Miksi toiset aikuiset on vilkkaita ja toiset hiljaisia???

Oma mieheni on vilkas, ja käytöstapoja kyllä löytyy! Pidetty ja seurallinen mies, kateeksi joskus käy, haluaisin olla yhtä aikaansaava ja reipas.

joille on lapsena annettu kaikki ja jotka ovat saaneet " vapaasti toteuttaa" itseään! ja tuloksena on se, että ovat nyt aikuisena ihan ihmeissään, kun joku ei pidäkään heitä maailman napana!

olosuhteitaan.

vaivaannu puhumaan mitään. t. vilkas

mutta jotkut kyllä ovat lähinnä vapaamatkustajia. Mua potuttaa aikuisopiskelijana se, että meillä on ryhmässä näitä " hiljaisia" , jotka ei koskaan ryhmäkeskusteluissa sano mitään. Eli saavat ilmaiseksi omat keskusteluihin perustuvat tehtävänsä tehtyä, senkus kirjottelevat ylös muiden juttuja.



Samoin työpaikalla ärsyttää ne, jotka tulee kahvipöytään, mutteivät koskaan kysy keltään mitään tai aloita puheenaihetta, odottavat vaan, että heitä viihdytetään. Oonkin nyt alkanut sen linjan, etten minäkään sano mitään.



Ei tarvi olla vilkas tai suuna päänä, mutta minusta aikuisen pitää omalta osaltaan kantaa vastuuta sosiaalisista tilanteista eikä piiloutua sen " oon tämmönen hiljainen ja vaatimaton tyyppi" . Laiskoja riippakiviä, aargh.



Ja sori purkaus, oon vaan taas niin kurkkuani myöten täynnä, kun tulin just opintojen lähipäiviltä. Nää hiljaiset ei vissiin tajua, ettei siinä keskusteluun ja yhteiseen ongelmanratkaisuun perustuvassa opiskelussa ole mitään mieltä, ellei JOKAINEN tuo esiin omia ajatuksiaan ja ratkaisuehdotuksiaan.