Miksi sossut ajattelee että minun pitäisi elää muiden siivellä?
Olen siis 20-vuotias nainen ja viimisilläni raskaana. Opiskelen tällä hetkellä ja jäin kesäkuun alussa kesälomalle. Heinäkuun alussa minulla alkoi äitiysloma. Olen elänyt kesäkuun alusta asti täysin rahattomana ja ensimmäisen äitiyspäivärahankin saan vasta elokuun puolivälissä. Olen yrittänyt hakea toimeentulotukea kesänajalle, mutta en saa koska puoliso käy töissä ja mukamas vanhemmillani on joku velvollisuus antaa minulle 150€ per kuukausi. Voin kertoa että äitini on yksinhuoltaja eikä todellakaan hänellä ole ikinä ollut antaa minulle tuollaista rahaa kuukaudessa. Ja mikä velvollisuus miehellä on mukamas minua elättää? Samoin kuin äidillänikään koska olen jo aikuinen? Suututtaa ihan kamalasti että raskaana oleva ihminen laitetaan näin tiukille ja muut saa toimeentulotukea ihan ilman mitään syytä edes. Ihan kuin kehtaisin aina mieheltäni pyytää rahaa kun tarvitsen, mutta olen tietysti kiitollinen kun ostaa meille aina viikoksi ruoat vaikka hänelläkin on tiukkaa. Onko tämä teidän muiden mielestä muka oikein?
Kommentit (93)
Ettekö saisi asumistukea vai katsotaanko sinun tuloiksi 300e (150e äitiltä 150e isältä) ja miehen tulot lisättynä tuohon niin raja menee yli ja ei saa asumistukea..?
Ei meillä oo vieläkään turvakaukaloa vaikka vauva 9kk kun ei ole autoakaan.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 21:52"]Sinulla ei ole mielestäsi varaa elättää vastasyntynyttä lasta miehesi ja sinun tuloilla ja olemassa olevilla säästöillä. Mitenköhän ajattelit elättää lapsen yhden, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Kyllä, olen sitä mieltä että lasten teko ei ole oikeus vaan velvollisuus. Käsittämätöntä tyhmyyttä tehdä lapsia sossun elätettäväksi. [/quote] Elätämme lapsemme hänen synnyttyä miehen tuloilla ja äitiys/vanhenpainrahalla ihan kuten kaikki muutkin. Ja myöhemmin saan itsekkin töistä palkkaa joten sitten ei ole enää näin tiukkaa. Ja mitäpä mä oikeastaan edes selittelen tätä täällä kenellekkään. V*tuttaa vaan kun heti tuomitaan jos välillä on tiukkaa (ihan kuten kenellä tahansa voi olla) ja erehtyy kysymään neuvoa.
[/quote]
Vaikeaa saa olla. Sosiaaliturva on alunperin kehitetty turvaverkoksi niille, jotka putoavat väliaikaisesti pois työelämän parista. Sinä sen sijaan lähdet jo lähtökohtaisesti puskemaan muksua huonoon elämäntilanteeseen. Oma elämä pitää olla ensin kondiksessa jotta voi pitää huolta täysin uudesta ihmisenalusta. Valitettava tosiasia on se, että jos ihminen syntyy sossuperheeseen, hän todennäköisemmin viettää koko elämänsä sossun luukulla.
Olen itse työssä jossa pääsen lähietäisyydellä seuraamaan sossuavusteisia perheitä. Tiedän kuinka paljon he saavat tuloa ja mihin se käytetään. Sosiaalipummius on vanhemmilta opittu elämän asenne ja oman elämän hallinnan puutetta. Tekisi välillä mieli ravistella nämä keissit takaisin maan pinnalle. Tiedän että elämässä kaikkeen ei voi varautua, mutta vahinkojakin voi minimoida esimerkiksi käyttämällä ehkäisyä (oikein) tai turvautumalla tarvittaessa aborttiin.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 21:52"]Sinulla ei ole mielestäsi varaa elättää vastasyntynyttä lasta miehesi ja sinun tuloilla ja olemassa olevilla säästöillä. Mitenköhän ajattelit elättää lapsen yhden, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Kyllä, olen sitä mieltä että lasten teko ei ole oikeus vaan velvollisuus. Käsittämätöntä tyhmyyttä tehdä lapsia sossun elätettäväksi. [/quote] Elätämme lapsemme hänen synnyttyä miehen tuloilla ja äitiys/vanhenpainrahalla ihan kuten kaikki muutkin. Ja myöhemmin saan itsekkin töistä palkkaa joten sitten ei ole enää näin tiukkaa. Ja mitäpä mä oikeastaan edes selittelen tätä täällä kenellekkään. V*tuttaa vaan kun heti tuomitaan jos välillä on tiukkaa (ihan kuten kenellä tahansa voi olla) ja erehtyy kysymään neuvoa.
