Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut yksin ollessasi?
"Pelkäättekö omakotitalossa"-keskustelun innoittamana! Pelottavinta mitä teille on tapahtunut yksin ollessanne?
Kommentit (1816)
Kai näit nyt lisääki on?
Yö tulossa ja tekee mieli kuulla hyviä tarinoita lisää! :)
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 22:09"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 22:02"]Rakas kissani 17 v kuoli.Pari yötä kuoleman jälkeen,makasin sängyssä nukahtamaisillaan.Keittiöstä kuului murahdus,jonka kissani päästi aina hypätessään alas jostain.Tassuttelun ääni kuului,kun kissa lähestyi sänkyäni,kuten aina eläessään.Makasin sängyssä kauhusta jäykkänä ja kuuntelin.Kissa hyppäsi jalkojeni päälle nukkumaan kuten aina teki.Makasin kaikki ihokarvat pystyssä,enkä uskaltanut liikahtaa,koska se ei voinut olla totta.Kun vihdoin uskalsin liikuttaa jalkojani,siinä ei ollut mitään.Joku sanoi valveuneksi,mutta tiedän,että kissani tervehti minua viimeisen kerran. [/quote] Kissasi todellakin tuli katsomaan, että sulla on kaikki hyvin ja jätti omat jäähyväisensä tuolla tavalla. ♡
[/quote]
Tuo on ihan tuttua, minunkin rakkaan kissani kuoleman jälkeen muutamia kertoja, ollessani sängyssä, niin aivan kuin joku hyppäisi sängylle niin kuin aina ennenkin, vaikka mitään ei näkynyt. Ja viimeisin kerta oli muutamia vuosia kuoleman jälkeen. Samoin on kuulunut naukaisuja, kissallani oli erikoinen käheä, tunnistettava ääni. Kissu kävi moikkaamassa <3
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 14:40"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 13:43"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 13:04"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:52"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:45"]Meillä asuu kotikummitus, se on seurannut mua lapsesta lähtien.
Joskus pohdin jopa sitä mahdollisuutta että olen päästäni viallinen. En ole asiasta ja tapahtumista avautunut, etten saa hullun leimaa.
Viime vuosina tyttäreni on aistinut ja huomannut tämän myös, ilman että olen omista kokemuksista puhunut hänelle. Mies ei vielä ole kommentoinut ääniä, tapahtumia ja muita kummallisuuksia, joko tämä kummitus välttelee häntä tai mies ei ole riittävän herkkä kokemaan ja kuulemaan näitä asioita.
[/quote]
Näitä pieniä ja suurempia tapahtumia on vuosien varrella ollut satoja.
Viimeisin oli kuukausi takaperin kun mies oli yövuorossa, tyttäremme nukkuu silloin vieressäni. Makuuhuoneessa on pimentävä yöverho ja nukummekin aina suljetun oven takana jolloin makuuhuone pysyy pimeänä myös aamuisin. Normaaliin tapaan illalla nukkuessa sammutin valot yöksi, vessaan jätin että yöllä näkee kompuroida sinne. Yöllä vessaan mennessäni koko asunnossa oli täysvalaistus lukuunottamatta sitä vessaa. Jos makuuhuoneen ovi olisi ollut auki, oltaisiin herätty valoihin jo sytysvaiheessa, tuo tapahtuma oli onneksi vähemmän pelottava.
[/quote]
Lisään vielä, että en ole osannut selittää näinä vuosina itselleni mikä tai kuka tuo on.
Monet muutotkaan ei ole tilannetta ratkaissut, jokseenkin on vaikea uskoa että joka paikassa olisi joku uusi "henki".
Tuskin se paha on, kun 36 vuoden jälkeenkin olen vielä kunnossa, jotenkin tuntuu että se ei edes tarkoituksella hae huomiota, elää vaan omaa " elämäänsä" minun/meidän rinnalla.
[/quote]
Jotkut henget voivat olla "kiinnittyneitä" esineisiin. Esim jos vaikkapa sinulla on menehtyneen läheisesi sormus sormessa jatkuvasti niin läheisesi henki voi kulkea mukanasi sen sormuksennkautta joka paikkaan minne sinäkin menet.
Koska tapahtumat tapahtuvat kotonasi niin kyseessä voi olla vaikkapa jokin tuoli jonka olet joskus jostain ostanut/saanut ja joka on ollut kuolleelle tärkeä.
Tätä on vaikea yrittää selittää, mut siis toivottavasti ymmärrät sen mitä nyt haen takaa tällä. :)
Pelätä ei tarvitse ellei meno ala menemään pelottavaan suuntaan. Vaan tuo vaikuttaisi olevan ystävällinen ja suojelemassa sinua ja perhettäsi. :)
[/quote]
Joo uskon että jostain tälläisestä on kyse, kyllähän tilanteet välillä on pelottavia, mutta vuosien mittaan niihin on tottunut.
Sitä vaan mietin että kuka läheinen, joku joka on poismennyt varhaislapsuudessani. Tällaisten henkilöiden tavaroita minulla ei ole.
