En jaksa yrittää hoitaa masennustani
Niin. En jaksa syödä terveellisesti, en jaksa ylläpitää hyvää vuorokausirytmiä, en jaksa liikkua. Muuta kuin ihan satunnaisesti ja harvoin. Aina ne yritykset sitten kaatuvat ja sitten en jaksakaan enää nousta.
Auttavatko lääkkeet tällaisessa tilanteessa? Mulla ei siis ole mitään epätoivon alhoja tai varsinaista synkkyyttä/im-hakuisuutta, en vaan jaksa yrittää (elämässä on niin moni asia pielessä, mm. kokonaan puuttuvat sosiaaliset suhteet joita en osaa alkaa työstämään). Kun aina saa lukea, että lääkkeet turruttavat. Mutta entä jos on valmiiksi turta, onko sellainen lääke joka ilostuttaa ja tuo auringon takaisin maailmaan, laittaa lenkkipolulle ja ihmisten kanssa sosiaalistumaan?
Kommentit (48)
Minä olisin voinut keväällä kirjoittaa ihan samanlaisen viestin. Mikään ei huvittanut ja mitään ei jaksanut, paitsi töitä olen paiskinut kuin eläin, mutta sen lisäksi ei jaksanut tehdä yhtään mitään. Tuli sitten yksi pieni takaisku, jonka vuoksi paruin silmät päästäni ja ymmärsin, että tämä ei ole ihan... tervettä.
Menin lääkäriin ja sain lääkkeet ja nyt voin selvästi paremmin. Olen paremmalla tuulella, en hermostu niin herkästi, en ahdistu ollenkaan (tosin olen lomalla nyt) ja olen jaksanut mm. siivota normaalia enemmän. Tuo lääke auttaa myös sosiaalisiin pelkoihin ja vaikka minulla ei varsinaisesti ole sellaisia, on minun selvästi helpompi nyt kysyä vaikka reittineuvoa joltakin tuntemattomalta ihmiseltä kadulla.
Kesän jälkeen pitäisi päästä psykiatrille sopimaan terapialähetteet.
Suosittelen sinullekin lääkäriin menoa. Jos lääkäri kirjoittaa sinulle lääkkeet, et menetä siinä mitään. Halpojakin ovat, noin 50 euroa vuodessa.
Ei mua ole masennuslääkkeet turruttaneet. Ne on just antaneet sitä virtaa ja iloa, eli käytännössä serotoniinia jota mulla on luonnostaan liian vähän.
No esimerkiksi tuossa toisessa etusivulla olevassa masennuslääkekeskustelussa joku oli kirjoittanut näin:
"Samaa minäkin mietin kahden lääkekokeilun jälkeen. Lääkkeet laittoi niin toimintakyvyttömäksi, ettei mistään tullut mitään. Lääkärin mukaan ihan normaalia ja pitää vaan kestää se "muutama kuukausi tai joillakin voi mennä puolikin vuotta". Kaikki perhe- ja työelämä vain katkolle muutamaksi kuukaudeksi ja siltikään ei ole varmaa saako siitä apua vai pitääkö ottaa uusiksi toisella lääkkeellä? Ei kiitos."
Jotenkin en haluaisi ottaa sitä riskiä, että menen "enemmän sekaisin" lääkkeen myötä. Että JOS se olisi kuitenkin mahdollista, että voisin tätä masentuneisuutta hoitaa elämäntavan muutoksilla. Usein nuo elämänmuutoksyritykset toimivat ihan hyvin vähän aikaa (1-3 viikkoa), mutta sitten jotenkin luisun taas takaisin samaan vanhaan.
No esimerkiksi tuossa toisessa etusivulla olevassa masennuslääkekeskustelussa joku oli kirjoittanut näin:
"Samaa minäkin mietin kahden lääkekokeilun jälkeen. Lääkkeet laittoi niin toimintakyvyttömäksi, ettei mistään tullut mitään. Lääkärin mukaan ihan normaalia ja pitää vaan kestää se "muutama kuukausi tai joillakin voi mennä puolikin vuotta". Kaikki perhe- ja työelämä vain katkolle muutamaksi kuukaudeksi ja siltikään ei ole varmaa saako siitä apua vai pitääkö ottaa uusiksi toisella lääkkeellä? Ei kiitos."
Jotenkin en haluaisi ottaa sitä riskiä, että menen "enemmän sekaisin" lääkkeen myötä. Että JOS se olisi kuitenkin mahdollista, että voisin tätä masentuneisuutta hoitaa elämäntavan muutoksilla. Usein nuo elämänmuutoksyritykset toimivat ihan hyvin vähän aikaa (1-3 viikkoa), mutta sitten jotenkin luisun taas takaisin samaan vanhaan.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 18:17"]
Ei mua ole masennuslääkkeet turruttaneet. Ne on just antaneet sitä virtaa ja iloa, eli käytännössä serotoniinia jota mulla on luonnostaan liian vähän.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 18:11"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 17:59"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 17:44"]
Siis kanabis voisi auttaa, mutta se on laitonta. Tarvitset reseptin ehkä Usasta.
[/quote]
Se todellakin auttaa. Parasta siinä on ettei jää koukkuun eli vieroitusoireita ei tule eikä kuurin tarvitse olla pitkä. Pari viikkoa riittää hyvin tuomaan mielenkiinnon arkisiin asioihin. Kannabis tuo myös ruokahaluja ja hyviä yöunia jotka ovat elintärkeitä masentuneelle.
Myöhemmin voi yrittää löytää postin hakemisesta ja roskien viennistä iloa ihan ilman kanabista.
Kun arkisiin asioihin tuo mukaan euforiaa niin siitä jää aivoihin muistijälki. Muistijälki kertoo miten palkitsevaa roskien vienti ja siivoilu ylipäätään voi ollakaan.
Yksin on vaikea löytää mielenkiintoa ja onnistumisen tunnetta tekemisiinsä. Yleensä tarvitaan joku muu ihminen laukaisemaana onnellinen tunne johonkin arjen askareeseen. Valitettavasti kaikki eivät voi koskaan saada ystäviä tai muita ihmisiä lähelleen. Silloin kanabis voi olla lääke. Lääkkeenä se tuo onnellisuuden tunnetta arkeen ja vie huolet mennessään. Ehkäisee myös itsemurha-ajatuksia tehokkaasti.
Valitettavasti Suomessa vielä toistaiseksi laiton mielialalääkkeeksi, toki Usasta saa helposti reseptejä.
[/quote]Ei mulla ainakaa auttanu.
[/quote]
Huono lääkäri sinulla.
Suosittelen lääkärikäyntiä ja lääkitystä.
Itse käytän moklobemidia, jonka ansiosta olen toimintakykyinen. Ilman lääkitystäni palaudun aika nopeasti siihen pitkittyneeseen vakavan masennuksen tilaan, jossa kaikki on samantekevää puuroa, olen välinpitämätön ja toivoton enkä jaksa huolehtia itsestäni, koska sillä ei tunnu olevan merkitystä tai tarkoitusta. Hirveää hukkaa tuollainen.
Jos sinulla ei ole ketään, joka puolestasi varaisi sinulle lääkärin, niin sitten sinun on tehtävä se itse.
Älä nyt vain enää jää kokeilemaan ruokavaliota ja lenkkeilyjä ja sitäpaitsi ei vakavasti masentunut mihinkään lenkille jaksa lähteä tai kokeilla uusi ruokia. Hyvä juttu, jos sängystä vielä päset ylös.
Heti maanantaina varaa itsellesi aika lääkäriin.