Neljän vuoden ikäero lapsille
Onko neljä vuotta liian iso ikäero lapsille jos haluaa heistä vielä ns. leikkikaverit toisilleen? Jakaisivat myös huoneen keskenään.
Meidän esikoinen täyttää syksyllä 2v. Vauva-aika oli haastava koliikin ja refluksin vuoksi. Edelleen heräilee 3-4 kertaa yössä ja uusi päivä alkaa klo. 5. Haaveiltiin pienestä ikäerosta lapsille, mutta tässä väsymyksessä ei ole kyllä jaksanut edes harkita toista lasta.
Nyt on semmoinen olo, että ehkä joskus vuoden päästä voisi alkaa miettiä toisen lapsen yrittämistä. Ikäeroa tulisi siis varmaan joku neljä vuotta, tuskin lapsi saisi alkunsa ekasta kierrosta.
Kommentit (40)
Mitä sitten jos onkin liikaa? Jätät tekemättä sen takia? 😂
Vierailija kirjoitti:
Riippuu varmasti paljon lapsista. Meillä on tuo ikäero siskoni kanssa ja niin hänen kuin vuotta vanhempien kaveriensa kanssa leikin niin paljon, että välit ovat läheiset yhä näin yli nelikymppisinäkin sekä siskon, kuin ystävien kanssa.
Sanoisin myös että riippuu lapsista, etenkin siitä ensimmäisestä millainen hän on.
Oma siskoni on kaksi vuotta minua vamhempi eikä pahemmin leikitty yhdessä kuin pakotettuna.
Omilla lapsilla kuusi vuotta ikäero ja vaikka toinen on nyt 14 ja toinen 8 eli ihan eri maailamoissa, esikoinen kyllä huomio pienemmän ja esim tulee kotiin ajoissa että ehtii sen hetken olla pienemmän kanssa koska pienempi niin pitää heidän yhteisestä ajasta. Esikoisen kaverit myös tulee mukaan meidän pihalle ja ovat koko porukalla siinä leikimässä.
En ole pyytänyt, tekee sen siksi että tietää toisen siitä heidän yhteisestä ajasta pitävän.
Lasten ikäerolla ei ole väliä. Ei kaikkien tarvitse leikkiä yhdessä samoja leikkejä. Olen yli 60 joten minulla on kokemusta. On hyviä ikäeroa välillä 2- 16 vuotta, koska tärkeimmät tekijät ovat ihan muualla.
Meillä on lapsilla syntymävuosien mukaan neljän vuoden ikäero, mutta oikeasti 3,5 vuotta. Oikein hyvät kaverit ovat keskenään, yhteisiä juttuja keksineet aina. Myös parhaat kaverit ovat samalla ikäerolla olevat sisarukset ja usein touhuilevat neljästään. Nyt jo vanhemmat teini-ikäisiä. Nämä siis sellaisia leikkiväisiä olleet aina, ei mitään pikku pissiksiä.
Meillä on aika tasan neljän vuoden ikäero lapsilla, ovat eri sukupuolta (tosin vielä alle kouluikäisiä, joten tuskin on merkitystä). Nukkuvat samassa huoneessa. Nuorempi on vielä taapero, joten heidän yhteisleikkinsä ovat lähinnä riehuntaleikkejä ja erilaisia hörskötysjuttuja. Isompi vetäytyy välillä leikkimään mielikuvitusleikkejä itsekseen ja silloin jompikumpi vanhemmista ohjaa nuoremman omiin leikkeihinsä ja ottaa aktiivista roolia leikkikaverina.
Meidän yhteiselo sujuu mielestäni hyvin. Isompi on ollut sen verran omatoiminen (ja osittain nuoremman vauvavuonna päiväkodissa), että toisenkin lapsen vauva-aika oli varsin helppo. Lapsista on seuraa toisilleen, mutta kaipaavat toki omia juttujaankin. Perheenä kun liikutaan, hajaannutaan joskus toinen isomman ja toinen pienemmän kanssa, mutta monet asiat onnistuu ihan koko perheelläkin.