Olen joskus pyörittänyt ajatusta ei syntyneestä kaksosestani, toinen meistä ei koskaan kehittynyt. Minulta on leikattu ns.paise josta löytyi hiuksia ja kynsiä, ja silmäni ovat eriparia, toinen vaaleansininen ja toinen ruskea.
[/quote]
Seuraavan kerran kun tunnet jonkun läsnäolon niin voit kysyä, että kuka olet ja mitä asiaa sinulla on.
Kyseessähän tosiaan voi olla sisaruksesi joka ei koskaan saanut kehittyä.
Se voi myös olla joku sinulle täysin ventovieraan ihmisen henki, joka on luonasi. Oletko kirppareilta tma ostellut käytettyä tavaraa?
Jos sua pelottaa kovastikin noi tapahtumat niin aina voit pyytää henkeä poistumaan luotasi. Menet ulko-ovelle, avaat sen ja sanot joko mielessäsi tai ääneen "ole ystävällinen ja astu ulos talostani."
Joo, tiedän, et kuullostan hörhöltä, mut meilläkin on nyt syksyn tullen aktivoitumaan henkimaailma taas kotona. On erinäisiä tapahtumia ja joka kerta jos mulle tulee ahdistava olotila ja epäilen luonani olevan pahoja henkiä, ohjaan ne ulos huoneistostani. Ja joka kerta ovat kiltisti lähteneet. Eli kovin pahoja henkiä luonani ei ole ollut käymässä.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 17:57"]
Tämä nyt ei ehkä ole pelottavinta, mutta on jäänyt vaivaamaan ja joku ehkä voi antaa minulle vastauksen :)
Asuin yhdessä vaiheessa jonkin aikaa maalla työkomennuksen johdosta. Loppusyksystä oli tietysti äärimmäisen pimeää, eikä taloa ympäröivään metsikköön kuistin valo todellakaan juuri yltänyt. Kävin iltaisin kuistilla tupakalla, ja alkuun säikähtelin lähinnä jotain puskissa rapisevia pikkuötököitä ja pihapiirissä hiiviskeleviä supikoiria. Eräänä iltana alkoi kuitenkin kuulua todella outoa ääntä. Ääni kuulosti lähes samalta, kuin hevosen kaviot asfaltilla. Ainoa vaan, että asfalttia ei ollut kymmenien kilometrien etäisyydelläkään ja sen lisäksi ääni tuntui lentävän taloa ympäri! Kuulin sen myös liikkuvan metsässä siinä talon lähistöllä, ei kuulunut mitään oksien risahduksia tai lehtien kahinoita, eikä muitakaan merkkejä liikkeestä, vain se kavioiden kopse. Ääni oli aika voimakas, eli se ei voinut olla mitään naksutusta tai säksätystä väärin kuultuna vaan kuului täysin selkeästi. Kuulin ääntä monena iltana peräkkäin, ja sitten se vain loppui.
Sanokaa kiltit että on olemassa jokin lintu joka pitää kavioiden kopsetta, koska muuten olen hengaillut monta iltaa kahdestaan kaukana kaikesta jonkun lentävän kummitusratsastajan kanssa!
[/quote]
Lipputangon naru. Hakkaa tankoon tuulella liian löysän kierteen takia. Kuulostaa aivan laukkaavalta hevoselta.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 16:04"][quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 17:57"]
Tämä nyt ei ehkä ole pelottavinta, mutta on jäänyt vaivaamaan ja joku ehkä voi antaa minulle vastauksen :)
Asuin yhdessä vaiheessa jonkin aikaa maalla työkomennuksen johdosta. Loppusyksystä oli tietysti äärimmäisen pimeää, eikä taloa ympäröivään metsikköön kuistin valo todellakaan juuri yltänyt. Kävin iltaisin kuistilla tupakalla, ja alkuun säikähtelin lähinnä jotain puskissa rapisevia pikkuötököitä ja pihapiirissä hiiviskeleviä supikoiria. Eräänä iltana alkoi kuitenkin kuulua todella outoa ääntä. Ääni kuulosti lähes samalta, kuin hevosen kaviot asfaltilla. Ainoa vaan, että asfalttia ei ollut kymmenien kilometrien etäisyydelläkään ja sen lisäksi ääni tuntui lentävän taloa ympäri! Kuulin sen myös liikkuvan metsässä siinä talon lähistöllä, ei kuulunut mitään oksien risahduksia tai lehtien kahinoita, eikä muitakaan merkkejä liikkeestä, vain se kavioiden kopse. Ääni oli aika voimakas, eli se ei voinut olla mitään naksutusta tai säksätystä väärin kuultuna vaan kuului täysin selkeästi. Kuulin ääntä monena iltana peräkkäin, ja sitten se vain loppui.
Sanokaa kiltit että on olemassa jokin lintu joka pitää kavioiden kopsetta, koska muuten olen hengaillut monta iltaa kahdestaan kaukana kaikesta jonkun lentävän kummitusratsastajan kanssa!
[/quote]
Lipputangon naru. Hakkaa tankoon tuulella liian löysän kierteen takia. Kuulostaa aivan laukkaavalta hevoselta.
