Valtakunnallisen etätyösuosituksen päätyttyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etänä saa tehdä, mutta yllättävän moni palaveri alkaa nyt jo klo 8 tai vasta klo 15, etätyöaikana aloitettiin vasta klo 9 aikoihin. Perusteluna on se, että kun toimistolla ollaan jo klo 8, niin tehdään heti töitä. Moni etätyötä tekevä on meillä nyt ongelmissa, kun pitäisi laittaa lapsia kouluun tai viedä hoitoon, ja pomo on laittanut aamulle palaverin. Niistä taas ei voi olla pois.

Niille ajankohdille kun et halua palaveria,laita kalenteriin yksityinen poissaolo. Järkevä ihminen tarkistaa ennen palaverikutsua,että koska toiselle sopii.

Meillä ei saa laittaa kalenteriin tuolle välille yksityistä poissaoloa, se on työaikaa. Jos ei halua palaveria, ei ole meillä töissä, kyse kun ei ole siitä, mikä on kivaa ja mikä ei. Jos haluaa olla pois, niin se sovitaan erikseen esimiehen kanssa ja vähennetään palkasta.

Jos liukuma on klo 7-9, saa klo 8-9 olla poissa.

Jos teillä ei ole liukumaa kasin jälkeen, teillä ei ole. Onhan sekin mahdollista.

Ei se tällaista pomppimista tarkoita. Jos töihin tulee 8:ksi, työaika alkaa siitä.

Kyllä on työntekijät polleina oikeuksistaan, jotka ovat ihan itse keksineet.

Jos ei tule kasiksi töihin, työaika ei ala klo 8.

🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli seuraava ohjeistus: etätyötä saa tehdä lähtökohtaisesti päivän viikossa. Etätyöpäivistä on lähetettävä esimiehen sähköpostiin suunnitelma, mitä milloinkin aikoo etänä tehdä. Vasta myönteisen kuittauksen jälkeen hakemuksen saa jättää järjestelmään, silloinkin työtehtävät pitää olla hakemuksessa listattuna. Etätyöpäivän jälkeen esimiehelle pitää toimittaa raportti mitä päivän aikana on tehnyt.

Julkisen sektorin organisaatio kyseessä. Kuulemma esimiehen pitää pystyä tarkistamaan mitä etänä on tehty, jos joku asiasta kysyy. Haku muualle on käynnissä...

Ei hitto miten paska esimies :D :D :D Tsemppiä työnhakuun!

Meillä kanssa esimies yritti tätä ennen koronaa. Hän teki itsekin etää ja tiesi varmasti, että etänä on helpompi tehdä töitä kuin konttorin melussa. Alaisetpa suuttuivat tästä, eivätkä suostuneet toimittamaan tällaisia raportteja. Esimies tajusi itsekin, että jäi siinä keskustelussa tappiolle ja yritti lievitellä "jos laitatte viestiä, että oli ihan tavallinen päivä". Ei suostuttu siihenkään.

Tuo keskustelu maksoi esimiehelle lopulta hänen työpaikkansa, sillä hän sai seuraavassa henkilöstötutkimuksessa surkeat arvosanat. Ei hän ollut hyvä esimies muutenkaan, mutta tuo oli ehdottomasti viimeinen pisara.

Työmme oli muuten sellaista, minkä tulokset pystyi suoraan tarkistamaan tilastoista...

Voi tulla potkut tai siirto tosiaan surkealle esimiehelle. Yhtä hyvin kuin alaiselle, jolle työnteko osoittautuu prioriteeteista viimeiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etänä saa tehdä, mutta yllättävän moni palaveri alkaa nyt jo klo 8 tai vasta klo 15, etätyöaikana aloitettiin vasta klo 9 aikoihin. Perusteluna on se, että kun toimistolla ollaan jo klo 8, niin tehdään heti töitä. Moni etätyötä tekevä on meillä nyt ongelmissa, kun pitäisi laittaa lapsia kouluun tai viedä hoitoon, ja pomo on laittanut aamulle palaverin. Niistä taas ei voi olla pois.

