Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut yksin ollessasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein loppusiivousta vuokra-asunnossa josta olin muuttamassa pois ja näin miten uunin luukku avautui hitaasti.

Keräsin tavarat ja lähdin samantien,maksoin laskun huonosti tehdystä siivousjäljestä.

Asunnossa oli aina ollut outo fiiilis ja kuulunut outoja ääniä,mutta pisti ne naapurien syyksi.

Tuolloin ekan ja vikan kerran näin jotain.

 

Mun ex työkaveri kertoi että sen yksiössä tapahtui outoja asioita. Valot sammuivat ja menivät päälle itsestään, kuului kolinaa ja töminää kylppäristä (asui yksin). Herätyskello mennyt itsestään pois päältä yms. 

Ettei olisi ollut juuri minun yksiöni?! Valot eivät tosin ikinä sammuneet itsekseen, mutta kerran aamulla olivat keittiössä päällä ja just noita kolahteluja ja tömähtelyjä milloin mistäkin nurkasta.

Tuntuu olevan aika monissa kerrostalo asunnoissa kummittelua... 

Olin kuistilla tupakoimassa, oli pimeää ja jotenkin synkkää.  Yhtäkkiä hirveä rääkäisy, kuin joku demoni. Uskaltauduin pihalle niin siellä pupu makasi maassa ja kissa vieressä. Sanoin katille painokkaasti että jätä pupu rauhaan.  Kävin vielä ulkona myöhemmin eikä enää pupua eikä kissaa, ei edes karvatukkoa. Sitä ääntä kauhistuin, vaikka asun yksin kummitustalossa. Edesmenneet käy  kolistelemassa mutta eipä minun ole tarvinnut heitä heidän eläessäänkään pelätä.  Ne kolinat on kyllä moni muukin kuullut mutta taitaa olla hyväntahtoisia henkiä kun ei ketään pelota 

Istuin sohvalla kontona ja katsoin tv:tä. Söin Polly-karkkeja. Kun nousin sohvalta olin juuri heittänyt Polly-karkin suuhun. Karkki meni henkitorven tukoksi.Vaikka kuinka ryvin en saanut karkkia irti. Tajusin piano että tulen tukehtumaan. Menin ulko-ovelle ja avasin sen. Ajattelin että joku löytää jäkkeenpäin. Karkki irtosi kun hakkasin kämmenellä rintaan. 

Olin yksin metsässä kello 3.00. Vastaan tuli mies. Metsässä ei ollut polkuja tai mitään. Käveltiin ohitse toisiamme. Mies lähti sen jälkeen juoksemaan perääni. Jouduin raiskatuksi.

Vierailija kirjoitti:

Yöllä kuului autopaikkojen läheltä kirkumista, huutoa ja kamppailun ääniä. Heräsin ja menin ikkunaan katsomaan. En tiedä ketkä selvittelivät välejään. Yöllä tummia hahmoja, mutta nopeasti liikkuivat. Asun kolmannessa kerroksessa ja rappukäytävän ovi ei aina ole lukossa. Nämä hahmot sitten huomasivat ilmeisesti että katson ikkunasta ja huikkasivat kolmannen kaverin katoksen takaa mukaan. Kumarruin vaan avonaisen ikkunan alle kuset housuissa ja rukoilin, että rappukäytävän ovi alhaalla on lukossa. Oli onneksi, askeleet kuului vaimeina, mutta ripeinä. Koittivat jyskyttää ovea auki ja kuulin kun hahmot kuiskaili jotain toisilleen ja äänet oli oikeesti aivan sairaan pelottavia! Kuin liskon sihinää ja vihaa täynnä. Tässä vaiheessa olin jo hiestä märkä ja lamaantunut. En tiedä kauan kului aikaa, kun tajusin että kolina ja kuiskailu oli loppunut. Ikkunasta en enää katsonut sinä yönä ja kännykkä kädessä valmiina soittamaan hätänumeroon oli

Tämä kertomus kyllä alkoi karmivaan itseä todella vahvasti. Ties mitä sekopäitä/rikollisia nämä tyypit ovat olleet, kun pyrkivät noin agressiivisesti sisään taloon, vaikka kyseessä on kerrostalo, jossa on paljon muitakin asukkaita. Onneksi eivät kuitenkaan loppujen lopuksi päässeet sisään, eikä kirjoittajalle käynyt mitään vakavampaa.

