Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tekevätkö naiset baarissa aloitteita vain itseään korkeampitasoisille miehille?
02.03.2022 |
On sanottu, että silloin, kun naiset tekevät aloitteita, niin ne tekevät niitä itseään korkeampitasoisille miehille, tyypillisesti 2 pykälää korkeampitasoisille: tason 5 nainen yrittää iskeä taso 7 miestä, tason 6 nainen tason 8 miestä jne.
Tuo pätee varmaan ainakin baareissa, joissa naiset ylipäätään tekevät harvoin aloitteita. Mutta silloin, kun tekevät, niin miksi itseään korkeampitasoisille? Siksi, että ne samaa tasoa olevat miehet tulevat iskemään niitä naisia eikä niiden tarvitse siksi tehdä aloitteita. Aloitteella ei nyt tässä tarkoiteta katsetta miehen suuntaan, vaan sitä, että nainen lähestyy miestä ja avaa itse keskustelun.
Muussa elämässä tuo ei välttämättä päde ihan samalla tavalla. Ja jos, joku nyt kysyy, että onko kaikki miehet suhteessa itseään alempitasoisen naisen kanssa, niin ei tietenkään. Syyt on lähinnä nämä: a) miehet ylipäätään tekevät useammin aloitteen kuin naiset, b) usein suhde syntyy esim. työpaikalla tai kaveripiirissä, jossa tavallaan vain ajaudutaan vähitellen tutustumisen kautta yhteen ilman, että kumpikaan teki ihan suoraa aloitetta c) tavataan nettideitin kautta, jossa ensimmäisen viestin lähettää yleensä mies, koska miehistä on ylitarjontaa ja ne ovat siksi "naisten markkinat".
Kysymys:
Jos joku palstan nainen on tehnyt aloitteita baarissa, niin minkälaisille miehille? Ovatko pitkiä vai lyhyitä? Ylipainoisia vai hoikkia? Komeita, tavallisen näköisiä vai suorastaan rumia? Ekstrovertteja vai introvertteja? Kaveriporukkansa kingejä, niiden siipimiehiä vai seinäruusuja? Itsevarman vai epävarman oloisia?
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koetko sinä tyytyneesi omantasoiseesi naiseen vaiko itseäsi matalammalla tasolla olevaan?
Varmaan olen saanut sellaisen, jonka ansaitsen. Täyspäisen, töissä käyvän naisen. Ulkonäöllisesti olen varmaan jossain mielessä ylempänä kuin hän, koska olen kuitenkin normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa. Mutta on tämäkin on enemmän kuin koskaan uskoin tulevani saamaan, nimenomaan sen jatkuvan elämän varrella saamani palautteen perusteella.
Eli olet siis mielestäsi joutunut "tyytymään" itseäsi alemman tasoiseen, kun oot "normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä vaihtelua sotakeskustelulle Twitterissä:
Olen aikoinaan tehnyt paljon aloitteita miehille baareissa. En ole koskaan laskenut millään laskuopilla heidän tasoaan. Minulla on aina ollut miehille tasan kaksi tasoa: kiinnostaa tai ei kiinnosta.
Ja ne miehet ovat olleet alle 170 cm-190 cm pitkiä, normaalipainoisia tai tanakoita (joskus joku hoikempikin on saattanut eksyä mukaan mutta ei koskaan hintelää), hauskoja, supliikkeja, rentoja ja itsevarmoja tyyppejä, joiden kanssa on katseet kohdanneet ja on tullut sellainen fiilis, että tuohon mieheen olisi kiinnostavaa tutustua. "Kingit ja siipimiehet" kuulostaa jo niin hupaisalta luokittelulta, että herää kysymys, vastaanko ylipäänsä aikuiselle miehelle :-DDD
Ei noita termejä kannata ottaa niin vakavasti. "Kingi" tarkoittaa vaan sitä kaveriporukan johtohahmoa tai alfaa, jollainen on yleensä miesporukoissa, sitten on betat, jotka ovat tavallaan siinä vieressä siipimiehinä, ja sitten ne vähän syrjemmälle vetäytyvät, jotka on yleensä introvertteja. Tuollainen dynamiikka on ihan tyypillinen miesten kaveriporukoissa. Ja se alfa on yleensä porukassa korkeatasoisin.
Alfa eli korkeatasoinen mies on yleensä porukassa korkeatasoisin? Ainakin itse olen aina kuvitellut, että alfa= korkeatasoinen, YTM.
Sama logiikka kuin jankutuksessa "Mies on atm eli alemman tason mies, jos hän ei saa naista" - ja heti perään kysymys: "Miksi alemman tason miehet eivät saa naista".
D'ah, no vaikka siksi, kun he määritelmän mukaan ovat juuri niitä, jotka eivät saa naista.
Mutta mikä sitten määrää tason tai sen kuka on "alfa"? Kouluttautunut, sivistynyt, fiksu, hyvin toimeentuleva ja hyvässä ammatissa oleva mies voi olla naisille näkymätön ja jonkun tuilla elävän kitaranrämpyttäjän pöytään on jonoa.
eri
Alfan ominaisuuksia ovat pääasiassa itsevarmuus, johtajan elkeet, luontainen johtajuus ja yleensä ekstroverttius.
