Opettajien joukkopako on käynnistynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni opettaja korjaa kokeita tuntien aikana. Eivät myöskään työstä aineistoa uusiksi vaan samalla vedetään kun sen kerran on oppinut.

Kotiin ei töitä viedä, kaikki hoidetaan koulupäivän aikana, joten kokonaistyöaika olisi hyvä opettajillekin.

Höpö höpö. Opetussuunnitelmat ovat yläkoulussa ja lukiossa muuttuneet nyt reilussa kymmenessä vuodessa kolmeen kertaan. Joka kerta niin paljon, että kaikki oppitunnit ja niiden tehtävät on suunniteltava uudelleen.

Kokeita ei todellakaan voi korjata oppitunneilla. Oppilaat alkaisivat välittömästi hyppimään seinille. Järjestän koeaikataulut yleensä niin, että saan lomille useamman sata sivua korjattavaa. Kouluviikoilla ei jaksa eikä ehdi tekemään kokeiden korjausta.

Heh, oppilaille laitetaan tietenkin video pyörimään kokeiden korjauksen ajaksi. Jos sinä et sitä tee, ei tarkoita, ettei muut toimi niin. Opetussuunnitelman muuttuessa suunnitellaan toki, mutta sitten sillä valmiilla mennään taas.

Varsinkin miesopet korjaavat kokeita tuntien aikana. Ihan ovat itsekin asiasta kertoneet tällä palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.

Virassa olevalla opettajalla on kuukausipalkka, sitä ei lasketa tuntipalkkana. Päiväpalkaksi voidaan jaotella noin satanen, joten voihan sen toki jaotella tunneiksi. Olen koululla aina klo 8-16 työskentelemässä, joten mitä siitä sitten tulee, 12 euroa.

Eli opettajan kuukausipalkka olisi vain noin 2100e. Onko oikeasti?

Mutta näiltä pitkiltä lomilta virassa olevahan saa myös palkan.

Se lomalla saatava palkka on ikään kuin vähennetty työaikana tehdystä palkasta. Tyot on jo tehty, palkka maksetaan jälkikäteen. Toki voidaan siirtyä menettelyyn, että opettaja saa lukuvuosien aikana kaiken palkan ja kesällä ei sitten mitään, jos se nyt mielialaasi parantaa!

Silloin sijaisenkin pitäisi saada se palkka kesältä tai lukukauden aikana, eikö vain?

Mutta ei saa, joten miten tämä nyt meni?

Ei saa, kun viranhaltijalla on ikiaikainen oikeus tulla töihin kesäksi, eikä kunta suostu maksamaan kahta palkkaa, sijaiselle jo tehdystä työstä, ja viranhaltijalle perusteena on "näin se nyt on". Koettu on, kirottu on.

Silloin sijaisen palkkaa ei ole ansaittu talvella. Se nyt vaan on yksinkertaisesti niin.

Tuota, tuota, oletko koskaan tehnyt äituyslomasijaisuuksia? Silloin tiedät, että viranhaltija tulee kesäksi työhön ja sijainen jää nuolemaan näppejään eli ei saa sitä lukuvuoden aikana ansaittua, kesällä taannehtivasti maksettavaa palkkaa. Mikä tässä on sinulle niin epäselvää? Olen keskustellut asiasta taannoisen koulutoimenjohtajan kanssa, joka totesi, että asia nyt vain on näin. Ja ole ystävällinen, äläka enää puutu asiaan.

Sama juttu muissa esim. vuorotteluvapaa, pitkät sairauslomat jne. Kummasti viranhaltija on kesäkuukaudet töissä

Jos viranhaltija ei tule töihin kesäksi säästää kunta vielä enemmän. Silloin ei palkkaa makseta kummallekaan. Jotkut opettajat ovat halunneet palkan menevän sijaiselleen ja pitäneet virkavapaan kesäloman yli. Kunta ei ole silti maksanut sijaiselle mitään.

Miksi palkkaa pitäisi maksaa kesällä vakituiselle, joka ei ole töissä vuoden aikana ole ollut?

Maksetaanhan palkkaa jokaiselle muullekin, heti ensimmäisestä päivästä, kun palaa töihin. Muilla paitsi opettajilla on vielä oikeus pitää kesälomansa äitiysvapaiden jatkoksi. Opettajalla ei ole, jos loma sattuu äitiysvapaan ajaksi.

Ei makseta. Jos palaan töihin keskellä kesää, teen töitä enkä lomaile ellei työnantaja anna palkatonta. Lomat pitää ensin kerryttää, jotta ne voi pitää. Näin muilla aloilla paitsi opettajilla.

Ja sitä paitsi juurihan täällä väitettiin, että ne kesällä maksettavat palkat on peräisin talvelta. Nytkö niin ei enää olekaan? Kyllä logiikka uupuu.

Logiikka todellakin uupuu, kun opettajat yrittävät sössöttää mustaa valkoiseksi pitkistä palkallisista vapaistaan. Opettajilla on todellakin hyvä palkka, kun lasketaan mukaan vapaiden määrä. Ei kahta sanaa.

Kun teen opettajana 45-50h työviikkoa teen jo lukuvuoden aikana sisään ne kesän tunnit. Olen mielestäni palkkani silloin ansainnut. Työtunteja tulee vuoteen saman verran kuin muillakin töissä käyvillä.