Niille ajankohdille kun et halua palaveria,laita kalenteriin yksityinen poissaolo. Järkevä ihminen tarkistaa ennen palaverikutsua,että koska toiselle sopii.

Meillä ei saa laittaa kalenteriin tuolle välille yksityistä poissaoloa, se on työaikaa. Jos ei halua palaveria, ei ole meillä töissä, kyse kun ei ole siitä, mikä on kivaa ja mikä ei. Jos haluaa olla pois, niin se sovitaan erikseen esimiehen kanssa ja vähennetään palkasta.

T: Nihkeä esimies, jonka alaisilla on jatkuva haku päällä muualle töihin

Harva haluaa työntekijää, jolle kelpaa palkka, mutta joka ei tee töitä. Kalenteri täyttä yksityisiä menoja.

Vierailija kirjoitti:

Etänä saa tehdä, mutta yllättävän moni palaveri alkaa nyt jo klo 8 tai vasta klo 15, etätyöaikana aloitettiin vasta klo 9 aikoihin. Perusteluna on se, että kun toimistolla ollaan jo klo 8, niin tehdään heti töitä. Moni etätyötä tekevä on meillä nyt ongelmissa, kun pitäisi laittaa lapsia kouluun tai viedä hoitoon, ja pomo on laittanut aamulle palaverin. Niistä taas ei voi olla pois.

Kummallista. Meillä nimenomaan etätyö on mahdollistanut sen, että kokouksia on voitu aloittaa järkiaikaan kahdeksalta, ja tarvittaessa pitää vielä 15.00 alkava kokous. Ei koskaan lähityössä onnistuisi!!!

No, meillä myös työnantaja on ilmoittanut, että etätyömahdollisuus on näillä nykyisillä ehdoilla syksyyn asti (=niin paljon etätyötä kuin haluaa) ja todennäköisesti sen jälkeen siirrytään siihen, että toimistolla oltaisiin päivä tai kaksi viikon aikana, Jos ei satu olemaan työmatkoja, jotka rinnastetaan toimistolla oloon... Ja jos haluaa tehdä 100% etätyötä, niin siitä tehdään sitten erillinen sopimus. Meillä ei toimistolla ole edes kaikille työpisteitä, vähintään kolmasosan on oltava pois toimistolta aina.

Työkaveri tekee 50% työajasta Sotkamossa, toimisto Helsingissä, toinen on Turun seudulla 95%, eli kerran kuukaudessa käy toimistopaikkakunnalla (ja on esihenkilötehtävissä).

Nähtävästi ollaan jollain aikataululla palaamassa sellaiseen, että 1-2 päivää viikossa pitäisi olla työpaikalle. Asiaa ei perustella töillä, vaan yhteisöllisyydellä. Jännä juttu miten huolissaan yhteisöllisyydestä ollaan, mutta sen eteen ei ole tehty mitään tässä kahden vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on todella nihkeä käytäntö joustojen osalta. Työnantaja on sitä mieltä, ettei ole hänen ongelmansa miten työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. En tosin ymmärrä miksi ihmisten elämän hankaloittaminen on työnantajalle voitto. Työhyvinvointi loistaa poissaolollaan.

Meillä tarjotaan hanakasti 80% työaikaa, jos työntekijä kokee, että ei ehdi tai jaksa perheen takia tehdä töitä. Palkka pienenee, mutta töitä on vain 6 h päivässä eikä tarvita lounastaukoakaan.

Miksi, jos ei lyhennetty työaika ei kiinnosta? Joustavista järjestelyistä sopiminen on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta yleensä järkevämpi ratkaisu. Annettuja työtehtäviä harvoin mitoitetaan lyhennetyn työajan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli seuraava ohjeistus: etätyötä saa tehdä lähtökohtaisesti päivän viikossa. Etätyöpäivistä on lähetettävä esimiehen sähköpostiin suunnitelma, mitä milloinkin aikoo etänä tehdä. Vasta myönteisen kuittauksen jälkeen hakemuksen saa jättää järjestelmään, silloinkin työtehtävät pitää olla hakemuksessa listattuna. Etätyöpäivän jälkeen esimiehelle pitää toimittaa raportti mitä päivän aikana on tehnyt.