Mies 36v

20 vuotta sitten kesällä erehdyin muuttamaan taloon, jossa oli ihan pimeät naapurit. Se oli vanha korkea kerrostalo, jossa se yksi porras. Ullakolle mennessä hissi nousi ysikerrokseen ja sitten siitä pitkä portaikko ylös. Ullakolla oli tosi painostava tunnelma, aivan kuin joku olisi tarkkaillut jossain. Ahdisti niin pirusti aina tuolla talon ullakolla, että kävin siellä vain kolmesti sen reilun vuoden aikana, minkä asuin siinä talossa. Joku laatikko sinne säilytykseen ja äkkiä pois, niin kohta helpotti. Lisäksi siinä ylimmässä kerroksessa oli hissin vieressä asunto, joka oli tyhjillään. Kerrottiin, ettei siinä ollut kukaan asunut pitkään aikaan. Kun odotin hissiä, niin katsoessani tyhjillään olevan asunnon ovea minulle tuli tunne, että jokin ei ole kunnossa tuon asunnon kohdalla. Kun hissi tuli, niin äkkiä hissiin ja kämpille. 

Yhdessä vaiheessa telkkarini tapasi mennä itsestään aamuyöllä päälle, jonkun ihme astrologia-ohjelman aikana. Se oli  karmivaa herätä siihen, kun olohuoneesta alkoi kuulua jotain höpinää. Otin sitten johdon seinästä, kun tämä toistui muutaman kerran.

Sain nuorena aikuisena jaksottaisesti yöllisiä kauhukohtauksia, kun olin todella stressaavassa työssä, jossa oli jatkuvassa 'hälytystilassa'. Kauhukohtauksien (night terror) aikana heräsin säpsähtäen paniikissa ja olin jotenkin valvetilan ja unen rajamailla niin, että saatoin nähdä ympärilläni metsää, torakoita tai muuta sellaista. Saatoin lähteä juoksemaan pois makuuhuoneesta paniikissa, ennen kuin heräsin kokonaan ja tajusin, että kaikki on hyvin ja olen vain nähnyt unta. Kerran juoksin rappukäytävään asti, mutta onneksi en paiskannut ulkoovea kiinni. Tuo oli pelottavaa aikaa, koska saattoi käydä niin, että muistin vasta monen toistuneen kauhukohtauksen jälkeen, että olen saanut niitä monen yön ajan putkeen. (Aamuisin en välttämättä muistanut enää niitä, vaan palasivat mieleen)... Onneksi loppuivat, kun vaihdoin työpaikkaa.

puukko vasten mun vatsaa

Koin salaman iskun ihan viereen.

Olin tulossa kotiin ja ukkonen jyrisi jonkun matkan päässä, ei vielä satanut, mutta se oli selkeästi lähestymässä. Kun astuin autosta ulos, minulle tuli outo tunne, sellainen, että enpä menekään pihan poikki suorinta tietä, vaan vähän puiden katveiden kautta kiertäen. Asun rivitalossa ja parkkipaikka on hieman kauempana. Ihan muutama metri, 10-20m ennen kotiovea minun viereiseen katupylvääseen iski salama. Siinä kävellessäni, näin sivusilmällä miten voimakas välähdys osuu lamppuun, se paukahti ja särisi. Jälkikäteen ymmärsin että kyseessä oli esisalama, ei vielä se varsinainen salama. Esisalaman etsii kanavaa varsinaisen salaman putkautumiselle ja nyt tuo väylä oli auki suoraan siinä yläpuolellani. Ja siinä tilanteessa tein vaistomaisesti sen, mitä ei missään nimessä olisi pitänyt tehdä (näin luin siis jälkikäteen): lähdin juoksemaan kohti kotiovea. 

Lapset odottivat minua tulevaksi ja tytär avasi oven. En olisi ehtinyt avata ovea itse. Kun eteisen ovi oli saatu kiinni, kuului ulkopuolelta aivan järkyttävä pamaus, koko asunto valaistuin valkoiseksi ja kipinöitä sinkoili eteisen sähkökaapista, aivan kuin pallosalama. Luulin että talo syttyy tuleen. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut, eikä mikään laitetaan hajonnut, koska lapset olivat irroittaneet kaikki töpselit. Ulko-oven edessä oleva kivirappusen vieressä, mullassa oli kuoppa. Ja siihen se kai iski. Voisi sanoa että tyttäreni, joka oven avasi, taisi pelastaa henkeni. 

