Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi leskelle ei suoda uutta onnea?
02.08.2015 |
Ystäväni ehti olla reilun vuoden naimisissa miehensä kanssa. Tuona aikana he menettivät vauvan keskenmenossa ja sitten mieheltä löytyi aggressiivisesti levinnyt syöpä. Mies kuoli puoli vuotta diagnoosin jälkeen, kuolemasta on nyt puolitoista vuotta. Alle 30-vuotias ystäväni on aloittanut hiljattain seurustelun uuden miehen kanssa ja tätä kritisoidaan nyt selän takana. Ikään kuin ystäväni ei olisi aidosti miestään rakastanut, kun näin juoksee "muiden perässä."
-
Perhetuttumme jäi leskeksi pitkän liiton jälkeen. Sairautensa loppumetreillä, juuri ennen kuolemaansa puoliso oli kehoittanut jäljelle jäävää puoliskoaan menemään uudelleen naimisiin. Oltuaan yksin muutaman vuoden, hän löysi toisen lesken jakamaan elämänsä. He näyttävät onnellisilta yhdessä. Kummankin aikuiset lapset olivat iloisia tästä liitosta, mutta tuttavien parissa kuohuu. Moni on suoraan ilmoittanut, etteivät tätä uutta suhdetta hyväksy ja ennen vihkimistä eräs edesmenneen puolison ystävistä meni lesken lapsen luokse ja vaati, että häät on pysäytettävä, koska se kuulemma loukkaa kuolleen muistoa ja on kuulemma käsittämätöntä, että lapsetkin uuden suhteen hyväksyvät.
-
Esimerkkejä on muitakin. Ihmettelen, miten itsekkäitä ihmiset voivat olla. Miksi leski ei saisi rakastua uudelleen? Miksi aihe herättää *sivullisissa* niin suuria tunteita?
Kommentit (24)
No mua päin vastoin ihmetyttää 40v. leski, joka ei näytä millään pääsevän eteenpäin, rypee surussa ja menneessä ja muistelee koko ajan aktiivisesti. Mun mielestä elämänsä menee hukkaan noin. Tietenkään en mitään sano, mutta toivoisin jo pääsevän eteenpäin ja löytävän uuden kumppanin. Kuitenkin jo useampi vuosi mennyt ja käyttäytyy edelleen kuin eilen olisi mies kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä olen myös ihmetellyt! :O Ei se rakkaus kuolemaan lopu, muuttaa vain muotoaan. Lesket ottakoot onnensa, mitä sitä muiden mielipiteitä miettimään.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 18:25"]
No mua päin vastoin ihmetyttää 40v. leski, joka ei näytä millään pääsevän eteenpäin, rypee surussa ja menneessä ja muistelee koko ajan aktiivisesti. Mun mielestä elämänsä menee hukkaan noin. Tietenkään en mitään sano, mutta toivoisin jo pääsevän eteenpäin ja löytävän uuden kumppanin. Kuitenkin jo useampi vuosi mennyt ja käyttäytyy edelleen kuin eilen olisi mies kuollut.
[/quote]
Ehkä on rakastanut puolisoaan tosissaan eikä pitänyt tätä vain minään tilapäisenä kulutussuhteena kuten nykyään tuntuu olevan tapana. Jos joskus leskeksi jään, ilman miestä aion elellä. Mikään tai kukaan kun ei nykyistäni voi korvata. Seuraa saan tarpeeksi lapsistani, heidän perheistään ja ystävistäni.
Alue: Aihe vapaa
Joo, on käsittämätöntä itsekkyyttä vaatia, että leski jäisi loppuelämäkseen jonkinlaiseksi vainajan muistomerkiksi. Ikään kuin nämä paheksujat saisivat lohtua siitä, että leski pysäyttää elämänsä kun he itse jatkavat omia elämiään ilman vainajaa?