Julkisen sektorin organisaatio kyseessä. Kuulemma esimiehen pitää pystyä tarkistamaan mitä etänä on tehty, jos joku asiasta kysyy. Haku muualle on käynnissä...

Ei hitto miten paska esimies :D :D :D Tsemppiä työnhakuun!

Meillä kanssa esimies yritti tätä ennen koronaa. Hän teki itsekin etää ja tiesi varmasti, että etänä on helpompi tehdä töitä kuin konttorin melussa. Alaisetpa suuttuivat tästä, eivätkä suostuneet toimittamaan tällaisia raportteja. Esimies tajusi itsekin, että jäi siinä keskustelussa tappiolle ja yritti lievitellä "jos laitatte viestiä, että oli ihan tavallinen päivä". Ei suostuttu siihenkään.

Tuo keskustelu maksoi esimiehelle lopulta hänen työpaikkansa, sillä hän sai seuraavassa henkilöstötutkimuksessa surkeat arvosanat. Ei hän ollut hyvä esimies muutenkaan, mutta tuo oli ehdottomasti viimeinen pisara.

Työmme oli muuten sellaista, minkä tulokset pystyi suoraan tarkistamaan tilastoista...

Voi tulla potkut tai siirto tosiaan surkealle esimiehelle. Yhtä hyvin kuin alaiselle, jolle työnteko osoittautuu prioriteeteista viimeiseksi.

Se täysin turhiin raportteihin käytettävä aika käytettiin työntekoon.

Toki voidaan alkaa kirjoittaa joka päivä raportti siitä, mitä on tehty, mutta sen tulee koskea tasapuolisesti lähi- ja etäpäiviä. Eihän muuten tee etäpäivän raportilla mitään, kun ei tiedä poikkeaako se lähipäivän työpanoksesta vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etänä saa tehdä, mutta yllättävän moni palaveri alkaa nyt jo klo 8 tai vasta klo 15, etätyöaikana aloitettiin vasta klo 9 aikoihin. Perusteluna on se, että kun toimistolla ollaan jo klo 8, niin tehdään heti töitä. Moni etätyötä tekevä on meillä nyt ongelmissa, kun pitäisi laittaa lapsia kouluun tai viedä hoitoon, ja pomo on laittanut aamulle palaverin. Niistä taas ei voi olla pois.

Niille ajankohdille kun et halua palaveria,laita kalenteriin yksityinen poissaolo. Järkevä ihminen tarkistaa ennen palaverikutsua,että koska toiselle sopii.

Meillä ei saa laittaa kalenteriin tuolle välille yksityistä poissaoloa, se on työaikaa. Jos ei halua palaveria, ei ole meillä töissä, kyse kun ei ole siitä, mikä on kivaa ja mikä ei. Jos haluaa olla pois, niin se sovitaan erikseen esimiehen kanssa ja vähennetään palkasta.

Jos liukuma on klo 7-9, saa klo 8-9 olla poissa.

Jos teillä ei ole liukumaa kasin jälkeen, teillä ei ole. Onhan sekin mahdollista.

Meillä liukuma on käytössä, jos se sopii työtehtävään eli jos on palaveri, ei voi liukua ja jos ei ole, niin voi liukua. Tosin palkka on kiinni tuloksesta, joten harva jättää bonukset ottamatta ja projektit väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on todella nihkeä käytäntö joustojen osalta. Työnantaja on sitä mieltä, ettei ole hänen ongelmansa miten työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. En tosin ymmärrä miksi ihmisten elämän hankaloittaminen on työnantajalle voitto. Työhyvinvointi loistaa poissaolollaan.