[/quote]
Ja muistaakseni koppelo pitää semmoista kaviokopseelts kuullostavaa ääntelyä.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 15:48"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 14:40"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 13:43"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 13:04"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:52"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:45"]Meillä asuu kotikummitus, se on seurannut mua lapsesta lähtien.
Joskus pohdin jopa sitä mahdollisuutta että olen päästäni viallinen. En ole asiasta ja tapahtumista avautunut, etten saa hullun leimaa.
Viime vuosina tyttäreni on aistinut ja huomannut tämän myös, ilman että olen omista kokemuksista puhunut hänelle. Mies ei vielä ole kommentoinut ääniä, tapahtumia ja muita kummallisuuksia, joko tämä kummitus välttelee häntä tai mies ei ole riittävän herkkä kokemaan ja kuulemaan näitä asioita.
[/quote]
Näitä pieniä ja suurempia tapahtumia on vuosien varrella ollut satoja.
Viimeisin oli kuukausi takaperin kun mies oli yövuorossa, tyttäremme nukkuu silloin vieressäni. Makuuhuoneessa on pimentävä yöverho ja nukummekin aina suljetun oven takana jolloin makuuhuone pysyy pimeänä myös aamuisin. Normaaliin tapaan illalla nukkuessa sammutin valot yöksi, vessaan jätin että yöllä näkee kompuroida sinne. Yöllä vessaan mennessäni koko asunnossa oli täysvalaistus lukuunottamatta sitä vessaa. Jos makuuhuoneen ovi olisi ollut auki, oltaisiin herätty valoihin jo sytysvaiheessa, tuo tapahtuma oli onneksi vähemmän pelottava.
[/quote]
Lisään vielä, että en ole osannut selittää näinä vuosina itselleni mikä tai kuka tuo on.
Monet muutotkaan ei ole tilannetta ratkaissut, jokseenkin on vaikea uskoa että joka paikassa olisi joku uusi "henki".
Tuskin se paha on, kun 36 vuoden jälkeenkin olen vielä kunnossa, jotenkin tuntuu että se ei edes tarkoituksella hae huomiota, elää vaan omaa " elämäänsä" minun/meidän rinnalla.
[/quote]
Jotkut henget voivat olla "kiinnittyneitä" esineisiin. Esim jos vaikkapa sinulla on menehtyneen läheisesi sormus sormessa jatkuvasti niin läheisesi henki voi kulkea mukanasi sen sormuksennkautta joka paikkaan minne sinäkin menet.
Koska tapahtumat tapahtuvat kotonasi niin kyseessä voi olla vaikkapa jokin tuoli jonka olet joskus jostain ostanut/saanut ja joka on ollut kuolleelle tärkeä.
Tätä on vaikea yrittää selittää, mut siis toivottavasti ymmärrät sen mitä nyt haen takaa tällä. :)
Pelätä ei tarvitse ellei meno ala menemään pelottavaan suuntaan. Vaan tuo vaikuttaisi olevan ystävällinen ja suojelemassa sinua ja perhettäsi. :)
[/quote]
Joo uskon että jostain tälläisestä on kyse, kyllähän tilanteet välillä on pelottavia, mutta vuosien mittaan niihin on tottunut.
Sitä vaan mietin että kuka läheinen, joku joka on poismennyt varhaislapsuudessani. Tällaisten henkilöiden tavaroita minulla ei ole.
Olen joskus pyörittänyt ajatusta ei syntyneestä kaksosestani, toinen meistä ei koskaan kehittynyt. Minulta on leikattu ns.paise josta löytyi hiuksia ja kynsiä, ja silmäni ovat eriparia, toinen vaaleansininen ja toinen ruskea.
[/quote]
Seuraavan kerran kun tunnet jonkun läsnäolon niin voit kysyä, että kuka olet ja mitä asiaa sinulla on.
Kyseessähän tosiaan voi olla sisaruksesi joka ei koskaan saanut kehittyä.
Se voi myös olla joku sinulle täysin ventovieraan ihmisen henki, joka on luonasi. Oletko kirppareilta tma ostellut käytettyä tavaraa?
Jos sua pelottaa kovastikin noi tapahtumat niin aina voit pyytää henkeä poistumaan luotasi. Menet ulko-ovelle, avaat sen ja sanot joko mielessäsi tai ääneen "ole ystävällinen ja astu ulos talostani."
Joo, tiedän, et kuullostan hörhöltä, mut meilläkin on nyt syksyn tullen aktivoitumaan henkimaailma taas kotona. On erinäisiä tapahtumia ja joka kerta jos mulle tulee ahdistava olotila ja epäilen luonani olevan pahoja henkiä, ohjaan ne ulos huoneistostani. Ja joka kerta ovat kiltisti lähteneet. Eli kovin pahoja henkiä luonani ei ole ollut käymässä.
[/quote]
En usko että olisi tullut käytetyn tavaran mukana, näitä tapahtumia on sattunut ihan siitä asti kun olin pieni lapsi, mitään tavaraa ei ole käytettynä tällä hetkellä, ainoastaan mummini sormus ja pehmolelu kissa jotka ovat minulla ollut vasta muutaman vuoden. Varhaisin muistoni on kun olin alle kouluikäinen. Olen myös muuttanut elämäni aikana kymmenisen kertaa, sehän tässä niin kummallista onkin.