Vierailija kirjoitti:

Olin yksin metsässä kello 3.00. Vastaan tuli mies. Metsässä ei ollut polkuja tai mitään. Käveltiin ohitse toisiamme. Mies lähti sen jälkeen juoksemaan perääni. Jouduin raiskatuksi.

Kauheaa, tämä totta? Kysyn kun palstalla on paljon keksittyjäkin juttuja. Jos totta niin painajaismainen kokemus, onneksi jäit henkiin, vaikka tuokin tarpeeksi hirveää traumahommaa.

Kun oon itse lenkkeilyt, niin pelottavimman oloiset ohitukset ovat kaikki käyneet varhain aamulla. Myöhään yöaikaan ei mitään. Mutta piripintaan aamulla... silloin yksittäiset miehet lähtevät lenkille ja heistä muutamasta tullut sellaista kireää uhkaavaa vibaa vähän kuin pyörähousumiehet joilla on viirun päässä pimahtamisesta, kun menevät ulos.

Altistunut mielikuvituksen valtaan.

Yöllä herätty siihen että asunnossa on tumma mies kähmimässä alapäätä ! Pimeässä. Naapuriin ukko tuli parvekkeen kauttaa lapsi ja nainen juoksi ovesta karkuun. Oli kiivennyt nojallaan olevan tuolin päältä. Miehet tekee tälläistä. 

Helluntailainen peruukkipäinen nainen keräsi rahaa, että hän menee nyt Viipuriin viemään traktaattia ja evankeliumia muka. Hän kävikin siellä viinaostoksilla. Toi lastin Suomeen. Itäsuomessa. 

Jäin vessaan lukkojen taakse. Asuttiin Keski-Suomessa pienessä kylässä, tosin uudehkossa pienessä omakotitalossa. Mieheni ei ollut kotona. Menin vessaan ja ihan tottumuksesta käänsin oven lukkoon. Kun yritin päästä pois, lukon nuppi pyöri tyhjää. Se kahvakin jotenkin roikkui oudosti, yritin siis vetää ja työntää ja tehdä vaikka mitä. Tajusin tietysti heti, että rikki on. Minulla ei vessassa ollut puhelinta mukana. Yritin huutaa tuuletusikkunasta naapuriin päin, mutta koska oltiin maalla, ei mitään takeita, että ääni kuuluu naapuriin asti ja sitä paitsi vessan tuuletusikkuna ei ollut naapurin suuntaan.

Aloin potkia ovea. Vessassa ei ollut oikeasti yhtään mitään, millä sahata tai hakata oveen kunnon reikää. Lopulta pitkän potkimisen jälkeen ovi yhtäkkiä sinkosi auki, se lukon kieleke antoi periksi. Olin ollut vessassa jumissa yli 2 tuntia. Enää en ole ikinä uskaltanut lukita ovea, jos olen yksin missään (kotona tai töissä). Vieraissa paikoissa pidän kännykän aina vessassa mukana.

Piti viedä ruumis huoneelle kuollut vanhassa sairaalassa missä oli monta kuollutta pritseillä lakanan alla yöllä. Kertakaikkiaan aavemaista. Oikein odotti että joku niistä nousee istumaan. Kyllä karmivaa. Kuolonkankeus ja haju. 

Kynttilä paloi pöydällä kun täyttelin lomakkeita. Hetken päästä huomasin, että paperit paloivat iloisella liekillä. Sain ne kuitenkin sammutettua ja samalla huomasin, että nyt paloi pöytäliina vielä isommalla liekillä. Sieluni silmillä näin jo, että lähden pakoon kissat kainalossa. Olin niin paniikissa, että ei ole hajuakaan miten sain palon sammutettua. Sammutinpeitettäkään ei ollut

Puolet näistä jutuista ei ole tapahtunut yksin ollessa, mutta älkää välittäkö otsikosta...