Mutta on myös sigmoja, jotka ovat ns. oman tien kulkijoita. He eivät ole varsinaisesti johtajatyyppejä, mutta ns. oman itsensä herroja. He ovat tietyllä tavalla itsevarmoja, mutta eivät hakeudu tai päädy porukoiden johtohahmoiksi, koska ovat enemmän introvertteja kuin alfat. Sigmat osaavat johtaa omalla esimerkillään, mutta eivät henkilöjohtamista, kuten alfat.
Sigmoja on esim. juuri muusikoissa tai filosofeissa, taiteilijoissa ja yksityisyrittäjissä. Sigmat voivat olla yhtä haluttuja kuin alfat, mutta ne ovat aika harvinaisia.
Sehän tuli kuin myyntimieheltä konsanaan.
Ymmärrän tiettyyn pisteeseen asti ettet halua kysellä nimenomaan naisilta treffivinkkejä. Nyt tulee se kuuluisa mutta. Tuottaako tällaisia viljelevien pelimies gurujen konstitkaan haluttua lopputulosta? Olen useasti sanonut itsevarmuudesta (jota voi kehittää), itsensä kehittämisestä (kouluttautuminen on Suomessa maksutonta) ja siitä ettei tänne ole mikään pakko jäädä jos jonkun toisen maan naiset tuntuu olevan enempi oma juttu.
(Btw, nuohan pelimiehet menevät ulos hakemaan niitä elämyksiä ja kokemuksia. Hölmöt asiakkaat tippaa tästä hyvästä)- Olen, ja olisin aivan paska myyntimies. Usko pois.
- En ole täällä kyselemässä vinkkejä, vaan keskustelemassa ja pohdiskelemassa.
- En käytä mitään tiettyjä ”konsteja” missään sosiaalisessa kanssakäymisessä. Jos yrittäisin käyttää, niin tuntisin itseni epäaidoksi. Jos jokin ei tule luonnostaan, niin ei kannata tehdä niin.Mutta joistain ”gurujen” vinkeistä saattaa olla hyötyä esim. nörteille tai lievästi autistisille miehille, joilla ei ole luonnostaan hyvät sosiaaliset taidot.
Niillä tuhanssilla dollareilla (euroilla) mitä hukassa olevat miesparat syytää guruille olisi voinut vuokrata Serbiasta villan ja sinne läjän naisia. Kaiken tämän olisi voinut jakaa somessa antaen muiden kuvitella omegan nousseen alfaksi.
(Olet yhtä hukassa kuin nuo nörtitkin)En kehota ketään syytämään rahaa guruille, koska kaiken tiedon löytää netistä myös ilmaiseksi.
Mutta voitko valottaa, miten ja minkä suhteen olen hukassa? Mikä minun sanomisissa ei pidä paikkaansa ja miksi? Yritä myös perustella.
(Miksi yrität viedä tämä keskustelun henkilökohtaiselle tasolle? Se, mitä minä olen tai en ole, ei muuta itse asiaa mihinkään.)
Jos sun kaltaisten miesten mielestä elämä on lähinnä vaan hulppeita jahteja ja upeita naisia, jolloinka kaikki muu nähdään turhana. Paha vaan kun se turha edustaa tavallisen ihmisen elämää. Tavis käy töissä, syö, sontii, rakastuu... Teidän maailmassa tätä ei tapahdu josta seuraa katkeruutta.
Nyt taidat trollata, koska ymmärrät varmaan, että ei täällä palstalla notku sellaiset miehet, joita tuossa kuvasit? Olen persaukinen ”kitaranrämpyttäjä”, jos se nyt ketään kiinnostaa. Ilmeisesti kiinnostaa, kun jotkut vie keskustelun asian ohi minuun henkilööni.
Mun työttömällä basisti frendillä riittää naisia. Se että et omaa karismaa ei ole naisten vika.
En ole keikkaileva muusikko enkä tuo kitaristiuttani juuri esille muuten kuin lataamalla nettiin omaa musiikkiani nimimerkillä. Jos toisin, niin luultavasti vientiä olisi enemmän, ja on sitä jonkin verran ollut muutenkin.
Mutta erikoinen tuo pakkomielteesi siihen, mitä minä olen tai en ole. Mistä siinä on kysymys?
Niin eli notkut himassa etkä käy missään. Patoat jossain nurkassa raivoa.
Kyllä minä näen kavereita livenä ja elän myös sosiaalista elämää. Aiemmin kävin aika paljon myös baareissa, nykyään harvemmin. Mutta en keikkaile, koska en ole bändissä. Ehkä alan jossain vaiheessa keikkailemaan soolomuusikkona.
Mutta mikä sinua raivostuttaa minun kirjoituksissa? Onko se ikävän kuuloista, kun puhutaan "tasoista"? Tasot ovat olemassa, vaikka kuinka sitä toivoisi, että kaikki olisivat samalla viivalla.
'Ehkä'. Elät 50/60 moodilla. Periaatteessa teet ja toisaalta et tee. Minkä takia jätit hankkimatta vakaavaraisen leipätyön? Hyvin harva elättää itseään musiikilla. Musiikki tulee vasta kun siitä saa enemmän kuin muutaman roposen. Kyse on muusta - sinusta.
