Mitä ajattelet, kun näet anorektikon?

Ja kuten kaikki varmaan osaavat mieltää, me suomalaiset olemme pohjoisessa kylmässä maassa asuvana kansana toki pääsääntöisesti nimenomaan "säilyttäjiä". Eli niitä, joille kiloja kertyy suunnilleen jo herkkuhyllyn kaupassa ohittaessaan ja ne kilot ovat + pysyvät.

Emme me olisi kansana täällä muuten jo vuosisatojen ajan mitenkään selvinneet.

Mutta on meidänkin joukossamme poikkeuksia, OIKEASTI.

Olen tosin itse usein kauhulla miettinyt, että mitäs jos olisinkin syntynyt esim. 1900-luvun alussa maanviljelisäperheeseen. Olisin varmaan kuollut nälkään alta aikayksikön heinänteossa huhkiessani.

Muistan surullisena sen ajan kun tyttäreni sairastui.  Vuodet on kuluneet ja näyttäneet sen, ettei hän koskaan parane täydellisesti. Hän on kuitenkin hengissä ja tulee jotenkin toimeen sairautensa kanssa. Pahinta silloin alkuaikoina oli juuri kuolemanpelko ja se etten minä tai kukaan pysty häntä auttamaan.

5 - 10 % kuolee anoreksiaan. Salilla käy nainen, joka on joko huipputanssija tai anorektikko. Salin seinällä on kuva maratoonarinaisesta, joka on yhtä luiseva. Mietin usein onko nainen urheilija vai anoreetikko. Jotain kuitenkin syö, koska vetää mielettömän kovia treenejä!!!