Mitä ihmettä sinä teet noiden tuntien aikana?

Kysyy toinen ope

Opetan kahta ainetta kahdella kouluasteella. Nyt teen lukion tunteja uusiksi, kun lops taas vaihtui. Opetan biologiaa, jossa kirjat ovat jo muutamassa vuodessa vanhentuneet. Nyt pitää opettaa erilaisten koronatestausten kemiaa ja rokotejärjestelmien toimintaperiaatteita.

Piti vielä mainita, että opetusta on 27h viikossa. Muut erityistehtävät tähän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko se opettajan palkka yhtä oppituntia kohden sitten on? Täällä on varmaan asiasta oikeasti tietäviä vastaamassa.

Virassa olevalla opettajalla on kuukausipalkka, sitä ei lasketa tuntipalkkana. Päiväpalkaksi voidaan jaotella noin satanen, joten voihan sen toki jaotella tunneiksi. Olen koululla aina klo 8-16 työskentelemässä, joten mitä siitä sitten tulee, 12 euroa.

Eli opettajan kuukausipalkka olisi vain noin 2100e. Onko oikeasti?

Mutta näiltä pitkiltä lomilta virassa olevahan saa myös palkan.

Se lomalla saatava palkka on ikään kuin vähennetty työaikana tehdystä palkasta. Tyot on jo tehty, palkka maksetaan jälkikäteen. Toki voidaan siirtyä menettelyyn, että opettaja saa lukuvuosien aikana kaiken palkan ja kesällä ei sitten mitään, jos se nyt mielialaasi parantaa!

Silloin sijaisenkin pitäisi saada se palkka kesältä tai lukukauden aikana, eikö vain?

Mutta ei saa, joten miten tämä nyt meni?

Ei saa, kun viranhaltijalla on ikiaikainen oikeus tulla töihin kesäksi, eikä kunta suostu maksamaan kahta palkkaa, sijaiselle jo tehdystä työstä, ja viranhaltijalle perusteena on "näin se nyt on". Koettu on, kirottu on.

Silloin sijaisen palkkaa ei ole ansaittu talvella. Se nyt vaan on yksinkertaisesti niin.

Tuota, tuota, oletko koskaan tehnyt äituyslomasijaisuuksia? Silloin tiedät, että viranhaltija tulee kesäksi työhön ja sijainen jää nuolemaan näppejään eli ei saa sitä lukuvuoden aikana ansaittua, kesällä taannehtivasti maksettavaa palkkaa. Mikä tässä on sinulle niin epäselvää? Olen keskustellut asiasta taannoisen koulutoimenjohtajan kanssa, joka totesi, että asia nyt vain on näin. Ja ole ystävällinen, äläka enää puutu asiaan.

Sama juttu muissa esim. vuorotteluvapaa, pitkät sairauslomat jne. Kummasti viranhaltija on kesäkuukaudet töissä

Jos viranhaltija ei tule töihin kesäksi säästää kunta vielä enemmän. Silloin ei palkkaa makseta kummallekaan. Jotkut opettajat ovat halunneet palkan menevän sijaiselleen ja pitäneet virkavapaan kesäloman yli. Kunta ei ole silti maksanut sijaiselle mitään.

Miksi palkkaa pitäisi maksaa kesällä vakituiselle, joka ei ole töissä vuoden aikana ole ollut?

Maksetaanhan palkkaa jokaiselle muullekin, heti ensimmäisestä päivästä, kun palaa töihin. Muilla paitsi opettajilla on vielä oikeus pitää kesälomansa äitiysvapaiden jatkoksi. Opettajalla ei ole, jos loma sattuu äitiysvapaan ajaksi.

Ei makseta. Jos palaan töihin keskellä kesää, teen töitä enkä lomaile ellei työnantaja anna palkatonta. Lomat pitää ensin kerryttää, jotta ne voi pitää. Näin muilla aloilla paitsi opettajilla.

Ja sitä paitsi juurihan täällä väitettiin, että ne kesällä maksettavat palkat on peräisin talvelta. Nytkö niin ei enää olekaan? Kyllä logiikka uupuu.

Logiikka todellakin uupuu, kun opettajat yrittävät sössöttää mustaa valkoiseksi pitkistä palkallisista vapaistaan. Opettajilla on todellakin hyvä palkka, kun lasketaan mukaan vapaiden määrä. Ei kahta sanaa.

Kun teen opettajana 45-50h työviikkoa teen jo lukuvuoden aikana sisään ne kesän tunnit. Olen mielestäni palkkani silloin ansainnut. Työtunteja tulee vuoteen saman verran kuin muillakin töissä käyvillä.

Mitä ihmettä sinä teet noiden tuntien aikana?

Kysyy toinen ope

Opetan kahta ainetta kahdella kouluasteella. Nyt teen lukion tunteja uusiksi, kun lops taas vaihtui. Opetan biologiaa, jossa kirjat ovat jo muutamassa vuodessa vanhentuneet. Nyt pitää opettaa erilaisten koronatestausten kemiaa ja rokotejärjestelmien toimintaperiaatteita.

Piti vielä mainita, että opetusta on 27h viikossa. Muut erityistehtävät tähän päälle.

Ei tuo tarkoita, että teet aina noin paljon tunteja.

Vierailija kirjoitti:

Yksi joukkopakoon osallistuja tässä hei!