Ihmisillä on paljon syitä siihen, mihin ovat elämässään päätyneet.
Mutta voin sen verran kertoa, että menin yo-papereilla sisään yliopistoon opiskelemaan alalle, josta olisi varmaan saanut hyvin töitä, mutta huomasin muutaman vuoden jälkeen, että se ei kiinnostanut ollenkaan. Jos olisin valinnut sen alan, johon minulla oli tosiasiassa enemmän lahjoja, olisin saattanut hyvinkin suorittaa tutkinnon loppuun.
Samoihin aikoihin alkoi kiinnostamaan musiikki enemmän, mutta en silloinkaan vielä ajatellut, että minusta tulisi ammattimuusikko. En ole oikeastaan koskaan mitenkään määrätietoisesti ajatellut, että minusta tulisi jotain tiettyä, mikä on tyypillistä INFP-persoonallisuuksille yleensäkin.
Jos joskut tapaat INFP-tyypin, niin sillä voi hyvinkin olla aika samanlainen elämäntarina. Se on tilastollinen fakta, että INFP-tyypillä on pienimmät keskitulot ISFP:n ohella, vaikka sillä on toisaalta 3. korkein keskimääräinen äo. Se johtuu siitä, että INFP:n heikkouksia ovat ne, jotka ovat suuret keskitulot omaavien ENTJ- ja ESTJ-tyyppien vahvuuksia, ja INFP:n vahvuudet eivät ole sellaisia, joiden avulla yleensä noustaan korkeaan sosioekonomiseen asemaan. Ei esim. intrapersoonallisella älykkyydellä, jossa INFP:t ovat yleensä parhaita kaikista tyypeistä, ole juuri ollenkaan hyötyjä rahan tekemisessä tai tien raivaamisessa huipulle.
INFP:llä on myös taipumus ehdottomuuteen siinä, että pitää olla aito, ja se voi aiheuttaa suoranaista sisäistä tuskaa, jos tuntuu siltä, että se, miten elää elämäänsä, ei ole sopusoinnussa oman sisäisen maailman ja elämänkatsomuksen kanssa. INFP:lle sisäinen harmonia on massiivisen tärkeää, ihan prioriteetti.
Ja joo, "ehkä" on sana, jota kaikki INFP:t käyttävät varmaan liikaakin. INFP:t haaveilevat paljon. Vahvaa mielikuvitusta voi käyttää hyödykseen juuri musiikissa tai vaikka taiteessa ja kirjoittamisessa, mutta se voi olla myös heikkous silloin, jos keskittyy enemmän haaveilemiseen kuin suunnitelmien tekemiseen ja niiden toteuttamiseen.
INFP:n lahjat ja mielenkiinto kohdistuu yleensä aloille, joilla on vaikea tienata. Yhden amerikkalaisen tutkimuksen mukaan neljäsosa taideopiskelijoista on INFP-tyyppiä, vaikka niitä on koko väestöstä korkeintaan 4%. Se kertoo aika paljon.
Hohkaan tästä INFP-asiasta siksi, että vaikka en tiennyt nuorempana ja opiskeluaikoinani olevani INFP, niin huomasin myöhemmin olevani olevani aika stereotyyppinen esimerkki INFP:stä, kun perehdyin MBTI:hin; minulla oli melkeinpä kaikki INFP:n tyypilliset vahvuudet ja heikkoudet. Kun kuuntelee muita miespuolisia INFP-tyyppejä, niin niillä on tosi usein ollut ihan samoja ongelmia elämässä. Elämä on ollut kamppailua itsensä kanssa ja ajelehtemista.
Joo, olisi varmasti sosioekonomisen aseman ja tulotason nostamisen kannalta parempi olla vähän enemmän kuin ENTJ tai ESTJ, tai vaikka ISTJ. Mutta tällaista tämä nyt vaan on, ihmisillä on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia, ja siinä on suuria eroja, miten mitäkin asioita arvottavat.
Toisinsanoen. "Ala mulle terapeutiksi, patjaksi, lifekoutsiksi sillä olen sen arvoinen ja #oikeutettu."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koetko sinä tyytyneesi omantasoiseesi naiseen vaiko itseäsi matalammalla tasolla olevaan?
Varmaan olen saanut sellaisen, jonka ansaitsen. Täyspäisen, töissä käyvän naisen. Ulkonäöllisesti olen varmaan jossain mielessä ylempänä kuin hän, koska olen kuitenkin normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa. Mutta on tämäkin on enemmän kuin koskaan uskoin tulevani saamaan, nimenomaan sen jatkuvan elämän varrella saamani palautteen perusteella.
Eli olet siis mielestäsi joutunut "tyytymään" itseäsi alemman tasoiseen, kun oot "normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa"?
Kyllä olisi tympeätä joutua elämään miehen kanssa, joka kokisi "tyytyneensä" minuun. Ja haeskelisi samalla selän takana parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koetko sinä tyytyneesi omantasoiseesi naiseen vaiko itseäsi matalammalla tasolla olevaan?
