Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet, kun näet anorektikon?
02.08.2015 |
Mulla tulee hirveä sääli, koska katson ihmistä joka vihaa itseään. Sellainen olo tulee aina ekana. En voisi IKINÄ kohdella itseäni noin.
Kommentit (63)
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:11"]
En voi tietää kuka on anorektikko. Itsekin olen keski-ikäiseksi asti ollut alipainon puolella, ja minulle on ollut anoreksiaepäilyistä harmia.
[/quote]
Minäkin olen ollut alipainoinen, ja olen aina ottanut huomautukset alipainosta vastaan ihan myönteisesti. Olen ymmärtänyt, että ihmiset voivat olla huolissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos näen OIKEAN anorektikon, tunnen surua siitä, että voi kunpa tuo ihminen ymmärtäisi, ettei se todellinen vahvuus ja hallinta tule syömättömyydestä ja anoreksian sanelemista säännöistä ja rajoitteista, vaan siitä, että voittaa sen sh-loisen itsessään ja alkaa ELÄÄ, että heikkoutta ei ole syödä, vaan olla syömättä ja laittamatta vastaan. Kokemusta on, omakohtaista ja vuosien piina.
Ei ulkopuoliset ymmärrä, ettei anorektikolla ole välttämättä paha olla.
Jotkut ihannoi laihuutta ja anorektikon näköisiä ihmisiä ja tekevät mitä vaan näyttääkseen siltä.
Ajattelen, että ihmiset on kummallisia.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:11"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 21:51"] Ja mistä vitusta tiedät onko tämä henkilö anorektikko? Et yhtään mistään. Liiallisen laihuuden taustalla voi olla sata muutakin sairautta. [/quote] Jos henkilö on esim samalla luokalla koulussa, kyllä sen huomaa, jos yksi välttelee ruokailuja tms. [/quote] Itse en syönyt koulussa pelkästään sen takia, että mulla oli kammo syödä muiden nähden. Kammo johtui muiden tuijottelusta ja arvostelusta. Kiva tietää, että muiden silmissä olen ollut anorektikko. Kasvoin yli kammosta, onneksi.
[/quote]
Saitko ulkopuolista apua tuolloin? Varmasti olisit ollut tuen tarpeessa. Minullakin oli vaikeaa syödä yhdessä, mutta onneksi hain ja sain apua nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee fyysisesti huono olo. Ajattelen, että sellaisessa kropassa täytyy olla kivuliasta olla. Ja ahdistaa myös se itsetuhoisuus.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:20"]
Ei ulkopuoliset ymmärrä, ettei anorektikolla ole välttämättä paha olla. Jotkut ihannoi laihuutta ja anorektikon näköisiä ihmisiä ja tekevät mitä vaan näyttääkseen siltä.
[/quote]
Anorektikko ei itsekään ymmärrä tai myönnä, että hänellä on paha olla. Jos hänellä olisi hyvä olla, hänen ei tarvitsisi ihannoida laihuutta ja tehdä mitä vaan näyttääkseen siltä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anorektikon ja luontaisesti laihan ihmisen erottaa kyllä. Silmät sen kertovat. Anorektikko on ahdistunut ja pienessä vipinässä koko ajan, keskittymiskyky huono, itsekeskeinen. Kyseessä on henkinen sairaus, jonka yksi oire on pakonomainen laihuus.
Anorektikon kanssa ei juurikaan voi olla ystävä, sillä hänellä ei ole annettavaa muille, on vain minäminä ja ruoka on kauhistus.
Kun näen anorektikon, tunnen sääliä. Siinä on ihminen, jolla on vaikea olla itsensä kanssa ja ennuste huono.
Tulee ylpeäksi itsestäni että onneksi en ole syömis ongelmainen. Anorektikot usein katsovat minua. Tuntuu kuin ne aistisivat ihmisen ketä haluaa auttaa niitä syömään. Ne tykkäävät myös olemuksestani koska minä en syö liikaa ikinä ja se on todella tervettä ja tuollainen anorektikko aistii paremmin tälläisen kuin ahnean sian kenellä on viikon ruoat suolistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kuulun itse siihen ryhmään, jolla aineenvaihdunta on aivan superbuustatun tasoista vielä nyt 42-vuoden iässäkin. Eli pitää syödä kuin viisi hevosta, jotta paino pysyisi normaalilukemissa.
Etenkin kesällä, kun on kuuma, on vaikea saada syötyä tarpeeksi. Siksi usein laihdun nimenomaan kesäisin, mikä on todella tympeää, koska rantsuun en haluaisi mennä luurankoilemaan.