Olen nyt opintovapaalla alkuopettajan työstä ja palaan kyllä virkaani vielä tänä lukuvuonna, mutta harkitsen samalla jotain ihan muuta työtä.

Meidän koulussamme uupumus, turhautuminen ja muualle hakeutuminen näkyy juuri alkuopetuksen puolella. Ensi syksyksi ei löytynyt ketään, joka olisi vapaaehtoisesti ottamassa uutta ekaluokkaa, sinne piti määrätä. Näin kävi ensimmäistä kertaa ikinä. Koulunsa aloittavissa lapsissa on tällä hetkellä aivan hälyyttävän paljon psyykkisesti pahoinvoivia lapsia, joiden parissa työskentely on muuttunut ihan psykiatrisen sairaanhoitajan työksi.

Esim. omassa ryhmässäni aloitti elokuussa melkein 50% tuen piirissä, 4 erityistä ja 4 tehostettua, näistä oppimisperusteista tuki on vain kolmella ja lopuilla syynä ovat mm. laaja-alaiset tunne-elämän häiriöt, adhd tai autismin kirjon moninaiset haasteet. Yhdellä on lievään kehitysvammaan rinnastettava geenivirhe ja pidennetty oppivelvollisuus, siksi luokkakokoni pitää olla alle 20. Muita tuen tarpeisia ei luokan koossa tai sen saamassa tuessa huomioida.

Oppilaistani 7 käy jossain terapiassa. Kolmella on myös pienryhmäpaikka, mutta kaikki ovat osan tunneista isossa luokassa, liian usein ilman ohjaajaa. Minua on lyöty, nipistelty, haukuttu, syljetty päälle, juostu pakoon. Olen tehnyt useamman lastensuojeluilmoituksen, vaarailmoituksen ja rikosilmoituskin on oppilaastani vetämässä, kun hän pahoinpiteli luokkakaverin välitunnilla. Ja nyt puhutaan siis alle 8-vuotiaista lapsista.

Työ on henkisesti aivan älyttömän kuormittavaa, kun silmät pitäisi olla selässäkin ja silti koulussa ehtii tapahtua lasten välillä paljon pahaa. Kaiken tämän lomassa pitäisi opettaakin! Luokassani on tietenkin myös niitä ihan tavallisia lapsia, jotka haluaisivat oppia lukemaan ja laskemaan sekä kaikkea niitä kymmeniä muitakin sirpaleisia sisältöjä tunnetaidoista yrittäjyyteen (kyllä, molempia velvoitetaan opettamaan ekalla oppiaineiden sisältöjen ulkopuolella), mutta usein aikani menee riitojen selvittelyyn.

Hyppäsin tänä talvena hetkeksi pois. Saman ratkaisun on tehnyt koulussani moni muukin.

Kuulostaa kerta kaikkisen kamalalta. Omien lasten koulussa taitaa asiat olla vielä hyvin. Tai ehkä meille vanhemmille ei kerrota totuutta, ja tilanne onkin huonompi. 

Missä päin Suomea tilanne on kuvailemasi kaltainen?

Vänkäämiseksi meni tämäkin ketju. Kaikki tuntuvat tietävän opettajien työnkuvan ja palkkauksen paremmin kuin opettajat itse.

Kaiken tämän ydin on kuitenkin siinä, että opettajien joukkopako on tosiasia. Jos työolosuhteet olisivat oikeasti niin suloiset kuin moni tuntuu kuvittelevan, miksi opettajat sitten uupuvat ja menevät mieluummin muihin töihin?

Sekin on totta, että samaa työtä on mahdollista tehdä hyvin eri tavoin, mutta usein liki samalla palkalla: naapuriluokan kollega lähtee kotiin heti tuntien päätyttyä, kun itse jään töihin huolehtimaan hänenkin oppilaiden kadonneet kinttaat sun muut murheet ja suunnittelemaan samalla tulevaa hiihtopäivää, johon se kollega vain heilahtaa paikalle ilman vastuuta. Tämä tarina on muuten tosi. Voitte arvata kumpaa sukupuolta tuo sluippaaja on.

Opettajuuteen liittyy hyvin vahva autonomia: jokainen saa päättää millä tavoin ja myös millä ajalla työnsä tekee. Tämä mahdollistaa sen, että osa tekee tunnollisesti ja päätyy väistämättä tekemään muidenkin töitä (joko opetuksen suunnittelua tai yhteisiin oppilaisiin liittyviä kirjaamisia ynnä muuta taustatyötä tai sitten niitä talon yhteisiä juttuja), kun taas osa vetää sieltä, missä aita on matalin. Näinhän se on kai jokaisella työpaikalla, mutta yleensä työnkuva on selkeämpi ja puutteet on helpompi osoittaa. Opettajan työnkuva on hyvin epämääräinen, eikä esimieskään välttämättä ymmärrä kaikkea sitä sälää, mitä työhön kuuluu. Tuntuisi naurettavalta valittaa kollegasta, joka ei etsi oppilaansa kadonneita kinttaita. Mutta kun tuo sama vastuunsiirto tapahtuu joka päivä ja koskee joskus myös isompiakin murheita (kotiavain hukassa, isi ei vastaa), kuormittuu se tunnollisempi työntekijä taatusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi joukkopakoon osallistuja tässä hei!