[/quote]
Vaikeaa saa olla. Sosiaaliturva on alunperin kehitetty turvaverkoksi niille, jotka putoavat väliaikaisesti pois työelämän parista. Sinä sen sijaan lähdet jo lähtökohtaisesti puskemaan muksua huonoon elämäntilanteeseen. Oma elämä pitää olla ensin kondiksessa jotta voi pitää huolta täysin uudesta ihmisenalusta. Valitettava tosiasia on se, että jos ihminen syntyy sossuperheeseen, hän todennäköisemmin viettää koko elämänsä sossun luukulla.
Olen itse työssä jossa pääsen lähietäisyydellä seuraamaan sossuavusteisia perheitä. Tiedän kuinka paljon he saavat tuloa ja mihin se käytetään. Sosiaalipummius on vanhemmilta opittu elämän asenne ja oman elämän hallinnan puutetta. Tekisi välillä mieli ravistella nämä keissit takaisin maan pinnalle. Tiedän että elämässä kaikkeen ei voi varautua, mutta vahinkojakin voi minimoida esimerkiksi käyttämällä ehkäisyä (oikein) tai turvautumalla tarvittaessa aborttiin.
[/quote]
Ihan turhaa jeesustelua. Aborttiin ei onneksi voi pakottaa ja johan ap:lla on koulupaikka, ei tule olemaan työtön sossupummi, hän OPISKELEE AMMATTIA.
Hyvinhän teillä ap on asiat jos yhteiset tulot ovat enemmän kuin mitä kahden ihmisen minimitoimeentulotuen määrä on. Omista kulutustottumuksista se on kiinni pärjääkö. Me jouduttiin aikoinaan pari vuotta elämään kolmen lapsen kanssa toimeentulotuella, ja itse asiassa vielä pienemmällä koska olimme opintolainan käyttämään muuhun kuin varsinaiseen elämiseen ja se laskettiin silti joka kuukausi meille tuloiksi (eli saimme sen verran vähemmän toimeentulotukea). Ostin kyllä silloin esim. turvakaukalon kirpparilta kympillä, jouduin vain luottamaan myyjän kirjoittamaan lappuun siitä että se on kolaroimaton. Samaten vaunut ostin 50€:lla kirpparilta.
Hassu ajatus että elää mieluummin yhteiskunnan ja veronmaksajien varoilla kuin miehen. No, meillä on tosin aina ollut yhteinen perhe ja sitä myötä talous niin ei ole tarvinnut ihmetellä tuollaisia, että pitääkö miehen (tai minun) "elättää" toista, ihan kuin oltaisiin jotain vieraita toisillemme :O
Kyllä huostaanotetut saa toimeentulotukea vaikka puolison palkka ois 90000.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 20:58"]Tehdäänpä vielä kaikille selväksi, että mieheni kyllä yrittää parhaansa mukaan meidät molemmat elättää, mutta ei hänenkään palkka riitä kaikkeen. Vauvantarvike hankintoja on vielä tekemättä eikä laskettuun aikaan ole enää montaa viikkoa, eikä pystytä siis niitä hankintoja tällä hetkellä ostamaan. Ja teen vielä selväksi sen, että olen hakenut toimeentulotukea tämän YHDEN AINOAN KERRAN koska ihan oikeasti tarvitsen sitä, eikä tarkoitus ole sitä enää hakea myöhemmin koska miehen palkka ja äitiyspäiväraha riittää meidän kolmen elämiseen ihan hyvin. Tottakai mies jatkossakin kustantaa isommat hankinnat ja menot. Sitä vain ihmettelin, että voiko oikeasti olla totta ettei raskaana oleva pariskunta saa minkäänlaista tukea vaikka sitä todellakin tarvitsee, mutta ilmeisesti sitten voi.
