Kertokaapa joku viisaampi... MISTÄ SUKUNIMET TULEVAT?
Tuli mieleen tuosta ketjusta, jossa joku valitti törmäävänsä miehiin joilla on ruma sukunimi...
Mistä ne sukunimet ovat alunperin tulleet? Sen tiedän että aikoinaan vielä 1800-luvulla sukunimeä ei ollut kuin "ylhäisöllä", ja sitten kun sukunimet alkoivat yleistyä "alemmankin" väen keskuudessa, niin monilla oli jo etunimen perään vakiintunut sukunimi ammatin mukaan, esim. Seppä.. Ja että 1800-luvun lopussa, ja 1930-luvulla oli buumi suomentaa ruotsinkielisiä sukunimiä..
Mutta mistä nämä kaikki hullunkurisimmat sukunimet ovat tulleet, esim. Sikiö, Naulapää, Alamäki, Nännimäinen, Kärpänen ja ties mitkä...
Ovatko ihmiset itse ne tosiaan aikoinaan päättäneet että hei, meidän sukumme on muuten Sikiö?
Kommentit (25)
Lapsuudessa itä-Suomessa oli yks kaveri, jonka nimi on Tampio. Varmaan se tarkoittaa jotain, mutta sille sanalle on vaan ehkä myöhemmin annettu uusi tarkoitus, eli hölmö tms. Tuskin kai kukaan on alunperin halunnut, että kutsukaapa minua hölmöksi....
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 19:37"]
Minun käsittääkseni ne tosiaan päätettiin itse silloin tuhat ja sata vuotta sitten ja ovat jääneet elämään. Sitä en tosin tiedä, miksi joku on halunnut olla Nännimäinen... Ehkä nännin alkuperäistarkoitus on jotain hyvin kaunista...
Vaadittu valitsemaan sukunimi ja joku koiranleuka on ottanu nännimäisen tai jotain vastaavaa. Lasten kiva elää tuollaisten nimien kanssa sitten sukupolvesta toiseen.
Ainakin yksi haara juontaa juurensa tilan nimestä niemen nokassa, nimi on ollut Nenimmäinen, kunnes ruotsalaiset / ruotsinkieliset ovat tulleet tekemään nimikartoitusta ja kirjoittaneet mitä ovat kuulleet niin kuin ovat tottuneet kirjoittamaan. Nenimmäisestä tuli Nänimäinen, joka vielä aikojen saatossa on hieman muuttunut. Näin olen asian kuullut, henkilöltä joka on Nännimäinen.
Savossa kaskiviljelyn alueella sukunimet tulivat käyttöön aiemmin, koska kaskiviljely oli liikkuvaa, ja tarvittiin jokin tunniste ihmisten verottamiseksi, kun eivät paikoillaan pysyneet. Länsi-Suomessa taas ihmisiä nimitettiin talon mukaan, missä asuivat. Koko talon väki oli sitten Mattilaa (isäntä Matti, esimerkiksi), myös piiat ja rengit. Ja kun piika siirtyi toiseen taloon palvelukseen, hänestä alettiin käyttää sen talon nimeä, vaikkapa Anttilan Liisa. Ja tietysti kirkonkirjoihin oli merkitty isännimi (tai äidinnimi?), kuten Heikki Jaakonpoika. Ja vieläpä yleensä ruotsiksi, eli Henrik ja Jakob.
Vierailija kirjoitti:
Savossa kaskiviljelyn alueella sukunimet tulivat käyttöön aiemmin, koska kaskiviljely oli liikkuvaa, ja tarvittiin jokin tunniste ihmisten verottamiseksi, kun eivät paikoillaan pysyneet. Länsi-Suomessa taas ihmisiä nimitettiin talon mukaan, missä asuivat. Koko talon väki oli sitten Mattilaa (isäntä Matti, esimerkiksi), myös piiat ja rengit. Ja kun piika siirtyi toiseen taloon palvelukseen, hänestä alettiin käyttää sen talon nimeä, vaikkapa Anttilan Liisa. Ja tietysti kirkonkirjoihin oli merkitty isännimi (tai äidinnimi?), kuten Heikki Jaakonpoika. Ja vieläpä yleensä ruotsiksi, eli Henrik ja Jakob.
Ja jäi sanomatta, että -nen-päätteiset sukunimet ovat siis tyypillisesti savosta, ja -la-päätteiset Länsi-Suomesta pysyvän viljelyksen alueelta.
Toivottavasti muistin kaiken oikein, etten levitä väärää tietoa.
Osa nimistä on myös suomennettu, Naulapäät ja Teräsniskat ja tuontapaiset on yleensä käännetty muista kielistä missä ne on ehkä ollut vähän järkevämmän kuuloisia.