Ajattelin, että ei mitään, mutta luin sitten tuon vessakertomuksen. Mä olen jäänyt työpaikan kuntosalille lukkojen taakse. Menin työpäivän jälkeen alakertaan salille ja ovi oli auki, siis avonainen. Tein siellä toisessa päässä salia nappikuulokkeet korvissa treeniohjelmaa. Pari muuta työntekijää oli toisella puolella.  Kun olin lähdössä pois, salin ovi oli kiinni! Eikä tietenkään  ketään muuta salilla enää. Se ovi on sellainen, jossa on lukitus molempiin suuntiin, siis pitää olla avain sekä sisälle pääsyyn että ulos pääsyyn. Kyllä otti päähän, koska mun kaikki työavaimet oli yläkerrassa. En ollut tullut yhtään miettineeksi, että kun työpaikan ulko-ovet on lukossa, niin ehkä ei tarvii pelätä sitä, että joku murtovaras tulee sisään, vaan sitä, että itse lukitsee itsensä kuntosalille. Kännykkä pelasti, sain jostain työkaverin kautta tietoon vahtimestaripäivystyksen numeron. Satasen lasku tuli siitä oven avauksesta.

Olin sukulaisten luona käymässä yhtenä kesänä. Sama talo on oma lapsuudenkotini, joten tykkään haahuilla siellä pitkin taloa muistelemassa. Muut olivat pihalla kun kiertelin yläkerrassa katselemassa. Äkkiä alakerrasta kuului, kun joku soitti nopeasti pianolla lyhyen sävelmän. Kuului aivan selkeästi, pianon ääni jäi oikein kaikumaan korviini. Menin heti alakertaan, sillä en ollut kuullut ulko-oven käyvän tai mitään muitakaan ääniä. Pianon kansi oli kiinni ja kaikki muut olivat edelleen ulkona. Jäi mietityttämään, koska kuulin musiikin aivan varmasti. Menin myös niin nopeasti alas, ettei kukaan olisi voinut huomaamattani poistua talosta ennen kuin ehdin pianon luo, sillä portaat yläkerrasta laskeutuvat eteisen viereen.

Vierailija kirjoitti:

20 vuotta sitten kesällä erehdyin muuttamaan taloon, jossa oli ihan pimeät naapurit. Se oli vanha korkea kerrostalo, jossa se yksi porras. Ullakolle mennessä hissi nousi ysikerrokseen ja sitten siitä pitkä portaikko ylös. Ullakolla oli tosi painostava tunnelma, aivan kuin joku olisi tarkkaillut jossain. Ahdisti niin pirusti aina tuolla talon ullakolla, että kävin siellä vain kolmesti sen reilun vuoden aikana, minkä asuin siinä talossa. Joku laatikko sinne säilytykseen ja äkkiä pois, niin kohta helpotti. Lisäksi siinä ylimmässä kerroksessa oli hissin vieressä asunto, joka oli tyhjillään. Kerrottiin, ettei siinä ollut kukaan asunut pitkään aikaan. Kun odotin hissiä, niin katsoessani tyhjillään olevan asunnon ovea minulle tuli tunne, että jokin ei ole kunnossa tuon asunnon kohdalla. Kun hissi tuli, niin äkkiä hissiin ja kämpille. 

Siivoojana tälläisiä muutamia asuntoja tullut kohdalle kerrostaloa siivotessa että kaikki ei ole kunnossa nyt. Esim eräs 8 kerroksinen Talo, 3 kerros ja eräs keskimmäinen asunto sai kirjaimellisesti ihan kananlihalle ja tuli paniikinomainen pakokauhu, mitään asunnosta ei kuitenkaan kuulunut. Pistin eka mielikuvituksen piikkiin ja kerroin työkaverille näistä tuntemuksista kunnes kuulin että osalla muullakin oli portaikkoa siivotessa 3 kerroksen kohdalla ja nimenomaan keskimmäisestä asunnosta tunne ettei kaikki ole hyvin ja samanlainen pakokauhu ja pelko valtasi eräs työkaveri jopa sanoi että asunto on tyhjä mutta silti mm ihan kuin raskasta rapinaa ja laahausääniä mm. Joku asukas kertoi että aikoinaan löytyi yksinasuva itsemurhan tehnyt mieshenkilö asunnosta joka oli maannut kylpyammeessa viikkoja kunnes hirveä löyhkä ja asukas soittanut poliiseille...oli talon alkuperäisiä asukkaita joka tämän kertoi työkaverille, sanoi että ei koskaan kulje sen asunnon ohi koska tulee pakokauhu, käyttää hissiä ja asuu 4 kerroksessa itse ja asunto oli ollut jo yli 2 vuotta tyhjillään.