Meillä tarjotaan hanakasti 80% työaikaa, jos työntekijä kokee, että ei ehdi tai jaksa perheen takia tehdä töitä. Palkka pienenee, mutta töitä on vain 6 h päivässä eikä tarvita lounastaukoakaan.

Miksi, jos ei lyhennetty työaika ei kiinnosta? Joustavista järjestelyistä sopiminen on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta yleensä järkevämpi ratkaisu. Annettuja työtehtäviä harvoin mitoitetaan lyhennetyn työajan mukaan.

Työnantajalle 80% työaika on parempi ratkaisu, koska silloin työntekijän on helpompi sovittaa työ ja perhe-elämä siten, että kumpikaan ei kärsi. Kokoaikatyössä työ yleensä kärsii eli palkkaa maksetaan ajasta, joka ollaankin perheen kanssa. Jos työntekijä todella haluaa sen yhteensovittamisen, niin hän kyllä tietää, että haluamansa joustot ovat hänelle kuuluva kuluerä.

Naurettavaa🤣

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli seuraava ohjeistus: etätyötä saa tehdä lähtökohtaisesti päivän viikossa. Etätyöpäivistä on lähetettävä esimiehen sähköpostiin suunnitelma, mitä milloinkin aikoo etänä tehdä. Vasta myönteisen kuittauksen jälkeen hakemuksen saa jättää järjestelmään, silloinkin työtehtävät pitää olla hakemuksessa listattuna. Etätyöpäivän jälkeen esimiehelle pitää toimittaa raportti mitä päivän aikana on tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuli seuraava ohjeistus: etätyötä saa tehdä lähtökohtaisesti päivän viikossa. Etätyöpäivistä on lähetettävä esimiehen sähköpostiin suunnitelma, mitä milloinkin aikoo etänä tehdä. Vasta myönteisen kuittauksen jälkeen hakemuksen saa jättää järjestelmään, silloinkin työtehtävät pitää olla hakemuksessa listattuna. Etätyöpäivän jälkeen esimiehelle pitää toimittaa raportti mitä päivän aikana on tehnyt.

Julkisen sektorin organisaatio kyseessä. Kuulemma esimiehen pitää pystyä tarkistamaan mitä etänä on tehty, jos joku asiasta kysyy. Haku muualle on käynnissä...

Ei hitto miten paska esimies :D :D :D Tsemppiä työnhakuun!

Meillä kanssa esimies yritti tätä ennen koronaa. Hän teki itsekin etää ja tiesi varmasti, että etänä on helpompi tehdä töitä kuin konttorin melussa. Alaisetpa suuttuivat tästä, eivätkä suostuneet toimittamaan tällaisia raportteja. Esimies tajusi itsekin, että jäi siinä keskustelussa tappiolle ja yritti lievitellä "jos laitatte viestiä, että oli ihan tavallinen päivä". Ei suostuttu siihenkään.

Tuo keskustelu maksoi esimiehelle lopulta hänen työpaikkansa, sillä hän sai seuraavassa henkilöstötutkimuksessa surkeat arvosanat. Ei hän ollut hyvä esimies muutenkaan, mutta tuo oli ehdottomasti viimeinen pisara.

Työmme oli muuten sellaista, minkä tulokset pystyi suoraan tarkistamaan tilastoista...

Voi tulla potkut tai siirto tosiaan surkealle esimiehelle. Yhtä hyvin kuin alaiselle, jolle työnteko osoittautuu prioriteeteista viimeiseksi.

Se täysin turhiin raportteihin käytettävä aika käytettiin työntekoon.

Toki voidaan alkaa kirjoittaa joka päivä raportti siitä, mitä on tehty, mutta sen tulee koskea tasapuolisesti lähi- ja etäpäiviä. Eihän muuten tee etäpäivän raportilla mitään, kun ei tiedä poikkeaako se lähipäivän työpanoksesta vai ei.

