta raskauskuukaudesta, jolloin vauvan kuuluisi olla ihokontaktissa. Ihmisvauva olisi valmis syntymään vasta 12kk hedelmöityksestä, mutta silloin äiti ei jäisi henkiin.
Mutta sitähän nämä av-mammat eivät tajua. Joku puhui rööki huulessa sitterin vieressä istuvista mammoista (tjtn), osuvasti sanottu. Täältä saa todella huonoja neuvoja.
Mies on nyt tyytyväinen kun sai taas seksiä, minä.. No, eihän sillä ole väliä ja kyllä minä jaksan. Haluaisin kohdata mieheni kunnolla puolisona ja niin että minäkin olisin tarpeiden kohde, mutta se odottakoon elämää seuraavaa. Parisuhde on nyt mitä on.
Alussa kysyin että mistä apua. Olikohan yhdessä vastauksessa vastattu tähän. Kiitos sinulle yhdelle ja teille muutamalle vertaistukea tarjonneelle, raskasta tämä on mutta sen arvoista. Vauva on pieni vain hetken.
Ap
[/quote]
Mitäs luulet, mistä apua? Peilistä? Hiukan ristiriitaista, yhdessä kappaleessa sanot ettet ole yhtään väsynyt kiitos miehen osallistumisen ja toisessa ettet väsymykseltäsi saa edes kahvia kaadettua miehelle.
Moni täällä on ohjeistanut, että tuossa tilanteessa sen avun ja tuen pitää olla molemminpuolista. Myös sinun pitää ottaa miehesi huomioon jos aiotte elää perheenä tulevaisuudessakin. Kun vauva nukkuu, halailkaa, suukotelkaa, luokaa läheisyyttä vaikka sitten ilman seksiä jos se on sinusta pelottavaa ja kivuliasta vaikean synnytyksen jälkeen. Jos mies vaikuttaa mustasukkaiselta huomioi myös häntä. Kyllä hän sitten varmasti myös ymmärtää antaa sinulle aikaa ja tilaa vaikka päiväunille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 15:03"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 13:31"]No niin. Tästä tuli sellainen räksytysketju, etten jaksa koko ketjua varmaan lukea edes läpi. Muutama asia vain.
Lapseni on motorisesti (ja muutenkin) hyvin kehittynyt. Kääntyilee reippaasti jne. Lattialla viihtyy kun jompikumpi vanhemmista on vieressä, ei viihdy yksin pitkiä aikoja missään (eikä tarvitsekaan).
Lapsi nukkuu nyt päiväunia, yksin, jäi siihen kun sai nukahtaa rauhassa tissille. Näitä sattuu välillä, yhä enemmän, mutta ei joka päivä. Ennen 3kk ei sattunut lähes ollenkaan ja nyt opetellaan. Eilen ei sattunut, eikä toissapäivänä.
Mies sai nyt suihin, kun oli sitä kärttänyt ja kiukutellut 3 päivää. Mies on nyt tyytyväinen.
Juttelemme ja käymme yhdessä vaunulenkillä jne. Kyselen miehen päivästä. Vauva vain vie aina JOMMAN KUMMAN vanhemman ajan niin, että "lapsivapaata" ei ole enkä edes haluaisi, että on. Lapsi on NELJÄ kuukautta! Kolmen kuukauden ikään asti puhutaan oikeastaan vielä kolmesta kohdun ulkoisesta raskauskuukaudesta, jolloin vauvan kuuluisi olla ihokontaktissa. Ihmisvauva olisi valmis syntymään vasta 12kk hedelmöityksestä, mutta silloin äiti ei jäisi henkiin.
Mutta sitähän nämä av-mammat eivät tajua. Joku puhui rööki huulessa sitterin vieressä istuvista mammoista (tjtn), osuvasti sanottu. Täältä saa todella huonoja neuvoja.
Mies on nyt tyytyväinen kun sai taas seksiä, minä.. No, eihän sillä ole väliä ja kyllä minä jaksan. Haluaisin kohdata mieheni kunnolla puolisona ja niin että minäkin olisin tarpeiden kohde, mutta se odottakoon elämää seuraavaa. Parisuhde on nyt mitä on.
Alussa kysyin että mistä apua. Olikohan yhdessä vastauksessa vastattu tähän. Kiitos sinulle yhdelle ja teille muutamalle vertaistukea tarjonneelle, raskasta tämä on mutta sen arvoista. Vauva on pieni vain hetken.