ELI: Kun näen itse laihan ihmisen, jolla luut pukkaava esiin, en koskaan ajattele heti, että siinäpäs on anorektikko. Enhän minä itsekään sitä ole (vaikka epäilyn moisesta olla kuullut satoja kertoja).
Ajattelen kuitenkin tätä ihmistä säälinsekaisilla tuntemuksilla, sillä en itse pidä lainkaan tuosta olotilasta, jossa paino jumittaa liian alhaalla ja luut vilkkuvat.
Toivon aina, että kyseinen ihminen saisi itsensä parempaa kuntoon, ja että hänen elämässään olisi kaikki hyvin. Stressi on nimittän ainakin itselläni se toinen lähes varmasti alipainoon johtava tekijä. Stressaantuneena ruoka ei imeydy ja ruokahalukin häviää lähes täysin.
Toivon kaikkea hyvää kanssasisarilleni!
Se on ihan kamalan näköistä.Eikö se tajuu kuinka rumannäköinen se on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 21:56"][quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 21:51"] Ja mistä vitusta tiedät onko tämä henkilö anorektikko? Et yhtään mistään. Liiallisen laihuuden taustalla voi olla sata muutakin sairautta. [/quote] Kyllä sen muuten näkee. Ja minä ajattelen vihaisena, että kuka saatana sitä on satuttanut noin pahasti. [/quote] Ei muuten näe! Itse olen geenien takia todella hoikka enkä liho vaikka mitä söisin tai kuinka paljon. Tiedätkö kuinka pahalta tuntuu, kun töissä selän takana juorutaan, että olen anorentikko?! Entisessä työpaikassani kävi näin. Nykyisessä työpaikassa en ole huomannut selän takana puhumista, mutta kyllä päivittäin ihmiset kummastelevat hoikkuuttani suoraan minulle. Teidänlaisten "minätiedänkaiken" ihmisten takia kaupassa ja kadulla saa aina kokea sääliviä ja vittumaisia katseita. Kun ensi kerralla katsot "anorektikkoa", muista tämä teksti. Ei mulla muuta. :)
[/quote]
Valtaosa ihmisistä ei tarkoita pahaa. Varmasti ihmiset haluaisivat anorektikon tervehtyvän. Siksi sinunkaan ei kannata vetää hernettä nenään, jos joku jotain kommentoi. Monella ihmisellä varmasti on hyvä tarkoitus, vaikka he eivät osaakaan asiaansa tuoda esille hienotunteisesti.
[/quote]
Jos ei osaa tuoda asiaansa esille hienotunteisesti, olisi paljon parempi pitää päänsä kiinni. Siitä tärkeilystä ei ole kohteelle mitään hyötyä, vain haittaa.
En ajattele että onpas ruma, vaan että suostuisipa tuo ihminen ottamaan apua vastaan. Koska tiedän että anoreksiasta paraneminen ei ole itsestäänselvää saati helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä moni voi tajuta, ettei se ole kauniin näköistä. Etenkin luonnostaan (liian) laiha ihminen jolla ei ole ns. vääristynyttä kehonkuvaa. Minä kuulun näihin ihmisiin.
Ja kun aina välillä ei vaan kerry painoa tarpeeksi, vaikka mitä yritän tehdä, niin verhoan itseni kesäkuumallakin pitkähihaisiin paitoihin ja housuihin, koska häpeän laihuuttani (edelleen yli nelikymppisenä).
Olkaa niin kilttejä, ettette leimaa meitä kaikkia vastaavasta laihuudesta kärsiviä anorektikoiksi!
Tuntuu oikeasti pahalta lukea näitä juttuja, mitä toiset ajattelee esimerkiksi minusta jos näkisivät minut. Jopa entinen poikaystäväni sanoi minut nähdessään ettei koskaan haluaisi olla kanssani (olin hänen kanssaan ollessani hieman jopa pyöreä) kun näytän tältä.
En ole puhunut kenellekkään syömisongelmistani ja käsityksestäni ruokaa kohtaan. Puhun näistä ainoastaan anonyyminä netissä.
Oma anoreksiani (diagnosoimaton, en ole joutunut vielä ainakaan lääkäriin asiasta) alkoi eron jälkeen. Laihduin puolessa vuodessa 25kiloa. Haluan laihtua vielä 7kiloa. Nälkä kasvaa syödessä.
Tunnen itseni heikoksi, jos syön ja laihtuminen pitkittyy. Eron jälkeen olen tuntenut itseni huonoksi koska parisuhde ei mennyt niin kuin olisin toivonut, tulin petetyksi ja jätetyksi toisen naisen takia. Laihtumisella koen onnistuvani edes jossain, pystyn hallita jotain joka tuo minulle joka aamu iloa kun astun vaa'alle.