En usko, että esimies tulee vuosittain saapuvia, mahdollisesti jopa satoja raportteja etätyöpäivistä ikinä edes vilkaisemaan. Ne vain jäävät sähköpostiin roikkumaan. Niiden laatimiseen käytettävässä ajassa osastollinen ihmisiä saisi vuositasolla aikaan vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on todella nihkeä käytäntö joustojen osalta. Työnantaja on sitä mieltä, ettei ole hänen ongelmansa miten työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. En tosin ymmärrä miksi ihmisten elämän hankaloittaminen on työnantajalle voitto. Työhyvinvointi loistaa poissaolollaan.

Meillä tarjotaan hanakasti 80% työaikaa, jos työntekijä kokee, että ei ehdi tai jaksa perheen takia tehdä töitä. Palkka pienenee, mutta töitä on vain 6 h päivässä eikä tarvita lounastaukoakaan.

Miksi, jos ei lyhennetty työaika ei kiinnosta? Joustavista järjestelyistä sopiminen on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta yleensä järkevämpi ratkaisu. Annettuja työtehtäviä harvoin mitoitetaan lyhennetyn työajan mukaan.

Työnantajalle 80% työaika on parempi ratkaisu, koska silloin työntekijän on helpompi sovittaa työ ja perhe-elämä siten, että kumpikaan ei kärsi. Kokoaikatyössä työ yleensä kärsii eli palkkaa maksetaan ajasta, joka ollaankin perheen kanssa. Jos työntekijä todella haluaa sen yhteensovittamisen, niin hän kyllä tietää, että haluamansa joustot ovat hänelle kuuluva kuluerä.

Perustelut väitteelle, että työnantaja maksaa perheen kanssa vietetystä ajasta? Jos työntekijä kuittaa henkilökohtaisen menon kesken päivän tekemällä illalla pidempään töitä, mitä työnantaja tässä oikein sinusta häviää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on todella nihkeä käytäntö joustojen osalta. Työnantaja on sitä mieltä, ettei ole hänen ongelmansa miten työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. En tosin ymmärrä miksi ihmisten elämän hankaloittaminen on työnantajalle voitto. Työhyvinvointi loistaa poissaolollaan.

Meillä tarjotaan hanakasti 80% työaikaa, jos työntekijä kokee, että ei ehdi tai jaksa perheen takia tehdä töitä. Palkka pienenee, mutta töitä on vain 6 h päivässä eikä tarvita lounastaukoakaan.

Miksi, jos ei lyhennetty työaika ei kiinnosta? Joustavista järjestelyistä sopiminen on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta yleensä järkevämpi ratkaisu. Annettuja työtehtäviä harvoin mitoitetaan lyhennetyn työajan mukaan.

Työnantajalle 80% työaika on parempi ratkaisu, koska silloin työntekijän on helpompi sovittaa työ ja perhe-elämä siten, että kumpikaan ei kärsi. Kokoaikatyössä työ yleensä kärsii eli palkkaa maksetaan ajasta, joka ollaankin perheen kanssa. Jos työntekijä todella haluaa sen yhteensovittamisen, niin hän kyllä tietää, että haluamansa joustot ovat hänelle kuuluva kuluerä.

Perustelut väitteelle, että työnantaja maksaa perheen kanssa vietetystä ajasta? Jos työntekijä kuittaa henkilökohtaisen menon kesken päivän tekemällä illalla pidempään töitä, mitä työnantaja tässä oikein sinusta häviää?

Jos työnantaja haluaa saada tulosta aikaan, joutuu hän palkkaamaa lisätyövoimaa, jos osastolla tehdään lyhennettyä työaikaa. Kustannukset ovat tällöin työnantajalle suuremmat kuin suostumalla tarvittaessa joustoihin.