Varmaan olen saanut sellaisen, jonka ansaitsen. Täyspäisen, töissä käyvän naisen. Ulkonäöllisesti olen varmaan jossain mielessä ylempänä kuin hän, koska olen kuitenkin normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa. Mutta on tämäkin on enemmän kuin koskaan uskoin tulevani saamaan, nimenomaan sen jatkuvan elämän varrella saamani palautteen perusteella.
Eli olet siis mielestäsi joutunut "tyytymään" itseäsi alemman tasoiseen, kun oot "normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa"?
Jossain mielessä olen tyytynyt, mutta kokonaisuutena en välttämättä koe näin. Tuonhan on kyllä huomattu olevan naisille kirosana tuo tyytyminen, tai ainakaan naisella sitä ei ole helppoa myöntää. Eli tässäkin ollaan taas valheellisia lähinnä itselle, sillä en usko että läheskään kaikki naisetkaan ovat sitä unelmien prinssiään löytäneet, vaan pikkuisen on jouduttu ehkä tyytymään siihen "minulle hyvä ja sopiva" -vaihtoehtoon.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisi tympeätä joutua elämään miehen kanssa, joka kokisi "tyytyneensä" minuun. Ja haeskelisi samalla selän takana parempaa.
Tuo on jotain sun omaa sössötystä tai projisiota tuo selän takana haeskelu. Mä en ainakaan hae yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koetko sinä tyytyneesi omantasoiseesi naiseen vaiko itseäsi matalammalla tasolla olevaan?
Varmaan olen saanut sellaisen, jonka ansaitsen. Täyspäisen, töissä käyvän naisen. Ulkonäöllisesti olen varmaan jossain mielessä ylempänä kuin hän, koska olen kuitenkin normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa. Mutta on tämäkin on enemmän kuin koskaan uskoin tulevani saamaan, nimenomaan sen jatkuvan elämän varrella saamani palautteen perusteella.
Eli olet siis mielestäsi joutunut "tyytymään" itseäsi alemman tasoiseen, kun oot "normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa"?
Jossain mielessä olen tyytynyt, mutta kokonaisuutena en välttämättä koe näin. Tuonhan on kyllä huomattu olevan naisille kirosana tuo tyytyminen, tai ainakaan naisella sitä ei ole helppoa myöntää. Eli tässäkin ollaan taas valheellisia lähinnä itselle, sillä en usko että läheskään kaikki naisetkaan ovat sitä unelmien prinssiään löytäneet, vaan pikkuisen on jouduttu ehkä tyytymään siihen "minulle hyvä ja sopiva" -vaihtoehtoon.
Niin valitettavasti tuolla on varattomia naisia. Sitten löytyy omillaan toimeentulevia, jotka voivat poiketa klinikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisi tympeätä joutua elämään miehen kanssa, joka kokisi "tyytyneensä" minuun. Ja haeskelisi samalla selän takana parempaa.
Tuo on jotain sun omaa sössötystä tai projisiota tuo selän takana haeskelu. Mä en ainakaan hae yhtään mitään.
Sääliä ainakin tunnut haeskelevan, kun olet niin joutunut polo, itseäsi huonompaan tyytymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisi tympeätä joutua elämään miehen kanssa, joka kokisi "tyytyneensä" minuun. Ja haeskelisi samalla selän takana parempaa.
Tuo on jotain sun omaa sössötystä tai projisiota tuo selän takana haeskelu. Mä en ainakaan hae yhtään mitään.
Sääliä ainakin tunnut haeskelevan, kun olet niin joutunut polo, itseäsi huonompaan tyytymään.
Sääliä? Jep jep, no eipä mammoilta kyllä luetun ymmärtämistäkään voikaan odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisi tympeätä joutua elämään miehen kanssa, joka kokisi "tyytyneensä" minuun. Ja haeskelisi samalla selän takana parempaa.
Tuo on jotain sun omaa sössötystä tai projisiota tuo selän takana haeskelu. Mä en ainakaan hae yhtään mitään.
Sääliä ainakin tunnut haeskelevan, kun olet niin joutunut polo, itseäsi huonompaan tyytymään.
Sääliä? Jep jep, no eipä mammoilta kyllä luetun ymmärtämistäkään voikaan odottaa.
Itseellinen vanhemmuus on onneksi lisääntymään päin. Naiset saa ihan luvan kanssa skipata tyytyjät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koetko sinä tyytyneesi omantasoiseesi naiseen vaiko itseäsi matalammalla tasolla olevaan?
Varmaan olen saanut sellaisen, jonka ansaitsen. Täyspäisen, töissä käyvän naisen. Ulkonäöllisesti olen varmaan jossain mielessä ylempänä kuin hän, koska olen kuitenkin normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa. Mutta on tämäkin on enemmän kuin koskaan uskoin tulevani saamaan, nimenomaan sen jatkuvan elämän varrella saamani palautteen perusteella.
Eli olet siis mielestäsi joutunut "tyytymään" itseäsi alemman tasoiseen, kun oot "normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa"?