[/quote]
Jos et halua olla kenenkään elätettävänä, niin miten olisi (opinto)laina?
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 20:18"]
Miksei miehes voi elättää sua jonku hikisen parin kuukauden ajan..?
[/quote]
villi arvaus: lapsi ei ole miehen =D?
Nykyään työstä jää vain pelkkään vuokraan. Milläs sitten eletään kun vuokra on maksettu?
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 21:52"]Sinulla ei ole mielestäsi varaa elättää vastasyntynyttä lasta miehesi ja sinun tuloilla ja olemassa olevilla säästöillä. Mitenköhän ajattelit elättää lapsen yhden, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Kyllä, olen sitä mieltä että lasten teko ei ole oikeus vaan velvollisuus. Käsittämätöntä tyhmyyttä tehdä lapsia sossun elätettäväksi. [/quote] Elätämme lapsemme hänen synnyttyä miehen tuloilla ja äitiys/vanhenpainrahalla ihan kuten kaikki muutkin. Ja myöhemmin saan itsekkin töistä palkkaa joten sitten ei ole enää näin tiukkaa. Ja mitäpä mä oikeastaan edes selittelen tätä täällä kenellekkään. V*tuttaa vaan kun heti tuomitaan jos välillä on tiukkaa (ihan kuten kenellä tahansa voi olla) ja erehtyy kysymään neuvoa.
[/quote]
Vaikeaa saa olla. Sosiaaliturva on alunperin kehitetty turvaverkoksi niille, jotka putoavat väliaikaisesti pois työelämän parista. Sinä sen sijaan lähdet jo lähtökohtaisesti puskemaan muksua huonoon elämäntilanteeseen. Oma elämä pitää olla ensin kondiksessa jotta voi pitää huolta täysin uudesta ihmisenalusta. Valitettava tosiasia on se, että jos ihminen syntyy sossuperheeseen, hän todennäköisemmin viettää koko elämänsä sossun luukulla.
Olen itse työssä jossa pääsen lähietäisyydellä seuraamaan sossuavusteisia perheitä. Tiedän kuinka paljon he saavat tuloa ja mihin se käytetään. Sosiaalipummius on vanhemmilta opittu elämän asenne ja oman elämän hallinnan puutetta. Tekisi välillä mieli ravistella nämä keissit takaisin maan pinnalle. Tiedän että elämässä kaikkeen ei voi varautua, mutta vahinkojakin voi minimoida esimerkiksi käyttämällä ehkäisyä (oikein) tai turvautumalla tarvittaessa aborttiin.
[/quote]
Ihan turhaa jeesustelua. Aborttiin ei onneksi voi pakottaa ja johan ap:lla on koulupaikka, ei tule olemaan työtön sossupummi, hän OPISKELEE AMMATTIA.
[/quote]
Eikä aborttiin saakkaan pakottaa. Mutta turha tuossa tilanteessa on uhriutua kun itse ap on sen oman kuoppansa kaivanut omilla valinnoillansa. Jos harrastaa seksiä, niin siinä on riskinsä tulla raskaaksi. Ja eivätkö nämä erilaiset äidit / meidän perheeseen tulee vauva / teiniäidit ole jo sen näyttäneet, että valitettavan moni raskautunut nuori pudottautuu koulusta sillä sen perhe-elämän yhdistäminen töiden tekemiseen on niiiiiiin hankalaa.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 20:12"]Niin. Miksi yhteiskunnalla olisi velvollisuus?
[/quote]
Koska me maksamme veroja juuri tällaisia tilanteita varten. Koskaan ei voi tietää, milloin se työttömyys ja köyhyys sattuu omalle kohdalle. Kyllä ihmiset kritisoivat systeemiä niin kauan, kun eivät itse ole saamapuolella, mutta oman tarpeen tullen otetaan kyllä vastaan kaikki mitä irtoaa.