Olen pyytänyt poistumaan, en itseni takia vaan lapseni takia. Hetkeksi tilanne on voinutkin rauhoittua, mutta vain aina siihen seuraavan tapahtumaan. Kyllähän tapahtumat aina säikäyttää, mutta pelkoa niistä ei ole jäänyt, en usko "hengen" olevan lainkaan paha.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 15:48"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 14:40"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 13:43"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 13:04"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:52"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:45"]Meillä asuu kotikummitus, se on seurannut mua lapsesta lähtien.
Joskus pohdin jopa sitä mahdollisuutta että olen päästäni viallinen. En ole asiasta ja tapahtumista avautunut, etten saa hullun leimaa.
Viime vuosina tyttäreni on aistinut ja huomannut tämän myös, ilman että olen omista kokemuksista puhunut hänelle. Mies ei vielä ole kommentoinut ääniä, tapahtumia ja muita kummallisuuksia, joko tämä kummitus välttelee häntä tai mies ei ole riittävän herkkä kokemaan ja kuulemaan näitä asioita.
[/quote]
Näitä pieniä ja suurempia tapahtumia on vuosien varrella ollut satoja.
Viimeisin oli kuukausi takaperin kun mies oli yövuorossa, tyttäremme nukkuu silloin vieressäni. Makuuhuoneessa on pimentävä yöverho ja nukummekin aina suljetun oven takana jolloin makuuhuone pysyy pimeänä myös aamuisin. Normaaliin tapaan illalla nukkuessa sammutin valot yöksi, vessaan jätin että yöllä näkee kompuroida sinne. Yöllä vessaan mennessäni koko asunnossa oli täysvalaistus lukuunottamatta sitä vessaa. Jos makuuhuoneen ovi olisi ollut auki, oltaisiin herätty valoihin jo sytysvaiheessa, tuo tapahtuma oli onneksi vähemmän pelottava.
[/quote]
Lisään vielä, että en ole osannut selittää näinä vuosina itselleni mikä tai kuka tuo on.
Monet muutotkaan ei ole tilannetta ratkaissut, jokseenkin on vaikea uskoa että joka paikassa olisi joku uusi "henki".
Tuskin se paha on, kun 36 vuoden jälkeenkin olen vielä kunnossa, jotenkin tuntuu että se ei edes tarkoituksella hae huomiota, elää vaan omaa " elämäänsä" minun/meidän rinnalla.
[/quote]
Jotkut henget voivat olla "kiinnittyneitä" esineisiin. Esim jos vaikkapa sinulla on menehtyneen läheisesi sormus sormessa jatkuvasti niin läheisesi henki voi kulkea mukanasi sen sormuksennkautta joka paikkaan minne sinäkin menet.
Koska tapahtumat tapahtuvat kotonasi niin kyseessä voi olla vaikkapa jokin tuoli jonka olet joskus jostain ostanut/saanut ja joka on ollut kuolleelle tärkeä.
Tätä on vaikea yrittää selittää, mut siis toivottavasti ymmärrät sen mitä nyt haen takaa tällä. :)
Pelätä ei tarvitse ellei meno ala menemään pelottavaan suuntaan. Vaan tuo vaikuttaisi olevan ystävällinen ja suojelemassa sinua ja perhettäsi. :)
[/quote]
Joo uskon että jostain tälläisestä on kyse, kyllähän tilanteet välillä on pelottavia, mutta vuosien mittaan niihin on tottunut.
Sitä vaan mietin että kuka läheinen, joku joka on poismennyt varhaislapsuudessani. Tällaisten henkilöiden tavaroita minulla ei ole.
Olen joskus pyörittänyt ajatusta ei syntyneestä kaksosestani, toinen meistä ei koskaan kehittynyt. Minulta on leikattu ns.paise josta löytyi hiuksia ja kynsiä, ja silmäni ovat eriparia, toinen vaaleansininen ja toinen ruskea.
[/quote]
Seuraavan kerran kun tunnet jonkun läsnäolon niin voit kysyä, että kuka olet ja mitä asiaa sinulla on.
Kyseessähän tosiaan voi olla sisaruksesi joka ei koskaan saanut kehittyä.
Se voi myös olla joku sinulle täysin ventovieraan ihmisen henki, joka on luonasi. Oletko kirppareilta tma ostellut käytettyä tavaraa?
Jos sua pelottaa kovastikin noi tapahtumat niin aina voit pyytää henkeä poistumaan luotasi. Menet ulko-ovelle, avaat sen ja sanot joko mielessäsi tai ääneen "ole ystävällinen ja astu ulos talostani."
Joo, tiedän, et kuullostan hörhöltä, mut meilläkin on nyt syksyn tullen aktivoitumaan henkimaailma taas kotona. On erinäisiä tapahtumia ja joka kerta jos mulle tulee ahdistava olotila ja epäilen luonani olevan pahoja henkiä, ohjaan ne ulos huoneistostani. Ja joka kerta ovat kiltisti lähteneet. Eli kovin pahoja henkiä luonani ei ole ollut käymässä.