Jossain mielessä olen tyytynyt, mutta kokonaisuutena en välttämättä koe näin. Tuonhan on kyllä huomattu olevan naisille kirosana tuo tyytyminen, tai ainakaan naisella sitä ei ole helppoa myöntää. Eli tässäkin ollaan taas valheellisia lähinnä itselle, sillä en usko että läheskään kaikki naisetkaan ovat sitä unelmien prinssiään löytäneet, vaan pikkuisen on jouduttu ehkä tyytymään siihen "minulle hyvä ja sopiva" -vaihtoehtoon.
Oletko rakastunut puolisoosi? Minun maailmassani rakastuminen (rakastaminen) ja tyytyminen eivät mitenkään sovi yhteen. Jos ihmistä ilman ei haluaisi elää, niin kyllä se on aika kaukana siitä, että hänen kanssaan voi elää eli häneen tyytyy. Itse koen, että puolisoni on ihminen, jota ilman en haluaisi elää. Olimme 50+ tavatessamme ja silti olin ensitapaamisemme jälkeen ihan tulisilla hiilillä ja laitoin heti viestiä perään ihan keksitystä asiasta, ja kun hän ei vastannut samana iltana, olin ihan maani myynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- En ole koskaan ollut PUA, en ole koskaan yrittänytkään, eikä kiinnosta yrittää. Olen ihan oma itseni, koska muuten tuntisin itseni epäaidoksi.
- Ei ole rahaa, olen persaukinen.
- Minusta ei saa alfaa tekemälläkään.
Tämä. Naisilla on aina nämä samat neuvot, eli miehen pitäisi "kehittää itseään", joka tarkoittaa että pitäisi alkaa joksikin sellaiseksi, jota ei luonnostaan ole. Minussa ei ole teennäistä soluakaan enkä pelaa mitään PUA-pelejä. Kaikenlainen teennäisyys saa niskakarvani nousemaan pystyyn välittömästi. Monilta naisilta taas kaikenlainen esittäminen ja draamailu tuntuu tulevan luonnostaan... rehellisyys on katoavaa kansanperinnettä, nykyään on tärkeämpää leikkiä tai antaa olettaa olevansa jotain, jota ei oikeasti ole. Eli taas pelkkää kuorta ja pintaa.
Jos käskisin sinua hyppäämään katolta, niin hyppäisitkö tai alkaisitko edes keskustella aiheesta vai toteaisitko mielessäsi, ettei vähempää voisi kiinnostaa, mitä joku random-nainen, jota et tunne etkä todennäköisesti koskaan tule tuntemaan, neuvoo?
Miksi et suhtaudu samalla tavalla siihen, jos joku täysin ventovieras random-nainen keskustelupalstalla käskee sinun kehittää itseäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koetko sinä tyytyneesi omantasoiseesi naiseen vaiko itseäsi matalammalla tasolla olevaan?
Varmaan olen saanut sellaisen, jonka ansaitsen. Täyspäisen, töissä käyvän naisen. Ulkonäöllisesti olen varmaan jossain mielessä ylempänä kuin hän, koska olen kuitenkin normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa. Mutta on tämäkin on enemmän kuin koskaan uskoin tulevani saamaan, nimenomaan sen jatkuvan elämän varrella saamani palautteen perusteella.
Eli olet siis mielestäsi joutunut "tyytymään" itseäsi alemman tasoiseen, kun oot "normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa"?
Jossain mielessä olen tyytynyt, mutta kokonaisuutena en välttämättä koe näin. Tuonhan on kyllä huomattu olevan naisille kirosana tuo tyytyminen, tai ainakaan naisella sitä ei ole helppoa myöntää. Eli tässäkin ollaan taas valheellisia lähinnä itselle, sillä en usko että läheskään kaikki naisetkaan ovat sitä unelmien prinssiään löytäneet, vaan pikkuisen on jouduttu ehkä tyytymään siihen "minulle hyvä ja sopiva" -vaihtoehtoon.
Miksi ihmeessä kukaan nainen ottaisi miestä, johon ei ole oikeasti rakastunut? Mitä ihmettä siitä kukaan saisi? Joten joo, en ole tyytynyt, tietenkään. Enkä ikinä kirjoittaisi miehestäni halventavasti edes nimettömänä.
Vierailija kirjoitti:
Naisten maailmassa menee niin, että jos nainen alkaa tekemään aloitetta, kohde on hyvin tasokas mies. Muille ei aloitteita tehdä, koska ne heikommat miehet tekevät niitä ihan itse ihan riittämiin. Jos heikko mies ei ole aloitteellinen, nainen ei edes näe häntä.
Naamakomea mies saa seuraa tekemättä mitään ja itseasiassa hänen suosiosta naiset jopa kilpailevat tasottaen itse itsensä, muiden miesten on tehtävä "kiinnostavuus" naisille naisten asiakaspalvelulla kikkoineen ja jippoineen.
Tunsin aidon pelipanomiehen joka sai aina mistä vain naisseuraa ja myös niitä merkkivaatteissa muille pakkeja antavia timanttisormus-leidejä ja homman ydin oli esittäminen. Hänen tarinat olivat sitä parasta a-luokkaa räätälöitynä iskettävälle naiselle ja joka naiselle löytyi uusi esitys.