Työnantaja alkoi meillä nihkeillä heti kun mahdollista. Kun perheelliset ihmiset protestoivat jäykkiä käytäntöjä, työnantaja alkoi heti ylistää ettei perheettömille ole mitään ongelmaa siinä, kun käytäntöjä muutetaan. Jeps, työpaikkani on avoimen perhevihamielinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on todella nihkeä käytäntö joustojen osalta. Työnantaja on sitä mieltä, ettei ole hänen ongelmansa miten työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. En tosin ymmärrä miksi ihmisten elämän hankaloittaminen on työnantajalle voitto. Työhyvinvointi loistaa poissaolollaan.

Meillä tarjotaan hanakasti 80% työaikaa, jos työntekijä kokee, että ei ehdi tai jaksa perheen takia tehdä töitä. Palkka pienenee, mutta töitä on vain 6 h päivässä eikä tarvita lounastaukoakaan.

Miksi, jos ei lyhennetty työaika ei kiinnosta? Joustavista järjestelyistä sopiminen on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta yleensä järkevämpi ratkaisu. Annettuja työtehtäviä harvoin mitoitetaan lyhennetyn työajan mukaan.

Työnantajalle 80% työaika on parempi ratkaisu, koska silloin työntekijän on helpompi sovittaa työ ja perhe-elämä siten, että kumpikaan ei kärsi. Kokoaikatyössä työ yleensä kärsii eli palkkaa maksetaan ajasta, joka ollaankin perheen kanssa. Jos työntekijä todella haluaa sen yhteensovittamisen, niin hän kyllä tietää, että haluamansa joustot ovat hänelle kuuluva kuluerä.

Perustelut väitteelle, että työnantaja maksaa perheen kanssa vietetystä ajasta? Jos työntekijä kuittaa henkilökohtaisen menon kesken päivän tekemällä illalla pidempään töitä, mitä työnantaja tässä oikein sinusta häviää?

Jos työnantaja haluaa saada tulosta aikaan, joutuu hän palkkaamaa lisätyövoimaa, jos osastolla tehdään lyhennettyä työaikaa. Kustannukset ovat tällöin työnantajalle suuremmat kuin suostumalla tarvittaessa joustoihin.

Yleensä se lyhennettyä työaikaa tekevä tekee töitä tehokkaammin, hänellähän ei ole keskellä päivää lounastaukoa, joka saattaa venähtää. Työmäärä tietenkin pienenee samassa suhteessa kuin palkka, mutta bonuksia ei yleensä tarvitse maksaa. Aina löytyy joku perheetön, joka kykenee tekemään enemmän töitä ja ottamaan palkan, tilalle ei siis tarvitse palkata ketään päiväksi viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on todella nihkeä käytäntö joustojen osalta. Työnantaja on sitä mieltä, ettei ole hänen ongelmansa miten työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. En tosin ymmärrä miksi ihmisten elämän hankaloittaminen on työnantajalle voitto. Työhyvinvointi loistaa poissaolollaan.

Meillä tarjotaan hanakasti 80% työaikaa, jos työntekijä kokee, että ei ehdi tai jaksa perheen takia tehdä töitä. Palkka pienenee, mutta töitä on vain 6 h päivässä eikä tarvita lounastaukoakaan.

Miksi, jos ei lyhennetty työaika ei kiinnosta? Joustavista järjestelyistä sopiminen on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta yleensä järkevämpi ratkaisu. Annettuja työtehtäviä harvoin mitoitetaan lyhennetyn työajan mukaan.

Työnantajalle 80% työaika on parempi ratkaisu, koska silloin työntekijän on helpompi sovittaa työ ja perhe-elämä siten, että kumpikaan ei kärsi. Kokoaikatyössä työ yleensä kärsii eli palkkaa maksetaan ajasta, joka ollaankin perheen kanssa. Jos työntekijä todella haluaa sen yhteensovittamisen, niin hän kyllä tietää, että haluamansa joustot ovat hänelle kuuluva kuluerä.

Perustelut väitteelle, että työnantaja maksaa perheen kanssa vietetystä ajasta? Jos työntekijä kuittaa henkilökohtaisen menon kesken päivän tekemällä illalla pidempään töitä, mitä työnantaja tässä oikein sinusta häviää?

