Mikä kylässä syömäsi tarjottava sai oksennuksen nousemaan kurkkuusi?

Appiukon luona kissat söi ruuat keittiönpöydän päällä ja sitten meille katettiin iltapala siihen missä oli vielä kissankarvoja.. pöytää ei edes pyyhitty välissä. Ei ollu nälkä.

Miespuolinen perhetuttava kaatoi minulle kohteliaasti mehua lasiin. No, mehu oli ollut kauan avattuna pöydällä ja lasiin tuli lisänä kuolleita muurahaisia. Ei janottanut enää.

Miehen mummolassa on aina tarjolla pullaa. Se nätttää hyvältä mutta on ollut varmaan kauan pöydällä ja pakastimessa, aina väkisin syön pullan loppuun. Viime kerralla oli taas hyvännäköistä pullaa ja kommentti "tässä eilistä pullaa". Erehdyin taas ottamaan. Ei takuulla ollut eilistä.

Pienenä olin jättänyt vesipullon nurmikolle (siinä oli sellainen pieni imureikä). Aloin juomaan mutta mitään ei tullut ja imin lujemmin. Katsoin reikää ja siinä oli sököksi imetty etana. Hyi hitto että vieläkin oksettaa.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 00:26"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:56"]

Meidän mummun ystävä tarjosi kahvilla jäätelöä. Sanoi sitten kesken herkuttelun, että "rotta oli vähän pureskellut jätskipaketin kulmasta, mutta leikkasin röpelöt kohdat pois!" :x

Myös ihan mummuni itse sanoi joskus lättyjä paistettuaan, että "jauhot oli pari vuotta vanhoja, mutta ne oli Sunnuntaita, niin ei ne siitä pahane!".

Pula-ajan kasvatit <3

[/quote]

Rotta? Pakastimessa? Mielenkiintoista..

[/quote]

Ja vielä jyrsimiskunnossa! 

Lapsena mummolassa erehdyin luulemaan kukkakaalimuhennosta perunamuussiksi ja otin oikein reilusti... ja mummollehan ei sanottu että on pahaa. No mummo huomasi tilanteen kun ruokailu kesti ja kesti, armahti eikä tarvinnut syödä :D

Toinen paha tapaus samaisessa mummolassa: lihat oli säilössä suolavedessä kellarissa, hain lihaa ja huomasin että lihan pinnalla mönki pienen pieniä matoja. Enkä taaskaan tohtinut sanoa, kun mummo ei huomannut. Liha uuniin ja pöytään :) , ei oikein maistunut

Pienet cocktailleipäset joihin oli ovelasti piilotettu kauheasti homejuustoa ilman että se näkyi päällepäin. Aikani pureskelin mutta ei mennyt alas kerta kaikkiaan yökkäämättä. Salavaihvihkaa siirryin pihan puolelle ja syljin palan puskaan, jonne seurasi myös loppuleipänen.. Nykyään ei ole väliä mikä juhlantaso on tai kenellä olen, otan selvää mitä ruuat ovat ja ilmoitan kohteliaasti että oma makuaistini ei ole tarpeeksi sivistynyt..

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 11:41"]

Ohis, mutta voisitteko kiltit av-mammat kiinnittää huomiota yhdyssanoihin. Ei yhdys sanoihin. Tosin tämä sama ongelma on iltapäivälehtien kesätoimittajilla? Eikö äikäntunnilla opeteta niitä enää? Itse opin jo kansakoulussa. Harmittaa lukea....ggrrrrrrr

[/quote]

Älä lue jos on niin vaikeaa.... ongelma on puhtaasti sinulla

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 10:03"]

Anoppilassa jouluna länsirannikon salaatti. Kaikille oli katettu kipot eteen valmiiksi. En syö mitään kalaa enkä äyriäisiä. En kuitenkaan kehdannut jättää syömättä, joten siinä yritin hitaasti nieleskellä tonnikalaa, katkarapuja, taskurapua ja simpukoita. Kun viimein sain kipon tyhjäksi, tuli anoppi viereen mukanaan ämpärillinen sitä salaattia ja kyseli "ottaako x lisää". Eikö se nähnyt mikä kärsimys se oli? Tuosta viisastuneena en enää lähtenyt anoppilaan jouluksi.

Tokaluokalla meillä oli opettaja, joka saarnasi Afrikan nälkää näkevistä lapsista. Tämän vuoksi keittäjän annostelemat lautaset piti syödä tyhjäksi. Siinä sitten istuin välitunninkin kaalikeittolautasen ääressä.

