Tahdon takaisin uskoon!!!

Sinä pakana.

Tiedätkö että mulle on käynyt samalla tavalla :(
Ja oon muuttumassa ihan kauheeks kun oon kadottanu uskon ja Jumalan.....
Uskossa ollessa sain kokea ihmeellisiä asioita ja sitä rauhaa.....

Surettaa asia toden teolla. :( Haluaisin, mutta en osaa enään :(

Minä uskon alkuräjähdykseen, suurenmoiseen voimaan josta sai alkunsa materiaali, josta muovautui tämä universumi ja lopulta tämä maapallo miljardeja vuosia sitten. Evoluutioon, joka satojen miljoonien vuosien aikana muovasi myös minusta tämän elävän olennon joksi synnyin ja joka olen nyt. Elämään, happeen jota hengitän. Rakkauteen, jota ilman minua ei olisi eikä mitään muutakaan ainakaan tässä muodossa. Kuolemaan, joka tulee sitten joskus, ja jonka jälkeen minua fyysisesti ei enää ole. Minä uskon. Uskotko sinä?  

Te uskovaiset, saisinko teiltä hieman apua <:

Nyt on mielenkiintoinen keskustelu.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 00:01"]Nyt on mielenkiintoinen keskustelu.
[/quote]
Huoh, on todella...

Se riittää että kaipaa, ei ihminen oikeasti enempään pysty. Raamatussa lukee 'älä pelkää' 365 kertaa. Jumala rakastaa teitä ihan yhtä paljon edelleen. Eikä usko ole tunne. Ottakaa Raamattu esille ja rukoilkaa, huutakaa Herraa avuksi ja Hän auttaa. Siunausta <3

Lopunajat lähestyy kaiken yltäkylläisyydenkin keskellä.

Nin.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 00:03"]Se riittää että kaipaa, ei ihminen oikeasti enempään pysty. Raamatussa lukee 'älä pelkää' 365 kertaa. Jumala rakastaa teitä ihan yhtä paljon edelleen. Eikä usko ole tunne. Ottakaa Raamattu esille ja rukoilkaa, huutakaa Herraa avuksi ja Hän auttaa. Siunausta <3
[/quote]

Kiitos. Siunausta sinulle myös. Kiitos että uhrasit ajatuksesi murheelleni. <3

Muuttaako usko tai sen puute oikeasti elämääsi? Toimitko ennen moraalisesti vain siksi, että pelkäsit viimeisellä tuomiolla saavasi passituksen helvettiin? Autoitko lähimmäistäsi vain siksi, että se kuuluu uskontokuntasi tapoihin? Usko ei määritä ihmistä vaan ihminen määrittää uskon.

Jos sinulla on oma moraali ja elät yhteiskunnan kannalta hyödyllisesti ja haitattomasti niin usko tai sen puute ei näy sinusta ulospäin. Jos taas usko oli ainoa joka piti sinut kaidalla polulla niin alamäki on vasta alussa.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 00:04"]Muuttaako usko tai sen puute oikeasti elämääsi? Toimitko ennen moraalisesti vain siksi, että pelkäsit viimeisellä tuomiolla saavasi passituksen helvettiin? Autoitko lähimmäistäsi vain siksi, että se kuuluu uskontokuntasi tapoihin? Usko ei määritä ihmistä vaan ihminen määrittää uskon.

Jos sinulla on oma moraali ja elät yhteiskunnan kannalta hyödyllisesti ja haitattomasti niin usko tai sen puute ei näy sinusta ulospäin. Jos taas usko oli ainoa joka piti sinut kaidalla polulla niin alamäki on vasta alussa.
[/quote]

Toimin hyvin ennen ja nytkin.