Ajattelen, että tota juttua en tule koskaan ymmärtämään.
Mä kuulin ekan kerran joskus 10-vuotiaana olevani anorektikko. En tuolloin vielä edes tiennyt mitä koko sana merkitsee. Että se siitä anorektisuudesta sitten.
Edelleenkin laihuus ajoittain vaivaa, mutta anoreksiasta en tiedä mitään.
T. Sirorakentinen laihuuteen taipuvainen nainen
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:10"][quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 21:56"][quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 21:51"] Ja mistä vitusta tiedät onko tämä henkilö anorektikko? Et yhtään mistään. Liiallisen laihuuden taustalla voi olla sata muutakin sairautta. [/quote] Kyllä sen muuten näkee. Ja minä ajattelen vihaisena, että kuka saatana sitä on satuttanut noin pahasti. [/quote] Ei muuten näe! Itse olen geenien takia todella hoikka enkä liho vaikka mitä söisin tai kuinka paljon. Tiedätkö kuinka pahalta tuntuu, kun töissä selän takana juorutaan, että olen anorentikko?! Entisessä työpaikassani kävi näin. Nykyisessä työpaikassa en ole huomannut selän takana puhumista, mutta kyllä päivittäin ihmiset kummastelevat hoikkuuttani suoraan minulle. Teidänlaisten "minätiedänkaiken" ihmisten takia kaupassa ja kadulla saa aina kokea sääliviä ja vittumaisia katseita. Kun ensi kerralla katsot "anorektikkoa", muista tämä teksti. Ei mulla muuta. :)
[/quote]
Minä ajattelin nuorena noin, että vaikka söisin miten paljon tahansa, niin en liho. Sitten kun oikeasti aloin laskea kaloreita ylös pitkältä ajanjaksolta, että miten paljon syön, niin huomasin, että en syö tarpeeksi. Lisäsin energiansaantia ja sain tarvittavia lisäkiloja ja olo oli terveempi ja vahvempi.
[/quote]
Pystyt siis kertomaan tekstini perusteella, että en syö tarpeeksi? Kiitos tästä. Tiedoksesi, että syön kyllä tarpeeksi. Poikaystäväni on kummastellut kroppaani jo kahdeksan vuotta. Syön enemmän kuin hän, vaikka hän tekee fyysistä työtä joka käy salitreenistä. Siitä huolimatta en liho. Ja kyllä, teen päivittäin itse ruokani enkä syö mitään epäterveellisiä valmisruokia.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:24"][quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:11"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 21:51"] Ja mistä vitusta tiedät onko tämä henkilö anorektikko? Et yhtään mistään. Liiallisen laihuuden taustalla voi olla sata muutakin sairautta. [/quote] Jos henkilö on esim samalla luokalla koulussa, kyllä sen huomaa, jos yksi välttelee ruokailuja tms. [/quote] Itse en syönyt koulussa pelkästään sen takia, että mulla oli kammo syödä muiden nähden. Kammo johtui muiden tuijottelusta ja arvostelusta. Kiva tietää, että muiden silmissä olen ollut anorektikko. Kasvoin yli kammosta, onneksi.
[/quote]
Saitko ulkopuolista apua tuolloin? Varmasti olisit ollut tuen tarpeessa. Minullakin oli vaikeaa syödä yhdessä, mutta onneksi hain ja sain apua nopeasti.
[/quote]
En saanut, koska en hakenut apua. Pääsin kammosta yli psyykkaamalla itse itseäni ja nykyään ei ole mitään ongelmaa julkisesti syömisessä. Olen ylpeä voidessani syödä esim hampparia odotellessani junaa tms. :D ihana vapaus!
Mä näin jokunen päivä sitten naisen lenkillä. Kaukaa huomasin että on todella kuihtuneen oloinen ja kasvot oli kuopalla, joten vaikutelma oli sellainen 70-vuotias mummo. Sitten kiinnitin kuitenkin huomiota siihen kuinka nainen oikein iski joka askeleella kävelysauvat maahan, eli ei liikkunnut sulavasti vieden käsivarret savuojen kanssa rennosti taakse kuten kuuluu, ei vaan ikään kuin hyvin hermostuneena kulki iskien niitä sauvoja maahan edessään ja tikkasi vihaisen oloisesti vähän sillä lailla pakonomaisesti.
Kun tuli mun kohdalle, katsoin ihmetellen suoraan kasvoihin, ja tajusin että ei ole mummoikäinen vaan ehkä n. 30-vuotias joten koko olemuksesta tuli vaan mieleen anorektikko.