Olen nyt opintovapaalla alkuopettajan työstä ja palaan kyllä virkaani vielä tänä lukuvuonna, mutta harkitsen samalla jotain ihan muuta työtä.

Meidän koulussamme uupumus, turhautuminen ja muualle hakeutuminen näkyy juuri alkuopetuksen puolella. Ensi syksyksi ei löytynyt ketään, joka olisi vapaaehtoisesti ottamassa uutta ekaluokkaa, sinne piti määrätä. Näin kävi ensimmäistä kertaa ikinä. Koulunsa aloittavissa lapsissa on tällä hetkellä aivan hälyyttävän paljon psyykkisesti pahoinvoivia lapsia, joiden parissa työskentely on muuttunut ihan psykiatrisen sairaanhoitajan työksi.

Esim. omassa ryhmässäni aloitti elokuussa melkein 50% tuen piirissä, 4 erityistä ja 4 tehostettua, näistä oppimisperusteista tuki on vain kolmella ja lopuilla syynä ovat mm. laaja-alaiset tunne-elämän häiriöt, adhd tai autismin kirjon moninaiset haasteet. Yhdellä on lievään kehitysvammaan rinnastettava geenivirhe ja pidennetty oppivelvollisuus, siksi luokkakokoni pitää olla alle 20. Muita tuen tarpeisia ei luokan koossa tai sen saamassa tuessa huomioida.

Oppilaistani 7 käy jossain terapiassa. Kolmella on myös pienryhmäpaikka, mutta kaikki ovat osan tunneista isossa luokassa, liian usein ilman ohjaajaa. Minua on lyöty, nipistelty, haukuttu, syljetty päälle, juostu pakoon. Olen tehnyt useamman lastensuojeluilmoituksen, vaarailmoituksen ja rikosilmoituskin on oppilaastani vetämässä, kun hän pahoinpiteli luokkakaverin välitunnilla. Ja nyt puhutaan siis alle 8-vuotiaista lapsista.

Työ on henkisesti aivan älyttömän kuormittavaa, kun silmät pitäisi olla selässäkin ja silti koulussa ehtii tapahtua lasten välillä paljon pahaa. Kaiken tämän lomassa pitäisi opettaakin! Luokassani on tietenkin myös niitä ihan tavallisia lapsia, jotka haluaisivat oppia lukemaan ja laskemaan sekä kaikkea niitä kymmeniä muitakin sirpaleisia sisältöjä tunnetaidoista yrittäjyyteen (kyllä, molempia velvoitetaan opettamaan ekalla oppiaineiden sisältöjen ulkopuolella), mutta usein aikani menee riitojen selvittelyyn.

Hyppäsin tänä talvena hetkeksi pois. Saman ratkaisun on tehnyt koulussani moni muukin.

Kuulostaa kerta kaikkisen kamalalta. Omien lasten koulussa taitaa asiat olla vielä hyvin. Tai ehkä meille vanhemmille ei kerrota totuutta, ja tilanne onkin huonompi. 

Missä päin Suomea tilanne on kuvailemasi kaltainen?

En halua sanoa paikkakuntaa, mutta keskisuuri kantasuomalaisista ja lähinnä maalaislapsista koostuva koulu on kyseessä.

Oman luokkani tilanne on läikkynyt vanhempien tietoon joissain kohtaa lähinnä lasten puheina, joihin olen joutunut ottamaan ympäripyöreästi kantaa. Kaikki kodit eivät tiedä tietenkään mitään, mutta niiden herkimpien "tavallisten" oppilaiden omat oireilut (esim. uudelleen alkanut päiväkastelu) ovat vaatineet jonkinlaista käsittelyä kotien kanssa.

Itsehän en saa näistä asioista suoraan kertoa, sillä tapahtumat kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. Riippuu kovasti lapsesta, osaako hän sanoittaa koulun arkea. Onneksi omalla kohdallani luokan tilanteeseen pystyttiin reagoimaan alkukaaoksen jälkeen lisäämällä tukitoimia joiltain osin, mutta moni asia on edelleen ratkaisematta resurssipulan vuoksi.

Se sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se todellakaan mene niin, että opetusvelvollisuudesta vain maksetaan. Jos näin olisi, työaika olisi puolet normaalista.

Suosittelen teille vuosityöaikaa, tulee työ näkyväksi!

Ei missään nimessä vuosityöaikaa: siinä ei olisi enää mahdollista pitää laadukkaita oppitunteja, kun työaika täyttyisi ylhäältäpäin kaadetusta sälästä eikä tuntien suunnitteluun annettaisi riittävästi työaikaa. Pitäisi sitten suunnitella ja arvioida kaikki ”omalla ajalla” plus tuo yli 40h viikossa vuosityöaikaa.

Juuri sanottiin irti kaikki vuosityöaikakokelut, kun ne ei vaan toimineet peruskoulussa!!

Kummallinen logiikka.

Nyt se ylhäältä annettu sälä hoidetaan ilman korvausta. Kun taas vuosityöajassa, kun katto tulee täyteen, ”sälät” jätetään hoitamatta tai siitä maksetaan korvaus.

T. Peruskoulun aineenopettaja, joka kannattaa ehdottomasti vuosityöaikaa ja kaikki työ näkyväksi - nykyinen palkkausjärjestelmä ei tätä huomio, koska perustuu pidettyihin oppitunteihin, ei työaikaan.