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 23:58"]Surettaa asia toden teolla. :( Haluaisin, mutta en osaa enään :(
[/quote]
Oon ite huomannut, kun jo muutaman kerran on käynyt näin että en oo pystynyt pysymään uskossa ja erityisesti Jeesuksen seuraamisessa, niin omin voimin en oo pystyny palaamaan takas.
Joka kerta Jumala on vetäny puoleensa ja silloin oon päässy takas siihen uskonelämään.
Mutta taas kävi näin että ajaiduin pois......
T. 3

Jos olet siis kristillinen, voit pyytää ihan Jeesukselta takaisin sitä uskon paloa, turvallisuuden tunnehan voi ikään kuin kadota kun olet juur ollut vahvasti kiinni uskossa.. ja sit lun alkaa lipuu pois päin nii ahistaa.

mutta! Etsivä löytää ja anova saa sekä kolkuttavalle avataan. Rukoile ja pyydä! Nöyrästi, kyllä sinulle vastataan: ) siunausta

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 00:03"]Se riittää että kaipaa, ei ihminen oikeasti enempään pysty. Raamatussa lukee 'älä pelkää' 365 kertaa. Jumala rakastaa teitä ihan yhtä paljon edelleen. Eikä usko ole tunne. Ottakaa Raamattu esille ja rukoilkaa, huutakaa Herraa avuksi ja Hän auttaa. Siunausta <3
[/quote]
Kiitos tästä rohkasusta <3

Etsikää Jeesusta, älkää uskoa. Uskon tiellä on suvantovaiheitakin, ei tarkoita ettei olisi enää uskossa, kyse on uskon koetuksesta ja on uskon merkki että kaipaa Jeesusta. Lukekaa Raamattua ja turvatkaa Herraan, rukoilkaa lakkaamatta. Siunausta <3

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 00:04"]Muuttaako usko tai sen puute oikeasti elämääsi? Toimitko ennen moraalisesti vain siksi, että pelkäsit viimeisellä tuomiolla saavasi passituksen helvettiin? Autoitko lähimmäistäsi vain siksi, että se kuuluu uskontokuntasi tapoihin? Usko ei määritä ihmistä vaan ihminen määrittää uskon. Jos sinulla on oma moraali ja elät yhteiskunnan kannalta hyödyllisesti ja haitattomasti niin usko tai sen puute ei näy sinusta ulospäin. Jos taas usko oli ainoa joka piti sinut kaidalla polulla niin alamäki on vasta alussa. [/quote] Toimin hyvin ennen ja nytkin.

[/quote]

Siinä tapauksessa uskosi menettäminen ei kosketa muita kuin sinua itseäsi. Uskolla on sellainen ikävä ominaisuus että se ei kestä analyysiä. Kirkollisissa piireissä uskon menettäminen on varsin tavallista ja tapahtuu usein teologisten opintojen edistyessä.

http://ylioppilaslehti.fi/2009/10/uskon-puute/

Ap, minulla sama juttu. En ollut yltiöuskovainen, mutta olen tykännyt ajatuksesta, että on jokin Suurempi Voimaa. Nyt on hukassa. 

Olen menossa lauantaina parhaan ystäväni hautajaisiin. Hän tuli vuosi sitten sairautensa myötä uskoon, mutta meni ns. lahkolaisseurakuntaan tuskissaan pyytämään esirukousta.

Minulta tipahti oma uskoni, plumps plumps. Ne siellä rukoilivat ihmettä! Ihmettä jota ei voinut tulla! Minun uskoni romahti. Ystäväni oli jostain saanut käsityksen, että paholainen on antanut hänelle tuon sairauden. Minä huusin, että ei tietenkään! Meille tuli riita.

'Minä en enää koskaan luota yhteenkään uskovaiseen. Ihan pellejä!

Täytyy nyt hissunkiskun palautella omaa uskoa. Katellaan, katellaan. 

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 23:59"]Minä uskon alkuräjähdykseen, suurenmoiseen voimaan josta sai alkunsa materiaali, josta muovautui tämä universumi ja lopulta tämä maapallo miljardeja vuosia sitten. Evoluutioon, joka satojen miljoonien vuosien aikana muovasi myös minusta tämän elävän olennon joksi synnyin ja joka olen nyt. Elämään, happeen jota hengitän. Rakkauteen, jota ilman minua ei olisi eikä mitään muutakaan ainakaan tässä muodossa. Kuolemaan, joka tulee sitten joskus, ja jonka jälkeen minua fyysisesti ei enää ole. Minä uskon. Uskotko sinä?  
[/quote]

Uskot siihen, että ensin ei ollut mitään, ja sitten se räjähti? Miten "ei mikään" voi räjähtää?