Meillä asiakkaat ei ole illalla töissä, joten mitä töitä se päivällä lastensa kanssa ollut illalla tekee? Tuossa vaiheessa tiimi on jo paikannut poissaolijan osuuden, jakanut työt ja todennut, että parempi pienentää yhden palkkaa kuin antaa mahdollisuus tehdä näennäistöitä illalla. Eri asia, jos asiakkaatkin ovat töissä klo 20 jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja alkoi meillä nihkeillä heti kun mahdollista. Kun perheelliset ihmiset protestoivat jäykkiä käytäntöjä, työnantaja alkoi heti ylistää ettei perheettömille ole mitään ongelmaa siinä, kun käytäntöjä muutetaan. Jeps, työpaikkani on avoimen perhevihamielinen.

Pienten lasten vanhemmille ehdotetaan nopealla aikataululla klo 7.30 ja 16.30 alkavia kokouksia. Eivät ole mahdollisia, kun lasten hoitoaikoja ei nopeasti pysty siirtämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on todella nihkeä käytäntö joustojen osalta. Työnantaja on sitä mieltä, ettei ole hänen ongelmansa miten työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. En tosin ymmärrä miksi ihmisten elämän hankaloittaminen on työnantajalle voitto. Työhyvinvointi loistaa poissaolollaan.

Meillä tarjotaan hanakasti 80% työaikaa, jos työntekijä kokee, että ei ehdi tai jaksa perheen takia tehdä töitä. Palkka pienenee, mutta töitä on vain 6 h päivässä eikä tarvita lounastaukoakaan.

Miksi, jos ei lyhennetty työaika ei kiinnosta? Joustavista järjestelyistä sopiminen on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta yleensä järkevämpi ratkaisu. Annettuja työtehtäviä harvoin mitoitetaan lyhennetyn työajan mukaan.

Työnantajalle 80% työaika on parempi ratkaisu, koska silloin työntekijän on helpompi sovittaa työ ja perhe-elämä siten, että kumpikaan ei kärsi. Kokoaikatyössä työ yleensä kärsii eli palkkaa maksetaan ajasta, joka ollaankin perheen kanssa. Jos työntekijä todella haluaa sen yhteensovittamisen, niin hän kyllä tietää, että haluamansa joustot ovat hänelle kuuluva kuluerä.

Perustelut väitteelle, että työnantaja maksaa perheen kanssa vietetystä ajasta? Jos työntekijä kuittaa henkilökohtaisen menon kesken päivän tekemällä illalla pidempään töitä, mitä työnantaja tässä oikein sinusta häviää?

Jos työnantaja haluaa saada tulosta aikaan, joutuu hän palkkaamaa lisätyövoimaa, jos osastolla tehdään lyhennettyä työaikaa. Kustannukset ovat tällöin työnantajalle suuremmat kuin suostumalla tarvittaessa joustoihin.

Yleensä se lyhennettyä työaikaa tekevä tekee töitä tehokkaammin, hänellähän ei ole keskellä päivää lounastaukoa, joka saattaa venähtää. Työmäärä tietenkin pienenee samassa suhteessa kuin palkka, mutta bonuksia ei yleensä tarvitse maksaa. Aina löytyy joku perheetön, joka kykenee tekemään enemmän töitä ja ottamaan palkan, tilalle ei siis tarvitse palkata ketään päiväksi viikossa.

Yllätys sinulle: ilman taukoja työskentelevä ei yleensä ole työssään kovin tehokas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on todella nihkeä käytäntö joustojen osalta. Työnantaja on sitä mieltä, ettei ole hänen ongelmansa miten työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. En tosin ymmärrä miksi ihmisten elämän hankaloittaminen on työnantajalle voitto. Työhyvinvointi loistaa poissaolollaan.

Meillä tarjotaan hanakasti 80% työaikaa, jos työntekijä kokee, että ei ehdi tai jaksa perheen takia tehdä töitä. Palkka pienenee, mutta töitä on vain 6 h päivässä eikä tarvita lounastaukoakaan.