Ei, vaan nyt pitääkin kehittää nykyinen systeemi niin, että opetustyö on keskiössä, ja etsiä hintalappu tuolle kaikelle muulle. Kiinteä hinta esim. oppilashuoltopalaverille, tukilappujen täytölle jne. Kaikki kehittämishankkeet niin että raha tulee opettajalle, joka osallistuu eikä jää lillumaan jonnekin opetustoimentasolle.

Vuosityöaika mahdollistaisi esim. sen että työnantaja määrää 32h viikossa opetusta, ja minimiajan suunnitella/arvioida. Miten menet pitämään oppituntia ilman kunnon suunnittelua?

Vuosityöaikaahan on kokeiltu, ja kokeilut ovat hiipuneet vähin äänin. Opettajilla on niin paljon työtä, että vuosityöaika ei ole millään riittänyt, vaan opetustuntien määrää pitäisi laskea reippaasti, että aika riittää, ja siihen ei olla valmiita. Olisipa muuten kauheaa, jos opetustuntien määrä olisi 32. Suunnitteluun laskettaisiin 16 tuntia, oppilashuoltoon ehkä kaksi, yhteissuunnitteluun kolme viikossa, huoltajayhteistyöhön ja palavereihin menisi ehkä viisi, erilaisten tapahtumien suunnitteluihin ajoittain aika paljon, oltaisiin jo 60 tunnnin työviikossa. 

Vuosityöaika on haudattu, koska vastustus on niin suurta. Turhaan.

Vuosityöaika laskee vuoden työtä ei viikon. Logiikka pitää muuttaa kokonaan.

Opettajat vastustaa suureen ääneen vuosityöaikaa tietämättä oikeasti siitä mitään ja pienenopetusvelvollisuuden opettajat (ai) vastustaa tappiin saakka sitä, koska aikoinaan saanneet itselleen pienen opetusvelvollisuuden. Nykyään kaikki aineet kirjoitetaan koneella, oikeinkirjoitus korjaa.. Ei ole mitään syytä enää äidinkielenopettajan pienelle opetusvelvollisuudelle.

Samalla joukko muita opettajia vastustaa vuosityöaikamallia, koska aikaisemmin pääsinkotiin klo 12-14, vuosityöaikamallissa et lähdekään kotiin, kun alakoululaiset katoaa, koska osa työstä tehdään työpaikalla.

Sitä ei ainakaan myöskään aineenopettajat näytä ymmärtävän, että nykyiset hyppytunnit voisi laskea suoraan sidottuun työaikaan työpaikalla - no ne on hyppyjä siellä välissä…

Valtava vastustus ymmärtämättä kokonaisuutta. Mutta jatkakaa valitusta…

Äidinkielenopettaja täällä hei. Se, että tekstit kirjoitetaan nykyään koneella, ei ole mitenkään vähentänyt arviointiin kuluvaa aikaa. Lukiossa suuri osa teksteistä kirjoitetaan Abitti-järjestelmässä, jossa ei ole oikolukua. Nuorilla on nykyään niin heikko kirjoitustaito, että silloinkin, kun kirjoitetaan avoimessa verkossa ja saa käyttää oikolukua, virheitä kertyy. Varsinaisten oikeinkirjoitusvirheiden lisäksi on myös tyyliä, ilmaisutapaa ja virke- sekä lauserakenteita koskevia virheitä, joita oikolukuohjelmat eivät tunnista. Virheiden merkitseminen hiirellä on sitäpaitsi hitaampaa kuin käsin. Mieti vaikkapa yksittäisen pilkun alleviivaamista hiirellä verrattuna kynällä alleviivaamiseen.

Lisäksi lukiossa kirjoitettavien tekstien pituus on kasvanut viimeisimmän ylioppilaskoeuudistuksen myötä, eikä niin kutsuttuja otsikkoaineita ole enää ollenkaan. Kaikissa teksteissä käytetään aineistoja, mikä tarkoittaa, että myös lähdeviitteet on tarkistettava. Opetussuunnitelmauudistusten myötä puolestaan kirjoittamisen arviointi on muuttunut yksityiskohtaisemmaksi ja henkilökohtaista palautetta pitää antaa koko ajan enemmän. Monivalintatenttejä, joita monet opettajat nykyään teettävät ja jotka tarkistuvat automaattisesti, ei juuri voi äidinkielessä teettää.

Olen työskennellyt äidinkielenopettajana noin 15 vuotta. Arviointityöhön kuluu koko ajan enemmän aikaa, mutta koska äidinkielessä on oppiaineista pienin opetusvelvollisuus, ei kasvaneesta työmäärästä puhumista katsota hyvällä. Aika usein näkee myös, että aihetta kommentoi joku, joka ei tosiasiassa tunne työtä lainkaan. Olen nähnyt kommentin siitä, että työ olisi digitalisaation myötä muuttunut helpommaksi, lukemattomia kertoja, mutta poikkeuksetta kommentoija on joku muu kuin äidinkielenopettaja.

Mikäköhän siinä on, että monessa koulussa miesopettajien ei juuri tarvitse hoitaa ns. yhteisiä asioita. Pelkäävätkö reksit miesopettajien lähtevän, jos heillekin nakitetaan palkattomia hommia. Esimerkiksi jos järjestetään joku teemapäivä tai tapahtuma, muuttuvat miesopettajat lapsiksi ja naisopettajien pitää järjestää koko homma.