Tuo "omana itsenään kelpaaminen" on sekä voimavara että ansa. On tylsiä, arkisia, laimeita, maanläheisiä yms. persoonia jotka eivät kelpaa edes niille tuhdeille onnettomille yh-naisille. Entäs sitten onko se lopullinen tilanne vai onko persoona kehitettävissä? Ei kumppania koskaan? Ei kuulosta kosmiselta kohtalolta. Silinterihattu päähän ja Versace-businessnaisia alkaa syliin kaatua- tuskin sekään toimii kuin miesten rahoista kiinnostuneiden pelimiesoppaiden myyjien kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä vaihtelua sotakeskustelulle Twitterissä:
Olen aikoinaan tehnyt paljon aloitteita miehille baareissa. En ole koskaan laskenut millään laskuopilla heidän tasoaan. Minulla on aina ollut miehille tasan kaksi tasoa: kiinnostaa tai ei kiinnosta.
Ja ne miehet ovat olleet alle 170 cm-190 cm pitkiä, normaalipainoisia tai tanakoita (joskus joku hoikempikin on saattanut eksyä mukaan mutta ei koskaan hintelää), hauskoja, supliikkeja, rentoja ja itsevarmoja tyyppejä, joiden kanssa on katseet kohdanneet ja on tullut sellainen fiilis, että tuohon mieheen olisi kiinnostavaa tutustua. "Kingit ja siipimiehet" kuulostaa jo niin hupaisalta luokittelulta, että herää kysymys, vastaanko ylipäänsä aikuiselle miehelle :-DDD
Ei noita termejä kannata ottaa niin vakavasti. "Kingi" tarkoittaa vaan sitä kaveriporukan johtohahmoa tai alfaa, jollainen on yleensä miesporukoissa, sitten on betat, jotka ovat tavallaan siinä vieressä siipimiehinä, ja sitten ne vähän syrjemmälle vetäytyvät, jotka on yleensä introvertteja. Tuollainen dynamiikka on ihan tyypillinen miesten kaveriporukoissa. Ja se alfa on yleensä porukassa korkeatasoisin.
Alfa eli korkeatasoinen mies on yleensä porukassa korkeatasoisin? Ainakin itse olen aina kuvitellut, että alfa= korkeatasoinen, YTM.
Sama logiikka kuin jankutuksessa "Mies on atm eli alemman tason mies, jos hän ei saa naista" - ja heti perään kysymys: "Miksi alemman tason miehet eivät saa naista".
D'ah, no vaikka siksi, kun he määritelmän mukaan ovat juuri niitä, jotka eivät saa naista.
Mutta mikä sitten määrää tason tai sen kuka on "alfa"? Kouluttautunut, sivistynyt, fiksu, hyvin toimeentuleva ja hyvässä ammatissa oleva mies voi olla naisille näkymätön ja jonkun tuilla elävän kitaranrämpyttäjän pöytään on jonoa.
eri
Alfan ominaisuuksia ovat pääasiassa itsevarmuus, johtajan elkeet, luontainen johtajuus ja yleensä ekstroverttius.
Mutta on myös sigmoja, jotka ovat ns. oman tien kulkijoita. He eivät ole varsinaisesti johtajatyyppejä, mutta ns. oman itsensä herroja. He ovat tietyllä tavalla itsevarmoja, mutta eivät hakeudu tai päädy porukoiden johtohahmoiksi, koska ovat enemmän introvertteja kuin alfat. Sigmat osaavat johtaa omalla esimerkillään, mutta eivät henkilöjohtamista, kuten alfat.
Sigmoja on esim. juuri muusikoissa tai filosofeissa, taiteilijoissa ja yksityisyrittäjissä. Sigmat voivat olla yhtä haluttuja kuin alfat, mutta ne ovat aika harvinaisia.
Sehän tuli kuin myyntimieheltä konsanaan.
Ymmärrän tiettyyn pisteeseen asti ettet halua kysellä nimenomaan naisilta treffivinkkejä. Nyt tulee se kuuluisa mutta. Tuottaako tällaisia viljelevien pelimies gurujen konstitkaan haluttua lopputulosta? Olen useasti sanonut itsevarmuudesta (jota voi kehittää), itsensä kehittämisestä (kouluttautuminen on Suomessa maksutonta) ja siitä ettei tänne ole mikään pakko jäädä jos jonkun toisen maan naiset tuntuu olevan enempi oma juttu.
(Btw, nuohan pelimiehet menevät ulos hakemaan niitä elämyksiä ja kokemuksia. Hölmöt asiakkaat tippaa tästä hyvästä)- Olen, ja olisin aivan paska myyntimies. Usko pois.
- En ole täällä kyselemässä vinkkejä, vaan keskustelemassa ja pohdiskelemassa.
- En käytä mitään tiettyjä ”konsteja” missään sosiaalisessa kanssakäymisessä. Jos yrittäisin käyttää, niin tuntisin itseni epäaidoksi. Jos jokin ei tule luonnostaan, niin ei kannata tehdä niin.Mutta joistain ”gurujen” vinkeistä saattaa olla hyötyä esim. nörteille tai lievästi autistisille miehille, joilla ei ole luonnostaan hyvät sosiaaliset taidot.