Ja tiedoksi: En ole työtön vaan yrittäjä, joka maksaa mielellään veroja niin kauan, kun meillä vain on toimiva sosiaalijärjestelmä.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 20:10"]
Olen siis 20-vuotias nainen ja viimisilläni raskaana. Opiskelen tällä hetkellä ja jäin kesäkuun alussa kesälomalle. Heinäkuun alussa minulla alkoi äitiysloma. Olen elänyt kesäkuun alusta asti täysin rahattomana ja ensimmäisen äitiyspäivärahankin saan vasta elokuun puolivälissä. Olen yrittänyt hakea toimeentulotukea kesänajalle, mutta en saa koska puoliso käy töissä ja mukamas vanhemmillani on joku velvollisuus antaa minulle 150€ per kuukausi. Voin kertoa että äitini on yksinhuoltaja eikä todellakaan hänellä ole ikinä ollut antaa minulle tuollaista rahaa kuukaudessa. Ja mikä velvollisuus miehellä on mukamas minua elättää? Samoin kuin äidillänikään koska olen jo aikuinen? Suututtaa ihan kamalasti että raskaana oleva ihminen laitetaan näin tiukille ja muut saa toimeentulotukea ihan ilman mitään syytä edes. Ihan kuin kehtaisin aina mieheltäni pyytää rahaa kun tarvitsen, mutta olen tietysti kiitollinen kun ostaa meille aina viikoksi ruoat vaikka hänelläkin on tiukkaa. Onko tämä teidän muiden mielestä muka oikein?
[/quote]
Se vaan on lain mukaan niin, että huoltajien vastuu kestää 21-vuotiaaksi. Heillä ei ole mitään pakottavaa velvollisuutta antaa sinulle rahaa, mutta joihinkin tukiin ja tukien saamiseen heidän tulonsa voi vaikuttaa niin kauan, että täytät 21 vuotta.
Toimeentulotuen piirissä kahden hengen talous on yksi talous, joka hakee toimeentulotukea. Molempien tulot vaikuttaa. Toimeentulotuen piirissä siis miehesi tulot katsotaan teidän yhteisiksi.
Jos on varaton, ei kannata asua kumppanin kanssa yhdessä. Silloin voi saada enemmän tukea ja kumppanuksilla on enemmän rahaa käytettävissä. Varattoman ja vähävaraisen, joka tarvitsee mitään tukia, joihin tulot vaikuttaa, ei ikinä kannata muuttaa kumppanin kanssa yhteen.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 21:42"][quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 20:24"]
Joo, suomessa on jostain syystä oletus, että jos olet parisuhteessa ja asuu saman katon alla niin osapuolet elättävät toisensa. Henk. koht en ymmärrä tätä lainkaan. Mielestäni on hyvin vanhanaikainen tapa ja väärin moraalisesti. Juu, vanhempien tulee elättää lapsensa kun ovat alaikäisiä, mutta miehen tulisi elättää vaimo tai toisinpäin on täysin tyhmä ajatustapa.
[/quote]
No sitten vaan töihin. Jos lapsesi isä ei elätä, ventovieraanko pitäisi?
[/quote]
En ollut ap, yritän siis sanoa ja olen sitä mieltä, että jokaisen aikuisen, terveen ihmisen tulisi pyrkiä elättämään itsensä, eikä toisen aikuisen, terveen ihmisen tarvitsisi elättää toista vain sen takia, että asuu saman katon alla. Ja yhteiskunta auttaisi silloin kun on tarve. Minun mielestä on väärin, että jos minä joudun vaikka työttömäksi niin avopuolisoni tulisi antaa minulle rahaa tai maksaa muuten elämiseni jos minun tulot ei riitä. Ja vaikka olisi yhteisiä lapsia niin ajattelen samalla tavoin. Tottakai kyllä toisen vanhemman on elätettävä oma lapsi, mutta kyseisen lapsen isää tai äitiä, juu ei.
Tässä sitä taas ollaan. Lapset tekemässä lasta, huoh. Te olette yksi ruokakunta ja puolison tulot vaikuttaa, tietenkin! Ihan sama onko avo- vai avioliitto. Ja jos tällainen asia on noin vaikea, niin pitääkö siihen vielä lapsikin tuupata.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 22:16"][quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 22:08"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 21:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 21:52"]Sinulla ei ole mielestäsi varaa elättää vastasyntynyttä lasta miehesi ja sinun tuloilla ja olemassa olevilla säästöillä. Mitenköhän ajattelit elättää lapsen yhden, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Kyllä, olen sitä mieltä että lasten teko ei ole oikeus vaan velvollisuus. Käsittämätöntä tyhmyyttä tehdä lapsia sossun elätettäväksi. [/quote] Elätämme lapsemme hänen synnyttyä miehen tuloilla ja äitiys/vanhenpainrahalla ihan kuten kaikki muutkin. Ja myöhemmin saan itsekkin töistä palkkaa joten sitten ei ole enää näin tiukkaa. Ja mitäpä mä oikeastaan edes selittelen tätä täällä kenellekkään. V*tuttaa vaan kun heti tuomitaan jos välillä on tiukkaa (ihan kuten kenellä tahansa voi olla) ja erehtyy kysymään neuvoa.