Ei tosiaankaan ole. Minulla ja veljellä on 4 vuotta ikäeroa ja kyllä meistä oli pitkän aikaa leikkikavereita toisillemme, olkoonkin, että ilkeänä isosiskona puin 4-vuotiaan veljeni naiseksi ja leikin itse koiraa :D Ja samassa huoneessa oltiin täysi-ikäisiksi saakka. Teini-iässä, kun olisi kaivannut rauhaa, aiheutti huoneen jakaminen närää, mutta lapsena ja muutenkin ennen teini-iän kiukkuja, ei ollut mitään ongelmaa. Edelleen ollaan erinomaisissa väleissä ja hengaillaan vähintään 1-2 kertaa kuussa, aiemmin useamminkin, kun asuttiin lähempänä toisiamme, eikä ollut vielä lapsia.
Meillä on kolmella sisaruksella 4 vuoden ikäerot ja ainakin meille se oli niin suuri, ettei koskaan oikein tultu läheisiksi ja ollaan pysytty koko elämä vähän etäisinä.
Meidän lapsilla 4v ikäeroa, esikoinen nukkui niin huonosti, että pienempi ikäero ei ollut mahdollinen. Sisarukset ovat läheisiä, isoveli on luonteeltaan hoivaava ja mielellään opettaa pikkusiskolle uusia asioita ja ottaa mukaan leikkeihin. Luin aikoinani jonkun tutkimuksen, jossa oli tultu päätelmään, että 4v on ihanteellisin ikäero. Vaikein vaihe oli kun pienempi oli 2v ja halusi aina tuhota isomman legot yms, mutta siitä päästiin yli!
Meidän lapsilla neljän vuoden ikäero ja olin huolissani myös että tuleekohan heistä lainkaan leikkikavereita toisilleen. Nyt ovat 8v ja 4v ja ovat jo useamman vuoden leikkineet yhdessä. Isosisko otti pikkusiskon heti leikkeihin kun pienempi osoitti kiinnostusta ja siitä asti ovat yhdessä leikkineet. Enemmän varmasti kiinni lasten luonteista ja keskinäisestä kemiasta tuo, että miten tulevat juttuun ja löytyykö yhteisiä leikkejä.
Meillä hitaasti kehittynyt esikoinen ja varhain kehittynyt kuopus 4v ikäerolla, molemmat tyttöjä. Todella hyvin ovat leikkineet yhdessä jo kun kuopus oli n 2v. Toki lasten yhteistä leikkiä pitää alussa tukea, kuten hyvän suhteen muodostumista muutenkin. Mutta jos olisi ihan erilaiset luonteet tai pienempiä lapsia vieroksuva esikoinen, mikä tahansa ikäero voisi olla liikaa.
Mielestäni sisarusten koko pointti on se että he tuovat perheeseen eri ikien ja luonteiden kirjoa. Sisaruksen kanssa opitaan tulemaan toimeen ihmisen kanssa joka ei ole saman ikäinen tai samanlainen kuin lapsi itse, toisin kuin kavereiden kohdalla.
No meillä jopa 10v ikäeron omaavat siskokset “leikkivät” välillä yhdessä. Eli riehuvat/tanssivat/jakavat karkkeja/isompi viihdyttää pienempää.
2v ja 6v lapset uskaltaa jättää leikkimään keskenään lastenhuoneeseen, 2v ja 3v ei. Paljon on hyviäkin puolia isommassa ikäerossa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tosiaankaan ole. Minulla ja veljellä on 4 vuotta ikäeroa ja kyllä meistä oli pitkän aikaa leikkikavereita toisillemme, olkoonkin, että ilkeänä isosiskona puin 4-vuotiaan veljeni naiseksi ja leikin itse koiraa :D Ja samassa huoneessa oltiin täysi-ikäisiksi saakka. Teini-iässä, kun olisi kaivannut rauhaa, aiheutti huoneen jakaminen närää, mutta lapsena ja muutenkin ennen teini-iän kiukkuja, ei ollut mitään ongelmaa. Edelleen ollaan erinomaisissa väleissä ja hengaillaan vähintään 1-2 kertaa kuussa, aiemmin useamminkin, kun asuttiin lähempänä toisiamme, eikä ollut vielä lapsia.
