Onko lapsellasi ollut ikäkausi jolloin on puhunut paljon kuolemasta?

Ja nyt noin kuukauden joka ilta kun menee nukkumaan sanoo, äiti ethän sä kuole. Välillä tulee vielä itkien sängystä illalla ja sanoo pelkäävänsä, että meille vanhemmille tapahtuu jotain.



On myös tosi vaikea mennä esim. mummille yöksi, missä aikaisemmin ollut mielellään. Ikävöi kovasti äitiä ja isää ja pelkää, että meille tapahtuu sillä aikaa jotain.



Kuuluu mielestäni tähän ikään. Muistelen, että isosiskoilla on ollut myös sama vaihe 6-7v iässä.

pelkää meidän vanhempien kuolevan ja sitä, mihin hän sitten joutuu. Oon aina sanonu totuuden, ettei voi etukäteen tietää kenenkään kuolemaa, mutta varmaa on, että tytöstä pitää joku huolta. Tilanne nyt rauhoittunu, ei ole vähään aikaan tästä puhunu

Minä olen sanonut, että vanhat ja sairaat ihmiset kuolevat, eivät lapset tai vanhemmat.

sen totuuden voi kertoa monella lailla.

Kyselee paljon kuolemasta, ja vanhoista ihmisistä saattaa kysyä erikseen, että milloin se ja se kuolee. Olen sanonut, että ei sitä kukaan tiedä, mutta yleensä ihmiset kuolevat hyvin vanhoina. Mitä muutakaan siihen voisi sanoa. Ei onneksi ole vielä hoksinut ruveta omasta kuolemastaan kyselemään.



Ekan kerran kysyi kuolemasta kolmevuotiaana ja olin aivan puulla päähän lyöty. En ollut ollenkaan ehtinyt ajatella, mitä siitä sanoisin, ja oletin että kysyisi vasta parin vuoden päästä aikaisintaan. :)

Sitten tajua että äiti valehtelee ja pelkää vielä ennemän. Sanoisit edes että on todennäköisempää että vanhat ja sairaan kuolee, lapset ja vanhemmat tosi harvoin.

Minä olen sanonut, että vanhat ja sairaat ihmiset kuolevat, eivät lapset tai vanhemmat.

ensin n. 5-6 vuotiaana sitten oli vähän väliä ja nyt 8 vuotiaan aloitti uudelleen. Ajattelin että kai tuo jotenkin kausissa menee kun ketää meidän läheistä tms tuttua ei ole kuollut.