Kokemukseni mukaan miesopet myös päästävät oppilaat aina osaamattomuudesta huolimatta läpi, jolloin nämä opet säästyvät ylimääräisiltä töiltä. Ei tarvitse järjestää tukiopetusta, täytellä tukipapereita tai oppilaalle räätälöityjä tehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi joukkopakoon osallistuja tässä hei!

Olen nyt opintovapaalla alkuopettajan työstä ja palaan kyllä virkaani vielä tänä lukuvuonna, mutta harkitsen samalla jotain ihan muuta työtä.

Meidän koulussamme uupumus, turhautuminen ja muualle hakeutuminen näkyy juuri alkuopetuksen puolella. Ensi syksyksi ei löytynyt ketään, joka olisi vapaaehtoisesti ottamassa uutta ekaluokkaa, sinne piti määrätä. Näin kävi ensimmäistä kertaa ikinä. Koulunsa aloittavissa lapsissa on tällä hetkellä aivan hälyyttävän paljon psyykkisesti pahoinvoivia lapsia, joiden parissa työskentely on muuttunut ihan psykiatrisen sairaanhoitajan työksi.

Esim. omassa ryhmässäni aloitti elokuussa melkein 50% tuen piirissä, 4 erityistä ja 4 tehostettua, näistä oppimisperusteista tuki on vain kolmella ja lopuilla syynä ovat mm. laaja-alaiset tunne-elämän häiriöt, adhd tai autismin kirjon moninaiset haasteet. Yhdellä on lievään kehitysvammaan rinnastettava geenivirhe ja pidennetty oppivelvollisuus, siksi luokkakokoni pitää olla alle 20. Muita tuen tarpeisia ei luokan koossa tai sen saamassa tuessa huomioida.

Oppilaistani 7 käy jossain terapiassa. Kolmella on myös pienryhmäpaikka, mutta kaikki ovat osan tunneista isossa luokassa, liian usein ilman ohjaajaa. Minua on lyöty, nipistelty, haukuttu, syljetty päälle, juostu pakoon. Olen tehnyt useamman lastensuojeluilmoituksen, vaarailmoituksen ja rikosilmoituskin on oppilaastani vetämässä, kun hän pahoinpiteli luokkakaverin välitunnilla. Ja nyt puhutaan siis alle 8-vuotiaista lapsista.

Työ on henkisesti aivan älyttömän kuormittavaa, kun silmät pitäisi olla selässäkin ja silti koulussa ehtii tapahtua lasten välillä paljon pahaa. Kaiken tämän lomassa pitäisi opettaakin! Luokassani on tietenkin myös niitä ihan tavallisia lapsia, jotka haluaisivat oppia lukemaan ja laskemaan sekä kaikkea niitä kymmeniä muitakin sirpaleisia sisältöjä tunnetaidoista yrittäjyyteen (kyllä, molempia velvoitetaan opettamaan ekalla oppiaineiden sisältöjen ulkopuolella), mutta usein aikani menee riitojen selvittelyyn.

Hyppäsin tänä talvena hetkeksi pois. Saman ratkaisun on tehnyt koulussani moni muukin.

Kuulostaa kerta kaikkisen kamalalta. Omien lasten koulussa taitaa asiat olla vielä hyvin. Tai ehkä meille vanhemmille ei kerrota totuutta, ja tilanne onkin huonompi. 

Missä päin Suomea tilanne on kuvailemasi kaltainen?

Täällä toinen maaseutukoulussa opettava. Tämmöinen tilanne on ihan arkipäivää. Isoissa kaupungeissa osa oppilaista olisi vielä vasta Suomeen muuttaneita ummikoita.

Vierailija kirjoitti:

Mikäköhän siinä on, että monessa koulussa miesopettajien ei juuri tarvitse hoitaa ns. yhteisiä asioita. Pelkäävätkö reksit miesopettajien lähtevän, jos heillekin nakitetaan palkattomia hommia. Esimerkiksi jos järjestetään joku teemapäivä tai tapahtuma, muuttuvat miesopettajat lapsiksi ja naisopettajien pitää järjestää koko homma.

Kokemukseni mukaan miesopet myös päästävät oppilaat aina osaamattomuudesta huolimatta läpi, jolloin nämä opet säästyvät ylimääräisiltä töiltä. Ei tarvitse järjestää tukiopetusta, täytellä tukipapereita tai oppilaalle räätälöityjä tehtäviä.

Naisväki ottaa koululaisten kanssa enemmän sellaisen äiti-roolin ja hyysäävät ja järjestelevät kaikenlaista. Miehet keskittyvät enemmän opetushommiin ja järjestyksen ylläpitoon. Miehillä on luontaista auktoriteettia. 

Opettajien palkkoja pitäisi korottaa ainakin 10 % työn vetovoiman ylläpitämiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Mikäköhän siinä on, että monessa koulussa miesopettajien ei juuri tarvitse hoitaa ns. yhteisiä asioita. Pelkäävätkö reksit miesopettajien lähtevän, jos heillekin nakitetaan palkattomia hommia. Esimerkiksi jos järjestetään joku teemapäivä tai tapahtuma, muuttuvat miesopettajat lapsiksi ja naisopettajien pitää järjestää koko homma.