[/quote]
En usko että olisi tullut käytetyn tavaran mukana, näitä tapahtumia on sattunut ihan siitä asti kun olin pieni lapsi, mitään tavaraa ei ole käytettynä tällä hetkellä, ainoastaan mummini sormus ja pehmolelu kissa jotka ovat minulla ollut vasta muutaman vuoden. Varhaisin muistoni on kun olin alle kouluikäinen. Olen myös muuttanut elämäni aikana kymmenisen kertaa, sehän tässä niin kummallista onkin.
Olen pyytänyt poistumaan, en itseni takia vaan lapseni takia. Hetkeksi tilanne on voinutkin rauhoittua, mutta vain aina siihen seuraavan tapahtumaan. Kyllähän tapahtumat aina säikäyttää, mutta pelkoa niistä ei ole jäänyt, en usko "hengen" olevan lainkaan paha.
[/quote]
Voi myös olla suojelusenkelisi jolla on sinulle asiaa ja haluaa näin ottaa sinuun kontaktia.
Kysy rohkeasti mitä asiaa hengellä sinulle, hän selkeästi haluaa kertoa sinulle jotain.
Sytytä kynttilöitä asuntoosi, laita rauhallista musiikkia hiljasellaan taustalle, keskity ja kysele.
En mäkään usko hengen paha olevan saati haluavan satuttaa. Ehkäpä hänellä on jotain kerrottavaa sinulle, jotain mitä sinun tulisi tietää. Jos haluat niin ainahan voit yrittää jostain etsiä meedion ja pyytää käymään luonasi. Toki näissä meedioissa on todella paljon rahan ahneita huijareita ja mistä sitten tiedät kuka on pätevä, niin et oikein mistään.
Sori, toistan näemmä itseäni kuin papukaija. Huonosti nukuttu yö aiheuttaa sen, et aivotoiminta on todella tervamaisen hidasta. Pahoitteluni tästä.
Voithan myös pyytää kotisi siunausta jos haluat ja tapahtumat pelottaa. Voi myös olla, että henki on kiinnittynyt sinuun itseesi syystä taikka toisesta.
Vaikea sanoa. Pelottavinta taisi olla joskus 7-8-vuotiaana, kun olin yksin kotona ja yksi mies koetti murtautua meille. Asuimme omakotitalossa silloin. Hän koetti saada ulko-ovea auki jollakin tiirikan tapaisella, mutta ei onneksi onnistunut. Kerroin tästä samana iltana äidille ja isälle, he kävivät tutkimassa ovea ja sanoivat, että yrityksestä oli jäänyt jäljet oveen ja ovenpieleen.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 17:17"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 16:32"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 15:48"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 14:40"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 13:43"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 13:04"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:52"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:45"]Meillä asuu kotikummitus, se on seurannut mua lapsesta lähtien.
Joskus pohdin jopa sitä mahdollisuutta että olen päästäni viallinen. En ole asiasta ja tapahtumista avautunut, etten saa hullun leimaa.
Viime vuosina tyttäreni on aistinut ja huomannut tämän myös, ilman että olen omista kokemuksista puhunut hänelle. Mies ei vielä ole kommentoinut ääniä, tapahtumia ja muita kummallisuuksia, joko tämä kummitus välttelee häntä tai mies ei ole riittävän herkkä kokemaan ja kuulemaan näitä asioita.
[/quote]
Näitä pieniä ja suurempia tapahtumia on vuosien varrella ollut satoja.
Viimeisin oli kuukausi takaperin kun mies oli yövuorossa, tyttäremme nukkuu silloin vieressäni. Makuuhuoneessa on pimentävä yöverho ja nukummekin aina suljetun oven takana jolloin makuuhuone pysyy pimeänä myös aamuisin. Normaaliin tapaan illalla nukkuessa sammutin valot yöksi, vessaan jätin että yöllä näkee kompuroida sinne. Yöllä vessaan mennessäni koko asunnossa oli täysvalaistus lukuunottamatta sitä vessaa. Jos makuuhuoneen ovi olisi ollut auki, oltaisiin herätty valoihin jo sytysvaiheessa, tuo tapahtuma oli onneksi vähemmän pelottava.
[/quote]
Lisään vielä, että en ole osannut selittää näinä vuosina itselleni mikä tai kuka tuo on.
Monet muutotkaan ei ole tilannetta ratkaissut, jokseenkin on vaikea uskoa että joka paikassa olisi joku uusi "henki".
Tuskin se paha on, kun 36 vuoden jälkeenkin olen vielä kunnossa, jotenkin tuntuu että se ei edes tarkoituksella hae huomiota, elää vaan omaa " elämäänsä" minun/meidän rinnalla.
[/quote]
Jotkut henget voivat olla "kiinnittyneitä" esineisiin. Esim jos vaikkapa sinulla on menehtyneen läheisesi sormus sormessa jatkuvasti niin läheisesi henki voi kulkea mukanasi sen sormuksennkautta joka paikkaan minne sinäkin menet.
Koska tapahtumat tapahtuvat kotonasi niin kyseessä voi olla vaikkapa jokin tuoli jonka olet joskus jostain ostanut/saanut ja joka on ollut kuolleelle tärkeä.
