Lue keskustelun säännöt.
Nautitko toisten ihmisten seurassa?
06.03.2022 |
Itsestäni tuntuu ettei oikein enää jaksaisi ketään.
Kommentit (75)
Joidenkin, joilla on juttelussa nopeat hoksottimet ja jotka eivät pohdi liian hitaasti asioita eivätkä jää sadaksi vuodeksi pohtimaan jotain samaa asiaa, ja näkevät asioita monelta kulmalta. Ei kuitenkaan tarvitse olla mikään pikapuhujakaan, koska silloin on hankala saada selvää. Tällaiset, joiden kanssa synkkaa puhuminen hyvin, jäävät aina mieleen positiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ihminen, mutta nautin ihmisten seurasta kuitenkin.
Onko tämä laajempikin ilmiö nykyään? Että ihmiset väsyttävät ihmistä.
Mies on selvästi usein ihmisen paras ja ainoa kaveri vastausten perusteella.
En. Juttelen kyllä hyväntuulisen oloisena, mutta koko ajan ahdistaa ja haluan vain omiin oloihini. Korona-aikana on onneksi saanutkin olla itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on vain yksi ystävä, mutta hän onkin niin hyvä sellainen, että jaksaisin viettää hänen seurassaan aikaa loputtomiin. Minulla on myös sisko, joka on aivan loistokasta seuraa. Muunlaisessa seurassa väsynkin sitten aika herkästi. Olen huomannut, että jostain syystä etenkin miesten seura pistää haukotuttamaan ja tästä syystä olen jättäytynyt kokonaan deittimarkkinoiden ulkopuolelle.
Riippuu ihmisestä. Joidenkin seurassa viihdyn pitkään ja joidenkin seurassa en minuuttiakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä laajempikin ilmiö nykyään? Että ihmiset väsyttävät ihmistä.
En tiedä, onko laajempikin ilmiö nykyään. Mutta sen tiedän, että työelämä on monessa paikassa muuttunut "pakkososiaalisemmaksi". Vain harvalla on enää oma työhuone. Varsinkaan sellainen, jossa ulkopuolella paloi oven vieressä punainen valo, jos ei halunnut tulla häirityksi. Nyt on avokonttorit ja lähes kaikki tehdään tiimityönä. Tästä seuraa, että osa meistä saa hälinästä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä tarpeeksi työpaikalla ja vastapainoksi halutaan vapaa-ajalla hiljaisuutta, olemista omissa oloissaan tai vain puolison tai perheen kanssa.
Totta tuo että työelämä on juuri sitä pakkososiaalista ja siinä ne mehut menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän eläimistä, luonnosta, kulttuurista eri muodoissa. Ihmisten ajatuksia lue mieluiten kirjan kansien välistä. Väkijoukot ovat todella kiintoisaa katseltavaa, välimatkan päästä ja erillisenä, vaikka kahvikupposen tai tuopposen äärellä.
T. intromies
Riippuu ihmisestä. Miesystäväni seurasta nautin paljon. Vanhempiani ja veljeäni jaksan myös hyvin, kunhan vaan välillä saa olla myös itsekseen. Kavereitten ja sukulaisten seurassa en oikein tunne oloani kotoisaksi ja heitä kestän vain hyvin pieninä annoksina. Yleisesti ottaen inhoan ihmisiä ja viihdyn paremmin omissa oloissani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika harvan seurasta nautin enkä myöskään tapaa ketään, kenen seura on väsyttävää.
En. Olen töissä vanhustenalalla, olen introvertti. En kestä sitä paskanjauhamista ja pakkososiaalisuutta töissä. Ärsyttää joka päivä. Teeskentelen työpäivät ja odotan, että milloin päivä päättyy, että pääsee omaan rauhaan. Vihaan tyhjänpäiväistä höpötystä. Työni hoidan, mutta kaikki se muu jauhanta, apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, varsinkin läheisten eli perheen, kavereiden ja työkavereiden.
Samat sanat sosiaalialalta.