Ap
[/quote]
Mitäs luulet, mistä apua? Peilistä? Hiukan ristiriitaista, yhdessä kappaleessa sanot ettet ole yhtään väsynyt kiitos miehen osallistumisen ja toisessa ettet väsymykseltäsi saa edes kahvia kaadettua miehelle.
Moni täällä on ohjeistanut, että tuossa tilanteessa sen avun ja tuen pitää olla molemminpuolista. Myös sinun pitää ottaa miehesi huomioon jos aiotte elää perheenä tulevaisuudessakin. Kun vauva nukkuu, halailkaa, suukotelkaa, luokaa läheisyyttä vaikka sitten ilman seksiä jos se on sinusta pelottavaa ja kivuliasta vaikean synnytyksen jälkeen. Jos mies vaikuttaa mustasukkaiselta huomioi myös häntä. Kyllä hän sitten varmasti myös ymmärtää antaa sinulle aikaa ja tilaa vaikka päiväunille.
[/quote]
Ootpa ihana. Seksiä miehelle = kaiken pelastus.
Aika moni tässä keskustelussa tuntuu tosiaankin ajattelevan, että parisuhteen hoitaminen on miehen hoitelemista. Toisalta ap:n mieskin vaikuttaa siltä, ettei hän se kummempaa yhteyttä kaipaa.
Jätä se sika. Sulla on oikeus sun tunteisiin. Pysy lujana sisko!
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 13:31"]
No niin. Tästä tuli sellainen räksytysketju, etten jaksa koko ketjua varmaan lukea edes läpi. Muutama asia vain. Lapseni on motorisesti (ja muutenkin) hyvin kehittynyt. Kääntyilee reippaasti jne. Lattialla viihtyy kun jompikumpi vanhemmista on vieressä, ei viihdy yksin pitkiä aikoja missään (eikä tarvitsekaan). Lapsi nukkuu nyt päiväunia, yksin, jäi siihen kun sai nukahtaa rauhassa tissille. Näitä sattuu välillä, yhä enemmän, mutta ei joka päivä. Ennen 3kk ei sattunut lähes ollenkaan ja nyt opetellaan. Eilen ei sattunut, eikä toissapäivänä. Mies sai nyt suihin, kun oli sitä kärttänyt ja kiukutellut 3 päivää. Mies on nyt tyytyväinen. Juttelemme ja käymme yhdessä vaunulenkillä jne. Kyselen miehen päivästä. Vauva vain vie aina JOMMAN KUMMAN vanhemman ajan niin, että "lapsivapaata" ei ole enkä edes haluaisi, että on. Lapsi on NELJÄ kuukautta! Kolmen kuukauden ikään asti puhutaan oikeastaan vielä kolmesta kohdun ulkoisesta raskauskuukaudesta, jolloin vauvan kuuluisi olla ihokontaktissa. Ihmisvauva olisi valmis syntymään vasta 12kk hedelmöityksestä, mutta silloin äiti ei jäisi henkiin. Mutta sitähän nämä av-mammat eivät tajua. Joku puhui rööki huulessa sitterin vieressä istuvista mammoista (tjtn), osuvasti sanottu. Täältä saa todella huonoja neuvoja. Mies on nyt tyytyväinen kun sai taas seksiä, minä.. No, eihän sillä ole väliä ja kyllä minä jaksan. Haluaisin kohdata mieheni kunnolla puolisona ja niin että minäkin olisin tarpeiden kohde, mutta se odottakoon elämää seuraavaa. Parisuhde on nyt mitä on. Alussa kysyin että mistä apua. Olikohan yhdessä vastauksessa vastattu tähän. Kiitos sinulle yhdelle ja teille muutamalle vertaistukea tarjonneelle, raskasta tämä on mutta sen arvoista. Vauva on pieni vain hetken. Ap
[/quote]
Olet niin selvästi asenteellinen ja halveksut muita äitejä ja heidän tapaansa olla äiti, että ihmettelen mitä roikut täällä märisemässä. Ainutkaan neuvo mitä sinulle on annettu ei ole kelvannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan ettö mies ottaa ja lähtee ennekuin lapsi täyttää vuoden.
Ei kenekään tarvitse eläö tuollaisen draama queenin kanssa.