Niillä tuhanssilla dollareilla (euroilla) mitä hukassa olevat miesparat syytää guruille olisi voinut vuokrata Serbiasta villan ja sinne läjän naisia. Kaiken tämän olisi voinut jakaa somessa antaen muiden kuvitella omegan nousseen alfaksi.
(Olet yhtä hukassa kuin nuo nörtitkin)En kehota ketään syytämään rahaa guruille, koska kaiken tiedon löytää netistä myös ilmaiseksi.
Mutta voitko valottaa, miten ja minkä suhteen olen hukassa? Mikä minun sanomisissa ei pidä paikkaansa ja miksi? Yritä myös perustella.
(Miksi yrität viedä tämä keskustelun henkilökohtaiselle tasolle? Se, mitä minä olen tai en ole, ei muuta itse asiaa mihinkään.)
Jos sun kaltaisten miesten mielestä elämä on lähinnä vaan hulppeita jahteja ja upeita naisia, jolloinka kaikki muu nähdään turhana. Paha vaan kun se turha edustaa tavallisen ihmisen elämää. Tavis käy töissä, syö, sontii, rakastuu... Teidän maailmassa tätä ei tapahdu josta seuraa katkeruutta.
Nyt taidat trollata, koska ymmärrät varmaan, että ei täällä palstalla notku sellaiset miehet, joita tuossa kuvasit? Olen persaukinen ”kitaranrämpyttäjä”, jos se nyt ketään kiinnostaa. Ilmeisesti kiinnostaa, kun jotkut vie keskustelun asian ohi minuun henkilööni.
Mun työttömällä basisti frendillä riittää naisia. Se että et omaa karismaa ei ole naisten vika.
En ole keikkaileva muusikko enkä tuo kitaristiuttani juuri esille muuten kuin lataamalla nettiin omaa musiikkiani nimimerkillä. Jos toisin, niin luultavasti vientiä olisi enemmän, ja on sitä jonkin verran ollut muutenkin.
Mutta erikoinen tuo pakkomielteesi siihen, mitä minä olen tai en ole. Mistä siinä on kysymys?
Niin eli notkut himassa etkä käy missään. Patoat jossain nurkassa raivoa.
Kyllä minä näen kavereita livenä ja elän myös sosiaalista elämää. Aiemmin kävin aika paljon myös baareissa, nykyään harvemmin. Mutta en keikkaile, koska en ole bändissä. Ehkä alan jossain vaiheessa keikkailemaan soolomuusikkona.
Mutta mikä sinua raivostuttaa minun kirjoituksissa? Onko se ikävän kuuloista, kun puhutaan "tasoista"? Tasot ovat olemassa, vaikka kuinka sitä toivoisi, että kaikki olisivat samalla viivalla.
'Ehkä'. Elät 50/60 moodilla. Periaatteessa teet ja toisaalta et tee. Minkä takia jätit hankkimatta vakaavaraisen leipätyön? Hyvin harva elättää itseään musiikilla. Musiikki tulee vasta kun siitä saa enemmän kuin muutaman roposen. Kyse on muusta - sinusta.
Ihmisillä on paljon syitä siihen, mihin ovat elämässään päätyneet.
Mutta voin sen verran kertoa, että menin yo-papereilla sisään yliopistoon opiskelemaan alalle, josta olisi varmaan saanut hyvin töitä, mutta huomasin muutaman vuoden jälkeen, että se ei kiinnostanut ollenkaan. Jos olisin valinnut sen alan, johon minulla oli tosiasiassa enemmän lahjoja, olisin saattanut hyvinkin suorittaa tutkinnon loppuun.
Samoihin aikoihin alkoi kiinnostamaan musiikki enemmän, mutta en silloinkaan vielä ajatellut, että minusta tulisi ammattimuusikko. En ole oikeastaan koskaan mitenkään määrätietoisesti ajatellut, että minusta tulisi jotain tiettyä, mikä on tyypillistä INFP-persoonallisuuksille yleensäkin.
Jos joskut tapaat INFP-tyypin, niin sillä voi hyvinkin olla aika samanlainen elämäntarina. Se on tilastollinen fakta, että INFP-tyypillä on pienimmät keskitulot ISFP:n ohella, vaikka sillä on toisaalta 3. korkein keskimääräinen äo. Se johtuu siitä, että INFP:n heikkouksia ovat ne, jotka ovat suuret keskitulot omaavien ENTJ- ja ESTJ-tyyppien vahvuuksia, ja INFP:n vahvuudet eivät ole sellaisia, joiden avulla yleensä noustaan korkeaan sosioekonomiseen asemaan. Ei esim. intrapersoonallisella älykkyydellä, jossa INFP:t ovat yleensä parhaita kaikista tyypeistä, ole juuri ollenkaan hyötyjä rahan tekemisessä tai tien raivaamisessa huipulle.
INFP:llä on myös taipumus ehdottomuuteen siinä, että pitää olla aito, ja se voi aiheuttaa suoranaista sisäistä tuskaa, jos tuntuu siltä, että se, miten elää elämäänsä, ei ole sopusoinnussa oman sisäisen maailman ja elämänkatsomuksen kanssa. INFP:lle sisäinen harmonia on massiivisen tärkeää, ihan prioriteetti.