Kokemukseni mukaan miesopet myös päästävät oppilaat aina osaamattomuudesta huolimatta läpi, jolloin nämä opet säästyvät ylimääräisiltä töiltä. Ei tarvitse järjestää tukiopetusta, täytellä tukipapereita tai oppilaalle räätälöityjä tehtäviä.

Olen huomannut saman, valitettavasti. Teemapäivien järjestämisten lisäksi miesopettajilta ei tunnuta odottavan opiskeluhuollon asioissa yhtä paljon kuin naisopettajilta. Huoltajat ottavat herkemmin yhteyttä naispuolisiin opettajiin ja ryhmänohjaajiin, ja opiskelijatkin kääntyvät huolineen mieluummin naisopettajien puoleen. Omalla työpaikallani sukupuolten ero näkyy sellaisessakin asiassa kuin opettajainhuoneen astianpesukoneen tyhjennys. Olen nähnyt vain parin miesopettajan koskevan koneeseen täyttääkseen tai tyhjentääkseen sen, ja sellaisia, jotka jättävät tiskinsä altaaseen muiden korjattavaksi, vaikka koneessa olisi tilaa, on useita. Tämä asia häiritsee minua oikeasti aika paljon, mutta koska asioita, jotka työpaikalla ovat pielessä, on koko ajan jonoksi asti, olen toistaiseksi valinnut taisteluni ja valittanut vain tähdellisemmistä asioista.

Vierailija kirjoitti:

Teemapäivien järjestämisten lisäksi miesopettajilta ei tunnuta odottavan opiskeluhuollon asioissa yhtä paljon kuin naisopettajilta. Huoltajat ottavat herkemmin yhteyttä naispuolisiin opettajiin ja ryhmänohjaajiin, ja opiskelijatkin kääntyvät huolineen mieluummin naisopettajien puoleen.

Niin, no, miesopettajien rooli on vähän erilainen. Se liittyy enemmän oppiaineen asiantuntijuuteen ja vaikkapa teknisten ongelmien selvittelemiseen.

Miesopettajia pitäisi saada kouluihin enemmän. Heistä on pulaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäköhän siinä on, että monessa koulussa miesopettajien ei juuri tarvitse hoitaa ns. yhteisiä asioita. Pelkäävätkö reksit miesopettajien lähtevän, jos heillekin nakitetaan palkattomia hommia. Esimerkiksi jos järjestetään joku teemapäivä tai tapahtuma, muuttuvat miesopettajat lapsiksi ja naisopettajien pitää järjestää koko homma.

Kokemukseni mukaan miesopet myös päästävät oppilaat aina osaamattomuudesta huolimatta läpi, jolloin nämä opet säästyvät ylimääräisiltä töiltä. Ei tarvitse järjestää tukiopetusta, täytellä tukipapereita tai oppilaalle räätälöityjä tehtäviä.

Naisväki ottaa koululaisten kanssa enemmän sellaisen äiti-roolin ja hyysäävät ja järjestelevät kaikenlaista. Miehet keskittyvät enemmän opetushommiin ja järjestyksen ylläpitoon. Miehillä on luontaista auktoriteettia. 

Jostain syystä tällä hetkellä tuntemistani miesopettajista lähes kaikki ovat melkoisia nössöjä. Auktoriteetin omaavat ovat harvassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teemapäivien järjestämisten lisäksi miesopettajilta ei tunnuta odottavan opiskeluhuollon asioissa yhtä paljon kuin naisopettajilta. Huoltajat ottavat herkemmin yhteyttä naispuolisiin opettajiin ja ryhmänohjaajiin, ja opiskelijatkin kääntyvät huolineen mieluummin naisopettajien puoleen.

Niin, no, miesopettajien rooli on vähän erilainen. Se liittyy enemmän oppiaineen asiantuntijuuteen ja vaikkapa teknisten ongelmien selvittelemiseen.

Miesopettajia pitäisi saada kouluihin enemmän. Heistä on pulaa.

Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa miesten erilaisella roolilla oppiaineen asiantuntijuudessa? Taso, jolla eri oppiaineiden sisältöjä kouluissa käsitellään, on niin paljon matalampi kuin se, mitä aineenopettajat ovat omissa opinnoissaan käyneet läpi, että opetustyö ei tarjoa sen kummempaa älyllistä haastetta pätevälle opettajalle, sukupuolesta riippumatta. Haasteet työssä ovat kyllä ihan muualla kuin oppiaineiden asiantuntijuudessa. Mitä tulee teknisiin ongelmiin, on vanha asetelma, jossa miesopettajat käyvät laittamassa naapuriluokan naisopettajan puolesta videokasetin pyörimään, jäänyt jo ajat sitten menneisyyteen. Ikä on paljon merkittävämpi tekijä kuin sukupuoli siinä, kuinka hyvin eri opettajat hallitsevat tekniikan. Nuoret naiset ovat aivan yhtä tottuneita tietokoneiden käyttäjiä kuin miehetkin.

Vai on tietokoneen hallinta iästä kiinni. Kyllä meillä kaikki - myös me +60 opettajat hallitsemme työssä tarvittavat jutut. Ja mielellään neuvomme myös vastavalmistuneita esim. Abitin käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tulee teknisiin ongelmiin, on vanha asetelma, jossa miesopettajat käyvät laittamassa naapuriluokan naisopettajan puolesta videokasetin pyörimään, jäänyt jo ajat sitten menneisyyteen.