[/quote]
Vaikeaa saa olla. Sosiaaliturva on alunperin kehitetty turvaverkoksi niille, jotka putoavat väliaikaisesti pois työelämän parista. Sinä sen sijaan lähdet jo lähtökohtaisesti puskemaan muksua huonoon elämäntilanteeseen. Oma elämä pitää olla ensin kondiksessa jotta voi pitää huolta täysin uudesta ihmisenalusta. Valitettava tosiasia on se, että jos ihminen syntyy sossuperheeseen, hän todennäköisemmin viettää koko elämänsä sossun luukulla.
Olen itse työssä jossa pääsen lähietäisyydellä seuraamaan sossuavusteisia perheitä. Tiedän kuinka paljon he saavat tuloa ja mihin se käytetään. Sosiaalipummius on vanhemmilta opittu elämän asenne ja oman elämän hallinnan puutetta. Tekisi välillä mieli ravistella nämä keissit takaisin maan pinnalle. Tiedän että elämässä kaikkeen ei voi varautua, mutta vahinkojakin voi minimoida esimerkiksi käyttämällä ehkäisyä (oikein) tai turvautumalla tarvittaessa aborttiin.
[/quote]
Ihan turhaa jeesustelua. Aborttiin ei onneksi voi pakottaa ja johan ap:lla on koulupaikka, ei tule olemaan työtön sossupummi, hän OPISKELEE AMMATTIA.
[/quote]
Nimenomaan. Ei helkatti mitä puupäitä täällä jakelee neuvoja. Olisit varmaan itse abortoinu oman lapsen jos olisit joutunut kahdelle kuukaudelle hakemaan toimeentulotukea?
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 20:10"]
Olen siis 20-vuotias nainen ja viimisilläni raskaana. Opiskelen tällä hetkellä ja jäin kesäkuun alussa kesälomalle. Heinäkuun alussa minulla alkoi äitiysloma. Olen elänyt kesäkuun alusta asti täysin rahattomana ja ensimmäisen äitiyspäivärahankin saan vasta elokuun puolivälissä. Olen yrittänyt hakea toimeentulotukea kesänajalle, mutta en saa koska puoliso käy töissä ja mukamas vanhemmillani on joku velvollisuus antaa minulle 150€ per kuukausi. Voin kertoa että äitini on yksinhuoltaja eikä todellakaan hänellä ole ikinä ollut antaa minulle tuollaista rahaa kuukaudessa. Ja mikä velvollisuus miehellä on mukamas minua elättää? Samoin kuin äidillänikään koska olen jo aikuinen? Suututtaa ihan kamalasti että raskaana oleva ihminen laitetaan näin tiukille ja muut saa toimeentulotukea ihan ilman mitään syytä edes. Ihan kuin kehtaisin aina mieheltäni pyytää rahaa kun tarvitsen, mutta olen tietysti kiitollinen kun ostaa meille aina viikoksi ruoat vaikka hänelläkin on tiukkaa. Onko tämä teidän muiden mielestä muka oikein?
[/quote]
Se vaan on lain mukaan niin, että huoltajien vastuu kestää 21-vuotiaaksi. Heillä ei ole mitään pakottavaa velvollisuutta antaa sinulle rahaa, mutta joihinkin tukiin ja tukien saamiseen heidän tulonsa voi vaikuttaa niin kauan, että täytät 21 vuotta.
Toimeentulotuen piirissä kahden hengen talous on yksi talous, joka hakee toimeentulotukea. Molempien tulot vaikuttaa. Toimeentulotuen piirissä siis miehesi tulot katsotaan teidän yhteisiksi.
Jos on varaton, ei kannata asua kumppanin kanssa yhdessä. Silloin voi saada enemmän tukea ja kumppanuksilla on enemmän rahaa käytettävissä. Varattoman ja vähävaraisen, joka tarvitsee mitään tukia, joihin tulot vaikuttaa, ei ikinä kannata muuttaa kumppanin kanssa yhteen.