Onko se nyt niin vaarallista, jos lapsi itkee sängyssään tai sitterissään sen aikaa, kun käyt kolmen minuutin ajan suihkussa. Siis ei kai vauva nyt sellaisesta traumatisoidu? Rauhoittuuhan se sitten, kun huomaa sinun tulevan takaisin. Ja oppii näin, ettet hylkää vaan olet vain hetken poissa. Miten ylipäätään voit käydä esim. vessassa silloin, kun miehesi on töissä, jos et voi laskea vauvaa hetkeksikään sylistäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 18:08"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 13:31"]
No niin. Tästä tuli sellainen räksytysketju, etten jaksa koko ketjua varmaan lukea edes läpi. Muutama asia vain. Lapseni on motorisesti (ja muutenkin) hyvin kehittynyt. Kääntyilee reippaasti jne. Lattialla viihtyy kun jompikumpi vanhemmista on vieressä, ei viihdy yksin pitkiä aikoja missään (eikä tarvitsekaan). Lapsi nukkuu nyt päiväunia, yksin, jäi siihen kun sai nukahtaa rauhassa tissille. Näitä sattuu välillä, yhä enemmän, mutta ei joka päivä. Ennen 3kk ei sattunut lähes ollenkaan ja nyt opetellaan. Eilen ei sattunut, eikä toissapäivänä. Mies sai nyt suihin, kun oli sitä kärttänyt ja kiukutellut 3 päivää. Mies on nyt tyytyväinen. Juttelemme ja käymme yhdessä vaunulenkillä jne. Kyselen miehen päivästä. Vauva vain vie aina JOMMAN KUMMAN vanhemman ajan niin, että "lapsivapaata" ei ole enkä edes haluaisi, että on. Lapsi on NELJÄ kuukautta! Kolmen kuukauden ikään asti puhutaan oikeastaan vielä kolmesta kohdun ulkoisesta raskauskuukaudesta, jolloin vauvan kuuluisi olla ihokontaktissa. Ihmisvauva olisi valmis syntymään vasta 12kk hedelmöityksestä, mutta silloin äiti ei jäisi henkiin. Mutta sitähän nämä av-mammat eivät tajua. Joku puhui rööki huulessa sitterin vieressä istuvista mammoista (tjtn), osuvasti sanottu. Täältä saa todella huonoja neuvoja. Mies on nyt tyytyväinen kun sai taas seksiä, minä.. No, eihän sillä ole väliä ja kyllä minä jaksan. Haluaisin kohdata mieheni kunnolla puolisona ja niin että minäkin olisin tarpeiden kohde, mutta se odottakoon elämää seuraavaa. Parisuhde on nyt mitä on. Alussa kysyin että mistä apua. Olikohan yhdessä vastauksessa vastattu tähän. Kiitos sinulle yhdelle ja teille muutamalle vertaistukea tarjonneelle, raskasta tämä on mutta sen arvoista. Vauva on pieni vain hetken. Ap
[/quote]
Olet niin selvästi asenteellinen ja halveksut muita äitejä ja heidän tapaansa olla äiti, että ihmettelen mitä roikut täällä märisemässä. Ainutkaan neuvo mitä sinulle on annettu ei ole kelvannut.
[/quote]
Juuri näin. Olisit ap vaan suoraan pyytänyt kehuja erinomaisuudestasi, uhrautumisestasi jne. Aika noloa naamioida ne avunpyynnöksi, kun asian oikea laita paljastuu näin äkkiä.
Ja kiitos muuten "kolmesta raskauskuukaudesta kohdun ulkopuolella" vai mikänse olikaan. Jos nauru pidentää ikää, niin...
Tsemppiä!
Miehesi pitäisi nyt ymmärtää, että tämä on vain hetken kestävä vaihe. Vauva kasvaa koko ajan ja parin kuukauden päästä tilanne on jo aivan toinen. Teillä on suuritarpeinen vauva, jota on aivan turha verrata kavereiden lapsiin. Oliko teillä puhetta esim. neuvolassa tai synnytysvalmennuksessa vauva-ajan rankkuudesta?
Muista ryhmistä saat varmaan asiallisempaa vertaistukea kuin täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiintymysvanhemmuutta on myös kritisoitu, älä ota ihan kailkea lukemaasi annettuna, oman järjen käyttö on äitiydessä hyväksi!
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 14:18"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 14:12"]Varmaan olis kannattanut käydä lääkärissä, jos on niin huonossa kunnossa, että eka kertaa istui 6 viikon päästä synnytyksestä ja ei jaksanut edes roskapussia viedä. [/quote] Ääliö.
[/quote]
No ei kai se nyt normaalia ole, että kuusi viikkoa makaa vauva sylissä.
