En tiedä, mitä tekisin elämälläni
En ole työelämässä, minulla on vain vapaa-aikaa ja rahastakaan ei ole pulaa.
Silti vietän päivät enimmäkseen kotona, vähän ulkoilen ja joskus innostun lähtemään jonnekin, lähelle tai kauas.
Tuntuu vain, että kaikki on jo nähty. Olen yksin, en ole koskaan ymmrtänyt ylläpitää ihmissuhteita. Osaan olla sosiaalinenkin, siitä ei ole kiinni. Aiemmin esim. yksinreissaaminen ja -harrastaminen ei minua haitannut, mutta nyt tunnen, että tarvisin kaverin. Olen väsynyt ja kyllästynyt elämään omassa kuplassani, oman pään sisällä.
Vinkkejä, miten hankkia elämään sisältöä? Yksin tai pienessä porukassa, mutta massatapahtumat eivät ole minua varten.
Kommentit (122)
Tämä talviaika on minullakin juuri tuollaista kuten ap kuvasi. Kesällä sitten herään taas eloon ja on mahdollisuuksia sekä virtaa liikkua, elää ja harrastaa. Jos rahatilanne antaa myöden, niin lähde täältä hankien keskeltä vaikka pariksi viikoksi patikoimaan Teneriffalle. Niin minä tekisin, jos pystyisin.
Eipä varmaan yhtään lohduta, mutta totean että elämäsi kuulostaa unelmaltani. Lähinnä siinä mielessä että rahaa on riittävästi mitään tekemättäkin. Voisin myös suositella lukemista, ellet jo harrasta. Jos jonkun tyyppinen kirjallisuus alkaa kiinnostaa niin laadukastakin luettavaa riittää vaikka moneksi elämäksi.
Lukemista suosittelen minäkin. Saa tarkkailla ihmissuhteita ja saa niistä mielenkiintoisimmat puolet, muttei tarvitse poistua kotoaan eikä osallistua draamailuun.
Mitä pitäisi tehdä? Tänään kävin kävelyllä ja kaupassa. Tein ruokaa. Kuuntelin äänikirja ja nukahdin päiväunille. On jo ilta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä? Tänään kävin kävelyllä ja kaupassa. Tein ruokaa. Kuuntelin äänikirja ja nukahdin päiväunille. On jo ilta.
Tavallinen on parasta.
AP kuulostaa minusta älykkäältä ja hauskalta :)
Vastaus lieneekin kaiken merkityksettömyydessä ja mielettömyydessä, siis mielekkyyden puuttumisesta. Kun millään ei ole väliä ja kaikki on vailla suurempaa tarkoitusta tai edes mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään suurempaan, voi tehdä mitä vaan. Jos teoilla ei kuitenkaan ole merkitystä, on vapaa.
Mulla myös "kaikki nähty". Olen matkustanut itään ja länteen, kiivennyt vuorille, käynyt retriiteillä, jahdannut sitä sun tätä. Asun ulkomailla, mutta viimeiset 2 vuotta pääasiassa kotona niin ei juuri ole väliä, missä asun. Sää toki lämpimämpi kuin Suomessa, niin voi kävellä paljon ja kauppareissut sujuu kätevämmin. Tavallista oleskelua. Sukua ja kavereita en ole nähnyt pariin vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös "kaikki nähty". Olen matkustanut itään ja länteen, kiivennyt vuorille, käynyt retriiteillä, jahdannut sitä sun tätä. Asun ulkomailla, mutta viimeiset 2 vuotta pääasiassa kotona niin ei juuri ole väliä, missä asun. Sää toki lämpimämpi kuin Suomessa, niin voi kävellä paljon ja kauppareissut sujuu kätevämmin. Tavallista oleskelua. Sukua ja kavereita en ole nähnyt pariin vuoteen.
Minkä ikäisiä olette, jotka olette nähneet kaiken?
Ala käymään niillä Tinder yms. treffeillä hauskanpidon vuoksi, loukkaamatta toista. Älä hae sieltä suoraan vaimomateriaalia.
Tai johonkin reality ohjelmaan mukaan? Saa vähän vaihtelua arkeen. Rikkaat ja rahattomat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös "kaikki nähty". Olen matkustanut itään ja länteen, kiivennyt vuorille, käynyt retriiteillä, jahdannut sitä sun tätä. Asun ulkomailla, mutta viimeiset 2 vuotta pääasiassa kotona niin ei juuri ole väliä, missä asun. Sää toki lämpimämpi kuin Suomessa, niin voi kävellä paljon ja kauppareissut sujuu kätevämmin. Tavallista oleskelua. Sukua ja kavereita en ole nähnyt pariin vuoteen.
Minkä ikäisiä olette, jotka olette nähneet kaiken?
Olen 40.
Vastaaja nro 70.
Just a reminder that Mary Oliver's own answer to her question, “What is it you plan to do with your one wild and precious life?” was to stroll idly through the fields noticing things. The question out of context could appear to be about achieving more — it's not.
Kuulostaa ihanalta. Miksi ottaa paineita?
En minäkään. Laskeskelin, että olen ollut aikuisiällä yht. 6 vuotta psykoterapioissa ja lisäksi limittäin erilaisissa valmennuksissa 10 vuotta. Jos jokin tarkoitus ja piilevä potentiaali olisi löytyäkseen, eiköhän se olisi jo löytynyt. Sisäisestä maailmasta on käännetty kaikki kivet. Siksi elelen rauhassa päivästä toiseen. Luulin vuoden alussa, etten keksi mitään tekemistä. Eilen tajusin, että jo 10 viikkoa tata vuotta on mennyt!
Anna elämän tulla liki ja suhtaudu siihen sen jälkeen huumorilla, leikkimielellä ja ole kiinnostunut siitä mitä kaikkea elämällä on sinulle tarjota.
Kantsis varmaan eka laitaa pää kuntoon niin pystyt olemaan itsesi kanssa yksinkin tekemättä mitään, etkä säälittävänä täyttää elämääsi ainaisella tekemisellä ja menemisellä jota 99% ihmisistä tekee hukuttaakseen tuskansa ja ettei kohtaisi itseään hiljaisuudessa ja todella havvannoisi mitä paskkaa siellä pääkopassa liikkuuu. Lue vaikak Echart Tollen kirja ja ole läsnä tässä ja nyt.
Hyvää naistenpäivää!