Ei ole kyllä millään tavalla suotavaa, eikä tervettä jakaa huonetta enää teini-iässä siskon ja veljen kesken. Ei ole suotavaa edes saman sukupuolen kesken, koska yksityisyys on tärkeää.
Riippuu tosi paljon lapsista. Minusta vaikuttaa siltä, että yleensä n. 2 v ikäerolla on lapsena enemmän leikkiseuraa kuin 4 v tai yli. Isompana voi kuitenkin olla läheisiä vaikka ikäero olisi suurempikin. Puolisoni on läheinen isoveljensä kanssa ja heillä on 7 v ikäero.
Jonkin verran vaikuttanee sukupuoletkin. Samaa sukupuolta olevat leikkivät keskimäärin enemmän yhdessä, mutta tämäkin on yksilökohtaisesta, joskus sisko ja veli on hyvinkin läheisiä ja siskokset tai veljekset riitaisia tai etäisiä.
Vierailija kirjoitti:
2v ja 6v lapset uskaltaa jättää leikkimään keskenään lastenhuoneeseen, 2v ja 3v ei. Paljon on hyviäkin puolia isommassa ikäerossa.
Kun se isosisarus on jo tehty, niin eikö olisi mielekkäämpää verrata 2v ja 6v vs 4v ja 6v?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2v ja 6v lapset uskaltaa jättää leikkimään keskenään lastenhuoneeseen, 2v ja 3v ei. Paljon on hyviäkin puolia isommassa ikäerossa.
Kun se isosisarus on jo tehty, niin eikö olisi mielekkäämpää verrata 2v ja 6v vs 4v ja 6v?
No ei kovin hyödyllinen vertailu kun tottakai vanhempaa lasta tarvitsee vahtia vähemmän...
Minulla on omiin siskoihin 2v ikäeroa. Olen siis keskimmäinen. Mitään yhteisiä leikkejä ei ole ollut ainakaan niin että muistaisin. Tapeltiin paljon ja se oli kamalaa.
Omien kokemusten vuoksi minun lapsilla on 5v ikäero. Pojat tulevat hyvin toimeen ja urheilivat yhdessä.
Et voi tietää etukäteen sisarussuhteista, joten sitä ei kannata edes miettiä.
Riippuu täysin lasten luonteesta. Meillä tytöillä ikäeroa vajaa 3v ja kaikki ollut jatkuvaa tappelemisesta, vertailua ja mustasukkaisuutta. Toisen tytön jälkeen syntyi poika 4v ikäerolla, ja nämä nuoremmat sisarukset ovat niin hyviä kavereita keskenään, sisko hoitelee veljeä ja leikkivät yhdessä, välillä tietysti jotain kinaa heilläkin. Vanhimmalla ja nuorimmalla lapsella siis ikäero 7v ja esikoinen on näistä nuoremmista selvästi erillään kun ei yhtään kiinnostu pienempien puuhista, eikä ole myöskään mitenkään hoivaaja luonteeltaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten jos onkin liikaa? Jätät tekemättä sen takia? 😂
No ei jätetä tekemättä. Kiinnostaa lähinnä kokemukset tämmösestä ikäerosta. Jos ikäeroa on sen verran, etteivät olisi leikkikavereita toisilleen niin varmaan pitäis jossain vaiheessa miettiä asunnon vaihtoa, että saisivat omat huoneet.
On se iso. Siskoni on minua viisi vuotta nuorempi, eikä meillä pienenä ollut mitään yhteistä, elimme niin eri vaihetta elämässämme. Toki kun sisko alkoi olla joku 14-15-vuotias, alkoi jotain yhteistä tarttumapintaa jo ollakin. Nyt aikuisina olemme läheisiä. Mutta lapsina meistä ei ollut varsinaisesti toisillemme seuraa. Olisi ollut aika kurjaa asua tuolla ikäerolla samassa huoneessa.