Sota ahdistaa ja pelottaa, miten autan itseäni.
Ukrainan sota ahdistaa, ihmisten kohtalot ja Suomen asema kaikessa. Pelottaa että sota leviää vielä lähivuosina tännekin, kun näen sen nyt niin selvänä vaihtoehtona.
Ahdistus ja pelko alkavat jo häiritä keskittymistä esim.töihin. Mitä olette keksineet lievittämään tätä olotilaa? Vähän tuntuu että asiasta puhuminenkaan ei auta, en näe tilanteessa mitään hyvää , enkä ulospääsyä Suomenkaan kannalta.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Sohvalla ihminen ahdistuu, vaikka olisi kuinka iso sohva.
Pitäisikö sitten välillä vaikka kävelylle mennä?
Jos joku huutaa apua hädässään, niin häntä pitäisi auttaa, eikä haukkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku huutaa apua hädässään, niin häntä pitäisi auttaa, eikä haukkua.
Tällä sivustolla joku halveksii ap:tä, joka pyytää apua hädässään ja haluaa tukea. Mitä meidän pitäisi tehdä? Olemme ilkeitä häntä kohtaan. Miksi? Kyllä, kaikkia apua tarvitsevia pitäisi auttaa. Saattaa tulla aika, jolloin itse pyydämme apua emmekä saa sitä. Jopa eläimet ovat joskus myötätuntoisempia kuin me, ihmiset. Haluamme auttaa ja tukea toisiamme. Ajat ovat muuttumassa huonompaan suuntaan, joten huolehditaan toisistamme, kun vielä voimme. Eikö ihmisyys ole juuri sitä? Niin myös rakkaat kristityt. Emme halveksi teitä täällä palstalla, vaan kunnioitamme teitä. Rukoilkaa. Vaikka kuuluisimmekin eri uskontoihin ja maailmankatsomuksiin, rukous on aina tervetullut. Rukoilkaa, rakkaat veljeni ja sisareni. Rukoilkaa, suomalaiset, kansalaiset.
Välinpitämättömyys on kamalaa. Siihenkö ollaan tultu? Miten tästä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku huutaa apua hädässään, niin häntä pitäisi auttaa, eikä haukkua.
Niin on.
Vierailija kirjoitti:
Minulta lähti ahdistus, kun tajusin, että minun ei tarvitse vihata ketään. Jokainen ihminen on omalla tavallaan vajavainen. Esimerkiksi venäläinen Putin joukkoineen tekee sen, mikä hänen mielestään on oikein. Ei löydy kykyjä muuhun. Me voimme rakastaa kaikkia ihmisiä heikkouksineen. Rakkaus on suurin voima maailmankaikkeudessa. En halua vihata ketään ja toivon kaikille hyvää.
Hyvä asenne.
Voi ainakin vähän valmistautua miettimällä mihin lähtee ,jos tilanne tulee tänne.Supo valvoo puolestamme ja kyllä tilanne todennäköisesti tiedetään ajoissa.Siihen asti kannattaa yrittää elää ihan tavallista elämää niinkuin ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Autat ap itseäsi parhaiten menemällä h i rteen! Loppuu toi ahdistushulluus kerta rykäyksellä :) sitäpaitsi olet niin heikko ihminen että kuormitat yhteiskuntaa vain turhaan!
ä
Mikä kohtalo odottaa sinua, kun olet niin julma? On parempi olla herkkä ja heikko ihminen kuin jättää muut huomiotta. Todellisuudessa heikko ihminen on enemmän kuin kova ja julma ihminen. Tällaiset julmat ihmiset aiheuttavat sotia ja muita onnettomuuksia. On siis parempi olla herkkä, mutta inhimillinen, kuin julma ja kova, mutta ei edes eläimen tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Voi ainakin vähän valmistautua miettimällä mihin lähtee ,jos tilanne tulee tänne.Supo valvoo puolestamme ja kyllä tilanne todennäköisesti tiedetään ajoissa.Siihen asti kannattaa yrittää elää ihan tavallista elämää niinkuin ennenkin.
Suomalaiset ovat lampaita. Puhutaan ihan niin kuin tätä tilannetta ei olisi voitu välttää . Jos poliitikot olisivat vieneet meidät Natoon jo vuosia sitten, mitään suurempaa sodan uhkaa ei nyt olisi. Mutta kenenkään ei näemmä tarvitse kantaa vastuuta virhearvioistaan tai suoranaisesta tietoisesta myyräntyöstä Venäjän hyväksi. Ketään ei tunnu kiinnostavan tämä vastuukysymys. Mutta heti jos mainitaan Päivi Räsänen, aletaan kauhistella ikään kuin siinä olisi tämän maan vakavin turvallisuusuhka: "Kyllä Räsäsen olisi pitänyt ymmärtää...." Mutta turvallisuudesta vastanneiden poliitikkojen ei ole näköjään tarvinnut ymmärtää yhtikäs mitään.
Et voi päättää sotaan liittyvistö asioista.
Voit esim tehdä exit planin ja alkaa toteuttaa sitä, muussa tapauksessa nauti tästä hetkestä ja tee asioita joista pidät.
Sankarikansa. Meidän pitäisi lakata pelkäämästä niin paljon. Olemme esi-isiemme rohkeita ja arvokkaita jälkeläisiä. Kotimaamme, ylpeytemme. Eteenpäin, taisteluun.
Tässä ketjussa on mainittu naisten ahdistuneisuus, mutta naiset ja miehet ovat erilaisia... ja erot ovat varmasti kaikkein suurimmat siinä, mitä tulee fyysiseen konfiktiin ja sotaan. Pelot voivat olla lopulta hyvinkin erilaisia. Minä pelkään sotaa. Mieheni ei pelkää sotaa ollenkaan. Sen sijaan hän pelkää, että joutuu luopumaan herkkuruuistaan ja miettii tuleeko selviämään ilman... Kumpikin joutuu valamaan toiseen rohkeutta, mutta täysin eri asioissa. :D
Tsemppiä kaikille murehtijoille. <3
Suomi ei ainakaan osaa puolustautua.
Kunnassani ei ole väestönsuojia. Aletaan vaikka siitä. Ihmiset eivät luontaisesti osaa varautua ja toimia kun pommit alkavat putoilla ja jo ennen sitä.
Mieluummin huolehdin siitä että on riittävän iso purkki pillereitä. Elämää on nähty tarpeeksi ja masennus pilaa loput.
Ihanaa olen parantunutnkaikista huolistani.
God is real!
;)
Sohvalla ihminen ahdistuu, vaikka olisi kuinka iso sohva.