Ja joo, "ehkä" on sana, jota kaikki INFP:t käyttävät varmaan liikaakin. INFP:t haaveilevat paljon. Vahvaa mielikuvitusta voi käyttää hyödykseen juuri musiikissa tai vaikka taiteessa ja kirjoittamisessa, mutta se voi olla myös heikkous silloin, jos keskittyy enemmän haaveilemiseen kuin suunnitelmien tekemiseen ja niiden toteuttamiseen.
INFP:n lahjat ja mielenkiinto kohdistuu yleensä aloille, joilla on vaikea tienata. Yhden amerikkalaisen tutkimuksen mukaan neljäsosa taideopiskelijoista on INFP-tyyppiä, vaikka niitä on koko väestöstä korkeintaan 4%. Se kertoo aika paljon.
Hohkaan tästä INFP-asiasta siksi, että vaikka en tiennyt nuorempana ja opiskeluaikoinani olevani INFP, niin huomasin myöhemmin olevani olevani aika stereotyyppinen esimerkki INFP:stä, kun perehdyin MBTI:hin; minulla oli melkeinpä kaikki INFP:n tyypilliset vahvuudet ja heikkoudet. Kun kuuntelee muita miespuolisia INFP-tyyppejä, niin niillä on tosi usein ollut ihan samoja ongelmia elämässä. Elämä on ollut kamppailua itsensä kanssa ja ajelehtemista.
Joo, olisi varmasti sosioekonomisen aseman ja tulotason nostamisen kannalta parempi olla vähän enemmän kuin ENTJ tai ESTJ, tai vaikka ISTJ. Mutta tällaista tämä nyt vaan on, ihmisillä on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia, ja siinä on suuria eroja, miten mitäkin asioita arvottavat.
Toisinsanoen. "Ala mulle terapeutiksi, patjaksi, lifekoutsiksi sillä olen sen arvoinen ja #oikeutettu."
Jos tuo on se, mitä tuosta minun kommentista sait irti, niin olet ihan h*lvetin pihalla tai sitten trollaat.
Mikä sinun ongelmasi on? Oletko katkera jostain?
Tuloksena on rikkinäisiä perheitä, rikkinäisissä suhteissa olleita vanhempia naisia ja yksinäisiä vanhempia miehiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli koetko sinä tyytyneesi omantasoiseesi naiseen vaiko itseäsi matalammalla tasolla olevaan?
Varmaan olen saanut sellaisen, jonka ansaitsen. Täyspäisen, töissä käyvän naisen. Ulkonäöllisesti olen varmaan jossain mielessä ylempänä kuin hän, koska olen kuitenkin normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa. Mutta on tämäkin on enemmän kuin koskaan uskoin tulevani saamaan, nimenomaan sen jatkuvan elämän varrella saamani palautteen perusteella.
Eli olet siis mielestäsi joutunut "tyytymään" itseäsi alemman tasoiseen, kun oot "normaalipainoinen ja hyvässä kunnossa"?
Jossain mielessä olen tyytynyt, mutta kokonaisuutena en välttämättä koe näin. Tuonhan on kyllä huomattu olevan naisille kirosana tuo tyytyminen, tai ainakaan naisella sitä ei ole helppoa myöntää. Eli tässäkin ollaan taas valheellisia lähinnä itselle, sillä en usko että läheskään kaikki naisetkaan ovat sitä unelmien prinssiään löytäneet, vaan pikkuisen on jouduttu ehkä tyytymään siihen "minulle hyvä ja sopiva" -vaihtoehtoon.
Miksi ihmeessä kukaan nainen ottaisi miestä, johon ei ole oikeasti rakastunut? Mitä ihmettä siitä kukaan saisi? Joten joo, en ole tyytynyt, tietenkään. Enkä ikinä kirjoittaisi miehestäni halventavasti edes nimettömänä.
rakkaus on tunne. tunne pohjautuu sen hetkisiin mielikuviin. mielikuvat vaihtuu kun saa lisää tietoa sitä myöten myös tunteen muuttuu. toisin sanoen tunteiden varassa ei kannata tehdä mitään tärkeitä päätöksiä varsinkaan parisuhdetta jossa luodaan viattomia sivullisia eli lapsia.
mikään ei ole niin ailahteleva kuin nainen tunteineen.
Vierailija kirjoitti:
Tuloksena on rikkinäisiä perheitä, rikkinäisissä suhteissa olleita vanhempia naisia ja yksinäisiä vanhempia miehiä
rikkinäisistä perheistä tulee sitten rikkinäisiä yksilöitä kuten koskelan tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Naisten tekemät aloitteet lienevät vain urbaanilegendaa.
no enpä tiedä.. voin hyvin kuvitella että joku 30 vuotias George Clooneyn kopio valkoisessa smokissa tepastelee 20 miljoonan huvijahdista monacon yö kerhoon niin lyhtypylvääseen nojaava hyvässä maistissa oleva suomi mamma koittaa tuuriaan.
Alue: Aihe vapaa
Kaalimato myy mykkiä nukkeja. Ottaisivat sellaisen.