Yhtenä uutena vuotena kaveri tarjosi karpalolonkeron. Aivan älyttömän pahaa! Ulkona vaivihkaa kaadoin sen hankeen.

[/quote]

Toi salaatti kuullosti niin hyvältä .. Siitä voisi vaikka maksaa ravintolassa.

Anoppi on loistokokki, mutta leipomukset epäonnistuu miltei aina. Peruspulla on aina kuivaa ja palanutta, piirakanreunat aina miltei mustiksi palaneita. Kyllähän noita syö, mutta ei ne herkkua ole.

Lapsena tein veljen kanssa makaronilaatikkoa. Vanhemmat oli innoissaan ruokapöydässä ja kehuivat että aijai kun näyttääkin hyvältä ja on se hienoa, kun lapset alkaa olla niin isoja, että alkaa ruuanlaitto kiinnostaa. Oli aikamoinen tiputus todellisuuteen kun tajuttiin, että me oltiin unohdettu KAIKKI mausteet. Eli laatikko oli siis keitettyä makaronia, paistetua jauhelihaa ja hyytynyttä munamaitoa.

Läskinpalat kotona tai vieraissa. Tai rusto. Kaikki mikä muljahtelee tai narskuu hampaissa. Vessaan on pakko heti lähteä. Suurin osa ihmisistä kenellä syön onneksi tietää tämän refleksini, eikä se ole sen kummempaa. Se ei millään tavalla kerro että ruoka olisi pahaa. Toki läskinpalat saa yleensä eroteltua jo etukäteen, mutta joskus sellainen päätyy suuhun asti.

Mustia ranskalaisia. Resepti:

Törkätään ranskalaiset uuniin ja laitetaan liikaa lämpöä. Sen jälkeen juodaan vielä vähän kaljaa ja sammutaan sohvalle. Sitten kun uunista alkaa nousemaan savua (me lapset) ilmoitamme isukille, että ranskalaisistasi nousee käryä. Saadaanko me savuranskalaisia, vai mitä oikein teet? 

Mustuneet ranskalaiset vihaisena pois uunista ja lisää kaljaa jääkaapista. Syökää pennut, kun itse halusitte.

Harmittavinta on se kun "ruuan" laitto häiritsee vakavasti ryyppäämistä.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 11:57"]Olen kasvissyöjä mutta tätini ei sitä hyväksynyt koskaan. Eräissä juhlissa missä istuimme vastakkain hän toi minulle croisantin ja sanoi että syö vaan, ei siellä ole mitään sisässä. Ajattelin että tätini on huomaavainen kun toi sen minulle. Haukkasin palan siitä ja kappas, täytteenä oli jotain lihaa. Täti huudahti että eikö se olekin herkullista. Sylkäisin suustani sen palan tätini päälle ja heitin croisantin hänen naamalleen. Jep, emme ole olleet tekemisissä sen jälkeen :D
[/quote] Miksi ihmeessä alapeukutus? Itse olisin tehnyt samoin ja varmaan sanonu jotain todella ärsyttävää päälle xD

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 11:34"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 10:03"]

Anoppilassa jouluna länsirannikon salaatti. Kaikille oli katettu kipot eteen valmiiksi. En syö mitään kalaa enkä äyriäisiä. En kuitenkaan kehdannut jättää syömättä, joten siinä yritin hitaasti nieleskellä tonnikalaa, katkarapuja, taskurapua ja simpukoita. Kun viimein sain kipon tyhjäksi, tuli anoppi viereen mukanaan ämpärillinen sitä salaattia ja kyseli "ottaako x lisää". Eikö se nähnyt mikä kärsimys se oli? Tuosta viisastuneena en enää lähtenyt anoppilaan jouluksi.

Tokaluokalla meillä oli opettaja, joka saarnasi Afrikan nälkää näkevistä lapsista. Tämän vuoksi keittäjän annostelemat lautaset piti syödä tyhjäksi. Siinä sitten istuin välitunninkin kaalikeittolautasen ääressä.

Yhtenä uutena vuotena kaveri tarjosi karpalolonkeron. Aivan älyttömän pahaa! Ulkona vaivihkaa kaadoin sen hankeen.

[/quote]

Länsirannkon salaatti on todella hyvää. Saisi tulla muotiin uudelleen.

[/quote]

Saa sitä tehdä ja syödä, vaikka ei olisikaan muotia, herranjestas sentään!!