Ei kouluissa juurikaan videokasetteja enää käytetä. Koko kasettinauhahomma on jokseenkin vanhentunutta tekniikkaa.

Perhe-elämä on muuttunut, samoin ihmisten arvot. Lapset ja nuoret voivat pahoin, hehän heijastavat yhteiskuntaa. Koulua on uudistettu liian nopeasti kulttuurimarksistiseksi ja utopistisliberaaliksi. Voi olla, että jonkinlainen paluu perinteisempään arvomaailmaan on tulossa monella rintamalla. Opettajia riittää hyvin kouluihin, sillä työttömiä opettajia ja muita työttömiä maistereita, joita voi pikaisesti kouluttaa täydennysopinnoin, on hyvin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se todellakaan mene niin, että opetusvelvollisuudesta vain maksetaan. Jos näin olisi, työaika olisi puolet normaalista.

Suosittelen teille vuosityöaikaa, tulee työ näkyväksi!

Ei missään nimessä vuosityöaikaa: siinä ei olisi enää mahdollista pitää laadukkaita oppitunteja, kun työaika täyttyisi ylhäältäpäin kaadetusta sälästä eikä tuntien suunnitteluun annettaisi riittävästi työaikaa. Pitäisi sitten suunnitella ja arvioida kaikki ”omalla ajalla” plus tuo yli 40h viikossa vuosityöaikaa.

Juuri sanottiin irti kaikki vuosityöaikakokelut, kun ne ei vaan toimineet peruskoulussa!!

Kummallinen logiikka.

Nyt se ylhäältä annettu sälä hoidetaan ilman korvausta. Kun taas vuosityöajassa, kun katto tulee täyteen, ”sälät” jätetään hoitamatta tai siitä maksetaan korvaus.

T. Peruskoulun aineenopettaja, joka kannattaa ehdottomasti vuosityöaikaa ja kaikki työ näkyväksi - nykyinen palkkausjärjestelmä ei tätä huomio, koska perustuu pidettyihin oppitunteihin, ei työaikaan.

Valitettavasti virkatehtävät on pakko hoitaa, vaikka työnantaja ei niihin osoittaisi työaikaa. Niiden tekemättä jättäminen on irtisanomisperuste. Vuosityöajassa sinulle voidaan laittaa niin paljon kaikkea sälää, että joudut yhä tekemään vaikkapa arvioinnit ilman palkkaa. Tiesitkö, ettei ammattikoulun opettajan työmatka opiskelijan näytöön ole hänelle työaikaa. Eli ajat  tunnin tai kaksi katsomaan opiskelijasi näyttöä. Samalla jäät työnantajalle velkaa noista matkustukseen käyttämistäsi tunneista ja joudut tekemään ne muulloin. Palkan saat vain näytön arvioinnin ajalta.

Nyt sekoitat virkatehtävät (esim. arvioinnin) niihin kaikkiin muihin töihin, joita teetätetään. Ne muut tehtävät ovat sellaisia tehtäviä, jotka voidaan jättä’ tekemättä, jos työaika täyttyy tai niistä tulee maksaa korvaus. Dokumentointi takaa sen, että siitä näkee, miten paljon menee opettajan perustyöhön ja miten paljon jää aikaa sälälle.

Mutta jatkakaa sälännkanssa palkatta, kun sitä tahdotte, mutta lopettakaa samalla valitus, ettei saa palkkaa tehdystä työstä..

YS-aikaa on 120h vuodessa. Opettajien pitäisi nyt jämäkästi kirjata ylös joka ikinen ys-aikaan menevä tehtävä. Ja kun aika täyttyy, selvittää reksin kanssa miten toimitaan loppulukuvuosi. Esim. kun ys-aika loppuu, loppuu yhteydenpito koteihin, palavereihin osallistuminen, kehittämistyöt, opekokouksiin osallistuminen, arviointikeskustelut ym. siihen kuuluvat.

Ongelma on, ettei näitä tunteja kukaan kirjaa kunnolla ylös eikä vaadi jämäkästi korvausta ylimenevästä ajasta.

Juuri tästä opettajille pitää kertoa, mitä se ys aika on. Ys aika ei ole esimerkiksi arviointia.

Meilläkin yski opettaja vaahtoaa, kun hänellä menee jo niin paljon ys-aikaa wilmaviestien kirjoitteluun välitunnilla ja ja oppilaiden kanssa asioiden hoitamiseen. Opettajaparka ei vain ymmärrä sitä, että se 15minuuttinen välitunti on jo maksettua työaikaa eikä ys-aikaa. Oman opetuksen suunnitteli ja jälkityöt eivät myöskään ole ys-aikaa, yleiset teemapäivien suunnittelu puolestaan on.

Jos huomennat maanantaina työpaikallasi kysyt, mitä on ys-aika ja mitä kuuluu jo opettajan työnkuvaan, todennäköisesti jo ensimmäiseltä vastaajalta menee asia sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa miesten erilaisella roolilla oppiaineen asiantuntijuudessa?

Lapset pitävät miesopettajia enemmän asiantuntijoina, ja naisopettajat ovat lapsille äitihahmoja.