[/quote]
Valittettavasti nämä vaikeat ja/tai kivuliaat repeämät ovat ihan yleisiä synnytyksissä, jolloin on täysin normaalia ettei pysty istumaan pitkään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, tällä palstalla et ymmärrystä saa. Monen mielestä omistairuvva rakkaus omaan vaivaan on noloa ja haitallista, koska vauva ei muka itsenäisty jne paskaa. Olet hyvä äiti, älä välitä näistä tunnekylmistä hyeenoista, he loukkaavat sinua, koska tuntevat huonoa omaatuntoa vauvavihamielisistä metodeistaan. Googlaa ysv-foorumi, sieltä löydät asiallista keskustelua lapsentahtisuudesta :)
Sori kauheat kirjoitusvirheet, ennakoiva tekstinsyöttö ja imetys :D mutta tule ysville ja jätä tämä tunkio, jossa ei nimestä huolimatta vauvoista piitata. T: edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 18:14"]
Onko se nyt niin vaarallista, jos lapsi itkee sängyssään tai sitterissään sen aikaa, kun käyt kolmen minuutin ajan suihkussa. Siis ei kai vauva nyt sellaisesta traumatisoidu? Rauhoittuuhan se sitten, kun huomaa sinun tulevan takaisin. Ja oppii näin, ettet hylkää vaan olet vain hetken poissa. Miten ylipäätään voit käydä esim. vessassa silloin, kun miehesi on töissä, jos et voi laskea vauvaa hetkeksikään sylistäsi?
[/quote]
Pienen vauvan itkuun on kyllä hyvä vastata heti. Vauvalla ei ole mitään ajantajua, eikä se "opi" että äiti on hetken poissa ja tulee parin minuutin kuluttua takaisin. Vauva uskoo tulleensa hylätyksi, kunnes näkee taas vanhemman.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 18:34"]
Kiintymysvanhemmuutta on myös kritisoitu, älä ota ihan kailkea lukemaasi annettuna, oman järjen käyttö on äitiydessä hyväksi!
[/quote]
Kritisoitu miltä kannalta? Ei ainakaan lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen.
Minä kritisoisin siltä kannalta, että annat jonkun filosofian pilata parisuhteen ja tuhota perheen. Etkö osaa tehdä kompromissia?
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 18:48"]
Minä kritisoisin siltä kannalta, että annat jonkun filosofian pilata parisuhteen ja tuhota perheen. Etkö osaa tehdä kompromissia?
[/quote]
Ei meillä kiintymyysvanhemmuus ole todellakaan pilannut parisuhdetta tai tuhonnut perhettä, täysin päinvastoin!
Myös mieheni haluaa parasta lapsilleen, ja ymmärtää vauvavuoden olevan vain pieni hetki pitkässä parisuhteessa. Toki pyrimme järjestämään yhteistä aikaa ja kiintymyysvanhemmuuden oppien mukaisesti kunnioitamme toisiamme.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 19:04"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 18:48"]
Minä kritisoisin siltä kannalta, että annat jonkun filosofian pilata parisuhteen ja tuhota perheen. Etkö osaa tehdä kompromissia?
[/quote]
Ei meillä kiintymyysvanhemmuus ole todellakaan pilannut parisuhdetta tai tuhonnut perhettä, täysin päinvastoin!
Myös mieheni haluaa parasta lapsilleen, ja ymmärtää vauvavuoden olevan vain pieni hetki pitkässä parisuhteessa. Toki pyrimme järjestämään yhteistä aikaa ja kiintymyysvanhemmuuden oppien mukaisesti kunnioitamme toisiamme.
[/quote]
Sinähän sekopää olet. Lue oma otsikkosi.
Kaikki muu voi pysyä sellaisenaan, mutta sun pitää antaa miehelle seksiä vähintään 3krt viikossa. Sanoit itse, että et ole sitä jaksanut tai viitsinyt. Samassa alkuperäisessä viestissä sanot, että et oo olevasi väsynyt. Kannattaisi siis panostaa seksiin ja hellään huomaavaisuuteen miestä kohtaan. Miehelle seksi on rakkautta. Jos miehellä on elämässään paljon seksiä,häntä ei arki niin helposti masenna.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 14:37"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 14:18"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 14:12"]Varmaan olis kannattanut käydä lääkärissä, jos on niin huonossa kunnossa, että eka kertaa istui 6 viikon päästä synnytyksestä ja ei jaksanut edes roskapussia viedä. [/quote] Ääliö.
[/quote]
No ei kai se nyt normaalia ole, että kuusi viikkoa makaa vauva sylissä.
[/quote]
Oliko sinusta Ap:lla normaali synnytys?