Miksi, jos ei lyhennetty työaika ei kiinnosta? Joustavista järjestelyistä sopiminen on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta yleensä järkevämpi ratkaisu. Annettuja työtehtäviä harvoin mitoitetaan lyhennetyn työajan mukaan.

Työnantajalle 80% työaika on parempi ratkaisu, koska silloin työntekijän on helpompi sovittaa työ ja perhe-elämä siten, että kumpikaan ei kärsi. Kokoaikatyössä työ yleensä kärsii eli palkkaa maksetaan ajasta, joka ollaankin perheen kanssa. Jos työntekijä todella haluaa sen yhteensovittamisen, niin hän kyllä tietää, että haluamansa joustot ovat hänelle kuuluva kuluerä.

Perustelut väitteelle, että työnantaja maksaa perheen kanssa vietetystä ajasta? Jos työntekijä kuittaa henkilökohtaisen menon kesken päivän tekemällä illalla pidempään töitä, mitä työnantaja tässä oikein sinusta häviää?

Meillä asiakkaat ei ole illalla töissä, joten mitä töitä se päivällä lastensa kanssa ollut illalla tekee? Tuossa vaiheessa tiimi on jo paikannut poissaolijan osuuden, jakanut työt ja todennut, että parempi pienentää yhden palkkaa kuin antaa mahdollisuus tehdä näennäistöitä illalla. Eri asia, jos asiakkaatkin ovat töissä klo 20 jälkeen.

Sinulle ei tule mieleen mitään toisenlaisia työtehtäviä? Kaikki eivät tee töitä asiakaspalvelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on todella nihkeä käytäntö joustojen osalta. Työnantaja on sitä mieltä, ettei ole hänen ongelmansa miten työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. En tosin ymmärrä miksi ihmisten elämän hankaloittaminen on työnantajalle voitto. Työhyvinvointi loistaa poissaolollaan.

Meillä tarjotaan hanakasti 80% työaikaa, jos työntekijä kokee, että ei ehdi tai jaksa perheen takia tehdä töitä. Palkka pienenee, mutta töitä on vain 6 h päivässä eikä tarvita lounastaukoakaan.

Miksi, jos ei lyhennetty työaika ei kiinnosta? Joustavista järjestelyistä sopiminen on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta yleensä järkevämpi ratkaisu. Annettuja työtehtäviä harvoin mitoitetaan lyhennetyn työajan mukaan.

Työnantajalle 80% työaika on parempi ratkaisu, koska silloin työntekijän on helpompi sovittaa työ ja perhe-elämä siten, että kumpikaan ei kärsi. Kokoaikatyössä työ yleensä kärsii eli palkkaa maksetaan ajasta, joka ollaankin perheen kanssa. Jos työntekijä todella haluaa sen yhteensovittamisen, niin hän kyllä tietää, että haluamansa joustot ovat hänelle kuuluva kuluerä.

Perustelut väitteelle, että työnantaja maksaa perheen kanssa vietetystä ajasta? Jos työntekijä kuittaa henkilökohtaisen menon kesken päivän tekemällä illalla pidempään töitä, mitä työnantaja tässä oikein sinusta häviää?

Meillä asiakkaat ei ole illalla töissä, joten mitä töitä se päivällä lastensa kanssa ollut illalla tekee? Tuossa vaiheessa tiimi on jo paikannut poissaolijan osuuden, jakanut työt ja todennut, että parempi pienentää yhden palkkaa kuin antaa mahdollisuus tehdä näennäistöitä illalla. Eri asia, jos asiakkaatkin ovat töissä klo 20 jälkeen.

Sinulle ei tule mieleen mitään toisenlaisia työtehtäviä? Kaikki eivät tee töitä asiakaspalvelussa.

Joo, mitäpä kukaan ennen kahdeksaakaan töissä, kun eihän ne asiakkaatkaan...