Olenko harvoja joille synnytys on positiivinen kokemus?

Mulla myös. Olen aina sanonut että mielummin synnytän kuin menen hammaslääkärille:) 4 alatiesynnytystä takana

Mä tykkään synnyttää. En niinkään siitä ponnistusvaiheesta, mutta muuten.

minulla kaksi ihanaa synnytystä. Voin kysyä niin mikä kipu? Mua ärsytti, kun kätilö hoki, että niiin nyt sattuu... ööh, olin täysin tunnoton. Elassa synnytyksessä oli epiduraali ja voin sanoa että tunsin vaan plumpsahduksen, kun vaiva tuli ulos. Mies puristi mun kättä kun käyrän mukaan supisti.

Toisessa raskaudessa avautuminen tuntui vähän epämielluttävänä tunteena, kunes tuli tarve ponnistaa.. vauva ulos 3:ssa minuutissa. Joku puudutus työnnettiin alapäähän vähän ennen synnytystä, vaikka en olisi halunnut.

Olen menossa innoissani 5. kertaa synnyttämään! Eihän se koko ajan herkkua ole mutta huippufiilis lopuksi. Ja jotenkin koko juttu on mahtava mieleenpainuva kokemus.

Toinen ja kolmas synnytys aivan myönteisiä kokemuksia. Tietysti supistusvaiheessa oli kipuja, mutta halittavia. Ponnistusvaihe ei sattunut lainkaan ja oli hyvin nopea. 

Ensimmäinen oli aika raakaa menoa, mutta sitähän tässä ei kysytty. 

Mulle oli positiivinen kokemus. Avautumisvaihe oli suhteellisen nopea ja kivunlievityskeinot tehokkaita. Kalvojen puhkaisu aiheutti kovat tuskat, mutten niistäkään traumatisoitunut. Ponnistusvaihe kesti 1h 20min ja tuli toisen asteen repeämät, mutta sanoin jo suihkusta tullessa miehelle, että voisin kyllä synnyttää uudestaankin. Mulla oli kyllä hyvät kätilötkin (vuoro vaihtui just ennen ponnistuksen alkua).

Voih, mä niin odotan ensimmäistä synnytystäni :) 6vuotta sitten pelkäsin synnytystä niin paljon että olisin halunnut sektion jos olisin silloin tullut raskaaksi. Aloin siinä sitten vauvaa yrittäessä ottamaan selvää asioista synnytykseen liittyen, vuosi vuodelta enemmän syventyen. Nykyään toivon luonnonmukaista kotisynnytystä, niin paljon on luotto kasvanut omaan kehoon ja naisen voimaan ja vaistoihin synnytyksessä.. Fiilikset ja mieli on niin positiivinen, että vaikka joutuisin sektioon, uskon että kokemuksesta tulee positiivinen :)

Minustakin :)

Itselle oli myös ihan ok kokemus, mitä nyt sektioon päätyminen harmitti. Ensin kolme vrk yritettiin, mutta ei lähtenyt avautumaan kunnolla. Vauva oli niin iso, ettei ollut mahtunut painamaan kohdunsuuta. Ilokaasua meni kiitettävästi, eli sattui, mutta mieheni ja ystäväni olivat tukenani ja salissa naurettiinkin paljon.

Lisäksi, vaikka oli sektio, pyysin että saisin suukotella ja hyväillä hetken vastasyntynyttä ja toiveeni toteutettiin. Näin sain kokea sen ihanan tunteen kun pieni, vastasyntynyt poikani nostettiin rinnalleni. En voinut itse pitää kiinni, mutta kätilö piti niin, että saimme olla hyvän tovin poski poskea vasten. Suukottelin häntä ja kuiskin korvaan "äiti on tässä". Voih, tulee ihan tippa linssiin kun muistelee :')

Et, minulla oli myös. Käynnistyksestä huolimatta. Kuopus syntyikin sitten kiireellisellä sektiolla 1,5-kiloisena. Ei päästänyt ääntäkään, vaikean ulosauton jälkeen peiteltiin heti ja vasta kysymällä kuultiin, kumpi edes oli. Pisteitä 4. Ei siitäkään traumoja jäänyt, mutta kaipaisin eheyttävää kolmatta synnytystä, joka etenisi luonnollisesti.

Itselleni ainakin viimeiset olivat. Mutta eipä siitä kannata huudella, mikäli ei halua muiden vihaa niskaansa tai marttyyrimamman kruunua kutreilleen :)

Synnytin luonnollisesti, osaan käsitellä kipua ja rentoutua ilman lääkkeitä. Toipumiset nopeita ja imetykset onnistuneet erinomaisesti. En koe vauva-arkea raskaana. Asenteeni on erilainen kuin suurimmalla osalla. Onneksi kaltaisiani on muitakin.

Sama!:) Hammaslääkärillä pääsee kyllä itku kivun takia, mutta synnyttäessä ei juurikaan tarvi edes puhista. Kolme takana ja neljäs kohta edessä. Synnyttäminen on kivaa!

6 lasta ja kaikki synnytykset helppoja. Nopein kesti tunnin. Pisin ponnistusvaihe esikoisesta, 13min. Muut 1-2min. Kolmesta vipasta sanottiin, ettei kestänyt tuotakaan, mutta jotain piti kestoksi laittaa. Ainoassakaan ei kipulääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

6 lasta ja kaikki synnytykset helppoja. Nopein kesti tunnin. Pisin ponnistusvaihe esikoisesta, 13min. Muut 1-2min. Kolmesta vipasta sanottiin, ettei kestänyt tuotakaan, mutta jotain piti kestoksi laittaa. Ainoassakaan ei kipulääkitystä.

Sä oot päässy llian helpolla ;)

Olen synnyttänyt neljä lasta. Kaikki positiivisia kokemuksia. Kolme synnytyksistä oli luomuja, eli ei kivunlievityksiä.

Palautuminen synnytyksistä on aina sujunut hyvin ja seksielämä palautunut ennalleen heti jälkivuodon lakattua.

Varmasti ne negatiivisen kokemuksen kokeneet vaan niistä herkemmin kertovat niin siksi voi tuntua että positiiviset kokemukset olisivat harvinaisia. Itse uskon että positiivisia on enemmän, mutta niistä ei vain ole kerrottavaa samallalailla :)

Mulla kanssa positiiviset kokemukset. Kipeitä oli mut se tunne että saa kohta sen oman lapsen syliin!

tosi hyvä fiilis jäi. vedet meni, vähän ilokaasua ja kolmannella työnnöllä poika sylissä. ei kerennyt kissaa sanoa.

Kaksi helppoa synnytystä takana, olen ollut rankemmissa treeneissä mitä synnytys oli fyysisesti. Kolmas olisi haaveissa :)

Alateitse synnytin ja oli kivunlievitykset kohillaan, että kokemus oli ihan mukava ja ilokaasu auttoi suppareihin. Maailman ihaninta oli tietenkin saada pikkuinen rinnalle. Tekisin ehdottomasti uudestaan.

toinen synnytys(luomu) oli auvoisa ja jopa miellyttävä kokemus. siinä reippaudessa lähdettiinkin vielä yöksi kotiin.