Tätä on vaikea yrittää selittää, mut siis toivottavasti ymmärrät sen mitä nyt haen takaa tällä. :)
Pelätä ei tarvitse ellei meno ala menemään pelottavaan suuntaan. Vaan tuo vaikuttaisi olevan ystävällinen ja suojelemassa sinua ja perhettäsi. :)
[/quote]
Joo uskon että jostain tälläisestä on kyse, kyllähän tilanteet välillä on pelottavia, mutta vuosien mittaan niihin on tottunut.
Sitä vaan mietin että kuka läheinen, joku joka on poismennyt varhaislapsuudessani. Tällaisten henkilöiden tavaroita minulla ei ole.
Olen joskus pyörittänyt ajatusta ei syntyneestä kaksosestani, toinen meistä ei koskaan kehittynyt. Minulta on leikattu ns.paise josta löytyi hiuksia ja kynsiä, ja silmäni ovat eriparia, toinen vaaleansininen ja toinen ruskea.
[/quote]
Seuraavan kerran kun tunnet jonkun läsnäolon niin voit kysyä, että kuka olet ja mitä asiaa sinulla on.
Kyseessähän tosiaan voi olla sisaruksesi joka ei koskaan saanut kehittyä.
Se voi myös olla joku sinulle täysin ventovieraan ihmisen henki, joka on luonasi. Oletko kirppareilta tma ostellut käytettyä tavaraa?
Jos sua pelottaa kovastikin noi tapahtumat niin aina voit pyytää henkeä poistumaan luotasi. Menet ulko-ovelle, avaat sen ja sanot joko mielessäsi tai ääneen "ole ystävällinen ja astu ulos talostani."
Joo, tiedän, et kuullostan hörhöltä, mut meilläkin on nyt syksyn tullen aktivoitumaan henkimaailma taas kotona. On erinäisiä tapahtumia ja joka kerta jos mulle tulee ahdistava olotila ja epäilen luonani olevan pahoja henkiä, ohjaan ne ulos huoneistostani. Ja joka kerta ovat kiltisti lähteneet. Eli kovin pahoja henkiä luonani ei ole ollut käymässä.
[/quote]
En usko että olisi tullut käytetyn tavaran mukana, näitä tapahtumia on sattunut ihan siitä asti kun olin pieni lapsi, mitään tavaraa ei ole käytettynä tällä hetkellä, ainoastaan mummini sormus ja pehmolelu kissa jotka ovat minulla ollut vasta muutaman vuoden. Varhaisin muistoni on kun olin alle kouluikäinen. Olen myös muuttanut elämäni aikana kymmenisen kertaa, sehän tässä niin kummallista onkin.
Olen pyytänyt poistumaan, en itseni takia vaan lapseni takia. Hetkeksi tilanne on voinutkin rauhoittua, mutta vain aina siihen seuraavan tapahtumaan. Kyllähän tapahtumat aina säikäyttää, mutta pelkoa niistä ei ole jäänyt, en usko "hengen" olevan lainkaan paha.
[/quote]
Voi myös olla suojelusenkelisi jolla on sinulle asiaa ja haluaa näin ottaa sinuun kontaktia.
Kysy rohkeasti mitä asiaa hengellä sinulle, hän selkeästi haluaa kertoa sinulle jotain.
Sytytä kynttilöitä asuntoosi, laita rauhallista musiikkia hiljasellaan taustalle, keskity ja kysele.
En mäkään usko hengen paha olevan saati haluavan satuttaa. Ehkäpä hänellä on jotain kerrottavaa sinulle, jotain mitä sinun tulisi tietää. Jos haluat niin ainahan voit yrittää jostain etsiä meedion ja pyytää käymään luonasi. Toki näissä meedioissa on todella paljon rahan ahneita huijareita ja mistä sitten tiedät kuka on pätevä, niin et oikein mistään.
Sori, toistan näemmä itseäni kuin papukaija. Huonosti nukuttu yö aiheuttaa sen, et aivotoiminta on todella tervamaisen hidasta. Pahoitteluni tästä.
Voithan myös pyytää kotisi siunausta jos haluat ja tapahtumat pelottaa. Voi myös olla, että henki on kiinnittynyt sinuun itseesi syystä taikka toisesta.
[/quote]
Toistaiseksi olen tyytynyt elämään rinnakkaiselämää tämän olennon kanssa.
Täytyy netistä lukea ja tutkia muita vastaavia tarinoita.