Ulkomailla enemmän näitä tullut. Kyllä esim. Unkarin leivitetyt kukkakaalit ja Koreassa kimchi on hieman koetellut omia makunystyröitäni. Pahaa oli mutta selvittiin.

Rössyåottu! Oli kerran Oulussa pakko syödä, kun oli kova nälkä ja vielä pitkä päivä edessä. Siinä tuli sitä herkkua kaksi kertaa kerralla. ensimmäisen ja viimeisen kerran. Oululaisessa rössyssä oli sentään lihaakin, mutta myöhemmin Lapissa oli vain sitä ihteään eli rössyä (=veripalttua) ja perunoita liemessä lillumassa.

Toinen turn off oli koulun maksalaatikko, joka haisi ihan kammottavalle. Ei auttanut kuin nakertaa näkkäriä ja puolukkasosertta, että sai edes hieman energiaa.

Kyläpaikoissa ei ole ollut ongelmia. Osaan kyllä avata suuni ja sanoa, jos en jotain tarjoomusta halua ottaa. En tee sitä nirsoillakseni, vaan koska on joitakin ruoka-aineita joita en voi syödä sairastumatta, mm. sienet.

Lihapullat, joissa mausteena suola ja maustepippuri sekä seassa raa aksi jääneet pikkusormenpään kokoiset sipuliklöntit.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 02:34"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 02:21"]

Oottlä.e säälittävää porukkaa. Ja minä myös kun roikun täällä. Nyt mä lopetan oikeasti ja lomakin loppuu.

[/quote]

Heh. moi, olin muuten vähän hiprakassa:).  Ja menin nukkumaan:D.

Soot kännissä. Mee nukkuu.

[/quote]

Äidin tekemä maksakastike. Pannulla paistettuja maksanpaloja ruskeakastikkeessa ja erehdyin luulemaan sitä naudanlihakastikkeeksi. Hyi hirvitys mikä makuelämys. Onneksi äiti ymmärsi.

Perhekodissa oli tapana ostaa pitkille automatkoille aurajuustolla täytettyjä croissantteja lähileipomosta. Ihan kiva, mutta näin aistiyliherkkänä ja tosiaan teininä, en ihan kamalasti arvostanut sitä makua...tietenkin perhekodin äiti raivostui kun en saanut syötyä sitä croissanttia ja minulla oli vieläpä kamala nälkä, en nirsoillut huvikseni, vaan oksennus meinasi tulla. Ja tietty joku helvetin kerta niitä croissantteja piti ostaa matkaevääksi enkä saanut tavallista versiota vaikka pyysin. :(

Parin (eri) sukulaismummon luona tarjottavat oli ihan ok mutta jostain syystä lusikka millä söin haisi ihan jollekkin ummehtuneelle tupakalle. Hyi hitto, joka haukkasulla haisi ja yritin pidättää henkeä.

Ainakaan vielä ei mun tarjoamia pöperöitä.:) teen ihan ok ruokaa ja leipomuksia mutta en mielelläni ota ruokavieraita just sen takia et stressaan että eivät pidä niistä.
Itselleni oli pinaattikeitto ekaluokalla jotain kamaluutta.söin ja yökkäsin mut en uskaltanut viedä lautasta keittolaan kun keittäjä aina motkotti jos ruokaa jäi.en ollut siis koskaan ennen syönyt pinaattikeittoa. Nykyisin pidän siitä kovasti ja lapset rakastavat.

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 13:05"][quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 02:45"]

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 00:06"]Pienenä inhosin ja kammosin kaupan valmis omenamehua (en tosin vieläkään juo sitä ellei ole pakko) ja kaverin luona join sitä ja oksennusta pidätellen join koko lasin tyhjäksi kun en tietenkään uskaltanut sanoa mitään... :D [/quote] Hei apua, mulla on sama!! En ole _koskaan_ 23 vuoden aikana tavannut ketään muuta joka vihaisi kyseistä mehua, ihanaa vihdoin "löytää" edes yksi! :D eikä kukaan tunnu ymmärtävän mua, kun kerron juovani paljon mielummin vettä. En tiedä mikä siinä maussa on, mutta melkein kakoen pitää vetää alas. Hyi.

[/quote]

Mä ymmärrän kanssa kun joskus on mökillä unohtunut omenamehut aurinkoon, niin se on järkyttävää lämpöisenä ja haisevana. 

Mutta jääkylmän raikkaana taas lapsuuden herkkua ..

 
[/quote]

Mä kans inhosin omenamehuu 30 vuotiaaks saakka mut nyt oon alkanu tykkää