[/quote]
Ei ei ja vielä kerran EI! Vanhempien kuuluu rahoittaa opiskelu JOS lapsi asuu kotona, muuten ei millään tavoin.
Varsinkin kun ap ON parisuhteessa eli ei todellakaan asu vanhempien luona. Sossu on tuossa asiassa toiminut VÄÄRIN. Toimeentulotuki kyllä muuten lasketaan molempientuloilla.
Oletko ap laskenut Kelan as.tukilaskurilla josko teillä olisi oikeus as.tukeen? Varsinkin sitten kun lapsi on syntynyt?
Entie oisko ollu hyvä idea ilmottautua työkkäriin, ois tullu t.päivärahaa tai sitten hakee saikkua lääkäristä.
Silloin kun ite oon aikoinaan saanu sossusta rahaa, ni pakko sanoo että hyvin tulin toimeen pienten lasten kanssa.
Tosin mulla ei ollu autoa. Se vie hitosti kans rahaa.
Nyt onkun käyn töissä.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 22:24"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 20:12"]Niin. Miksi yhteiskunnalla olisi velvollisuus? [/quote] Koska me maksamme veroja juuri tällaisia tilanteita varten. Koskaan ei voi tietää, milloin se työttömyys ja köyhyys sattuu omalle kohdalle. Kyllä ihmiset kritisoivat systeemiä niin kauan, kun eivät itse ole saamapuolella, mutta oman tarpeen tullen otetaan kyllä vastaan kaikki mitä irtoaa. Ja tiedoksi: En ole työtön vaan yrittäjä, joka maksaa mielellään veroja niin kauan, kun meillä vain on toimiva sosiaalijärjestelmä.
[/quote]
En minä ainakaan maksa veroja sitä varten, että ap voisi saada sossusta rahaa vaikka mies on töissä, vain siksi että ei halua että joutuvat käyttämään miehen palkkaa siihen mihin se kuuluu eli yhteiseen elämiseen.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 22:28"]Tässä sitä taas ollaan. Lapset tekemässä lasta, huoh. Te olette yksi ruokakunta ja puolison tulot vaikuttaa, tietenkin! Ihan sama onko avo- vai avioliitto. Ja jos tällainen asia on noin vaikea, niin pitääkö siihen vielä lapsikin tuupata.
[/quote]
Tietenkin? Tarkoitatko lakien ja asetusten mukaan tietenkin vai jotenkin muuten? Jos muusta syystä niin mistä ja miksi?
Mulle sanottiin soskusta opiskeluaikana kun erosin pitkäaikaisesta poikaystävästäni ja jäin opiskelijakaksioomme yksin että etsi pienempi ja halvempi asunto, hanki töitä ja myy omaisuuttas, muuten on turha tulla rahaa ruinaamaan. Omaisuudella ilmeisesti tarkoitettiin lahjaksi saamaani polkupyörää ja varmaankin huonekaluja kun ei mulla muuta ollut. Laitoin hakemuksen yksiöön opiskelija-asuntoihin ja sieltä tuli vastaus että vuosien jonot. Kaupungilta ei yksiötä herunut koska "ne eivät ole opiskelijoille vaan vähävaraisille" ja yksityisten yksiöt maksoivat enemmän kuin minun opiskelijakaksio. Keikkatöitä tein, mutta niitä ei voinut opintojen edelle laittaa joten harvemmin sattui sellaista vuoroa että olisin töihin päässyt. Elin siis niin ettei minulle jäänyt vuokran ja laskujen jälkeen ollenkaan rahaa tai jäin miinukselle. Vanhemmat antoivat 20e-50e viikossa että sain ruokaa. Ei toki siis ole reilua että toisella on elatusvelvollisuus mutta kyllä sekin ärsyttäisi jos miehesi tienaisi hyvin ja valtion pitäisi sinut silti elättää. Ja jos kukaan on joutunut tilanteeseen missä itse olin niin toivoisin että rahat menisivät juuri sellaiselle ihmiselle jolla ei ole mahdollisuuksia selvitä yksin, sinulla on sentään miehesi, minutkin pelasti pienituloiset vanhemmat.