Kun olin lapsi, asuimme jonkin aikaa isohkossa omakotitalossa, jossa vilkkaan mielikuvitukseni ansiosta säikyin milloin mitäkin. Siskoni huone oli tuon talon yläkerrassa. Näin muutama kuukausi sitten unta, jossa asuin tuon talon alakerrassa ja yläkertaa remontoitiin - olin siis unessakin asunut siellä lapsena ja aikuisena muuttanut itsekseni takaisin. Kävin yläkerrassa siskoni entisessä huoneessa jossa oli huonekalut jostain syystä paikallaan, olin ajatellut remontoida sen itselleni makuuhuoneeksi kun (unen mukaan) huoneessa oli kaksikin eri parveketta. Poistuin sitten huoneesta, kun tajusin että sinne oli ilmestynyt pieni makuusoppi, jota siellä ei aikaisemmin ollut. Kävelin rivakasti huoneeseen ja sopen eteen, raotin oviaukossa ollutta verhoa ja näin itseni makaavan sohvasängyllä, kuolleena. Päälläni oli nykyisen poikaystäväni huppari ja äitini kutomat harmaat villasukat (jotka on nyt oikeasti jalassa :D), hiukset oli kahdella letillä, kädessäni oli kirja, silmäni lasittuneet ja kasvoillani ilkeä hymy. Juoksin täysiä yläkerran toiseen makuuhuoneeseen ja parkaisin kovaa "SE OLIN MINÄ!", ja sitten heräsin. En uskaltanut liikuttaa edes varpaitani kun säikähdin niin paljon, mietin soitanko poikaystävälleni vai äidilleni että saan tilanteen normalisoitua ja itseni rauhoitettua. Vieläkin vähän karmii tuo uni, mutta siskoni luki että itsensä näkeminen kuolleena unessa tarkoitti jotain hyvää, en muista mitä...
Olin nukuttamassa tyttöä (silloin jotain 3v) ja luettiin iltarukous. Iltarukouksen jälkeen tyttö makasi selällään, katseli hymyillen kattoon ja osoitti kattoa ja sanoi "ihana täti".
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 16:16"]
pakko kertoa tämä, vaikka tapahtui miehelle eikä ollut yksin. olimme hotellissa, olin lähtenyt metsästämään yöpalaa ja mies tuijotti telkkaa lasten nukkuessa. kun palasin huoneeseen, mies loikkasi lähes huoneen toiselle puolelle kasvot kalpeina: olin onnistunut saamaan oven auki ,vaikka turvaketju oli kiinni!
mies oletti minun koputtelevan tullessani, eikä riuhtaisevan tyynesti ovea sepposen selälleen :D
mikäs bodari sä oikein olet ? :O
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:30"]Olin nukuttamassa tyttöä (silloin jotain 3v) ja luettiin iltarukous. Iltarukouksen jälkeen tyttö makasi selällään, katseli hymyillen kattoon ja osoitti kattoa ja sanoi "ihana täti".
[/quote]
Alapeukutus koska iltarukous. Muuten hyvä.
Meillä asuu kotikummitus, se on seurannut mua lapsesta lähtien.
Joskus pohdin jopa sitä mahdollisuutta että olen päästäni viallinen. En ole asiasta ja tapahtumista avautunut, etten saa hullun leimaa.
Viime vuosina tyttäreni on aistinut ja huomannut tämän myös, ilman että olen omista kokemuksista puhunut hänelle. Mies ei vielä ole kommentoinut ääniä, tapahtumia ja muita kummallisuuksia, joko tämä kummitus välttelee häntä tai mies ei ole riittävän herkkä kokemaan ja kuulemaan näitä asioita.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 16:16"]
pakko kertoa tämä, vaikka tapahtui miehelle eikä ollut yksin. olimme hotellissa, olin lähtenyt metsästämään yöpalaa ja mies tuijotti telkkaa lasten nukkuessa. kun palasin huoneeseen, mies loikkasi lähes huoneen toiselle puolelle kasvot kalpeina: olin onnistunut saamaan oven auki ,vaikka turvaketju oli kiinni!
mies oletti minun koputtelevan tullessani, eikä riuhtaisevan tyynesti ovea sepposen selälleen :D
mikäs bodari sä oikein olet ? :O
[/quote]
[/quote]Meillä kävi kerran hotellissa niin, että jäin lasten kanssa nukkumaan hotellihuoneeseen kun mies lähti käymään jossain. En saanut ovea lukkoon niin, että sitä ei olisi saanut sisäpuolelta auki, joten laitoin turvaketjun paikoilleen, ettei meidän pieni unissakävelijä lähde minnekään kun itse nukun. Mies ei tiennyt, että tein niin ja hän aukaisi oven kortillaan ja nykäisi vain oven auki. Turvalukko lähti irti. Eikä ole mikään bodarimies.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:45"]Meillä asuu kotikummitus, se on seurannut mua lapsesta lähtien.
Joskus pohdin jopa sitä mahdollisuutta että olen päästäni viallinen. En ole asiasta ja tapahtumista avautunut, etten saa hullun leimaa.
Viime vuosina tyttäreni on aistinut ja huomannut tämän myös, ilman että olen omista kokemuksista puhunut hänelle. Mies ei vielä ole kommentoinut ääniä, tapahtumia ja muita kummallisuuksia, joko tämä kummitus välttelee häntä tai mies ei ole riittävän herkkä kokemaan ja kuulemaan näitä asioita.
[/quote]
Näitä pieniä ja suurempia tapahtumia on vuosien varrella ollut satoja.
Viimeisin oli kuukausi takaperin kun mies oli yövuorossa, tyttäremme nukkuu silloin vieressäni. Makuuhuoneessa on pimentävä yöverho ja nukummekin aina suljetun oven takana jolloin makuuhuone pysyy pimeänä myös aamuisin. Normaaliin tapaan illalla nukkuessa sammutin valot yöksi, vessaan jätin että yöllä näkee kompuroida sinne. Yöllä vessaan mennessäni koko asunnossa oli täysvalaistus lukuunottamatta sitä vessaa. Jos makuuhuoneen ovi olisi ollut auki, oltaisiin herätty valoihin jo sytysvaiheessa, tuo tapahtuma oli onneksi vähemmän pelottava.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:52"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 12:45"]Meillä asuu kotikummitus, se on seurannut mua lapsesta lähtien.
Joskus pohdin jopa sitä mahdollisuutta että olen päästäni viallinen. En ole asiasta ja tapahtumista avautunut, etten saa hullun leimaa.
Viime vuosina tyttäreni on aistinut ja huomannut tämän myös, ilman että olen omista kokemuksista puhunut hänelle. Mies ei vielä ole kommentoinut ääniä, tapahtumia ja muita kummallisuuksia, joko tämä kummitus välttelee häntä tai mies ei ole riittävän herkkä kokemaan ja kuulemaan näitä asioita.
[/quote]
Näitä pieniä ja suurempia tapahtumia on vuosien varrella ollut satoja.
Viimeisin oli kuukausi takaperin kun mies oli yövuorossa, tyttäremme nukkuu silloin vieressäni. Makuuhuoneessa on pimentävä yöverho ja nukummekin aina suljetun oven takana jolloin makuuhuone pysyy pimeänä myös aamuisin. Normaaliin tapaan illalla nukkuessa sammutin valot yöksi, vessaan jätin että yöllä näkee kompuroida sinne. Yöllä vessaan mennessäni koko asunnossa oli täysvalaistus lukuunottamatta sitä vessaa. Jos makuuhuoneen ovi olisi ollut auki, oltaisiin herätty valoihin jo sytysvaiheessa, tuo tapahtuma oli onneksi vähemmän pelottava.
[/quote]
Lisään vielä, että en ole osannut selittää näinä vuosina itselleni mikä tai kuka tuo on.
Monet muutotkaan ei ole tilannetta ratkaissut, jokseenkin on vaikea uskoa että joka paikassa olisi joku uusi "henki".
Tuskin se paha on, kun 36 vuoden jälkeenkin olen vielä kunnossa, jotenkin tuntuu että se ei edes tarkoituksella hae huomiota, elää vaan omaa " elämäänsä" minun/meidän rinnalla.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 21:18"]
Pahin oli ehkä se kun katsoin tuulisena iltana rauhassa TV:tä ja yhtäkkiä kuuluu aivan järkyttävä pamahdus, ihan kun jotain isoa olisi tippunut talon (omakotitalo siis) katolle. Säikähtäneenä juoksin parvekkeelle ja talon päälle oli kaatunut iso kuusi. Oli kyllä aika kamalaa ja outoa, koska en koskaan ajatellut että puu voisi oikeasti kaatua talon päälle. Onneks ei tullu kattoon reikää! Mutta korjauksia joutui sit tekemään, kun puu oli kuitenkin niin iso ja teki aika paljon vaurioita. Mut voitte vaan kuvitella sen hetken kun on ihan hiljaista ja ite tosi rentona ja sitten kuuluu hirvee ääni ja kamala tärähdys. :-D
[/quote]
Kummallista kyllä, meillä kaatui erään myrskyn aikana suuri mänty ok-talon katon päälle, eikä kukaan herännyt siihen :D Ei edes koira, joka yleensä herää kaikkeen pieneenkin rapinaan.
Aamulla oli kyllä ihmettelemistä.
Olin iltakävelyllä, ja oli jo pimeää. Kävelin metsän vieressä kulkevaa tietä, ja ohitseni ajoi musta auto. Auto pysähtyi vähän matkan päähän ja alkoi peruuttaa mua kohti. Menin ihan paniikkiin, olin varma et nyt mut kidnapataan ja/tai raiskataan, tapetaan tai ties mitä. Hyppäsin ojan yli, pakenin sinne metsään ja piilouduin jonkin puun taakse. Ja auto jatkoi peruuttamistaan... läheisen maatilan / omakotitalon pihaan :D
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 22:02"]Rakas kissani 17 v kuoli.Pari yötä kuoleman jälkeen,makasin sängyssä nukahtamaisillaan.Keittiöstä kuului murahdus,jonka kissani päästi aina hypätessään alas jostain.Tassuttelun ääni kuului,kun kissa lähestyi sänkyäni,kuten aina eläessään.Makasin sängyssä kauhusta jäykkänä ja kuuntelin.Kissa hyppäsi jalkojeni päälle nukkumaan kuten aina teki.Makasin kaikki ihokarvat pystyssä,enkä uskaltanut liikahtaa,koska se ei voinut olla totta.Kun vihdoin uskalsin liikuttaa jalkojani,siinä ei ollut mitään.Joku sanoi valveuneksi,mutta tiedän,että kissani tervehti minua viimeisen kerran.
[/quote]
Kissasi todellakin tuli katsomaan, että sulla on kaikki hyvin ja jätti omat jäähyväisensä tuolla tavalla. ♡