Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
ristiäiset VS nimiäiset
24.07.2015 |
Miten lapsen tulevaisuuteen vaikuttaa jos ei ole kastettu? Vaikuttaako esim. että ei voi osallistua koulussa uskonnon tunneille? Mennä naaimisiin kirkossa?
Kommentit (111)
Elämänkatsomustieto
Vuosiluokat 1 - 2
- minä ja muut
- kuka olen ja mitä osaan?
- kotini
- ystävyyden sisältö ja merkitys
- koulussa
- ympäristö ja luonto
- hyvä, oikea ja väärä, hyvä ihminen
- omissa periaatteissa ja päätöksissä pysyminen ja muuttuva minäkuva
- rikkaus ja köyhyys maailmassa
- kasvan ja kehityn
- elämän synty ja kehitys
- maailman synty
Vuosiluokat 3 - 4
- ystävyys
- erilaisuus ja suvaitsevaisuus
- yhdessä eläminen
- oikeudenmukaisuus ja reiluus
- lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
- ajattelun vapaus
- erilaisia elämäntapoja
- suomalaisuus ja maailman kulttuuri
- minä ja luonto sekä kestävä kehitys
- elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
Vuosiluokka 5
- hyvä elämä
- elämänkatsomus
- eettinen ongelma, teon moraalinen oikeutus
- teon tarkoitus ja seuraus
- oman elämän eettisiä ongelmia ja ratkaisuja
- katsomuksen käsite ja katsomuksen vapaus
- tasa-arvo
- vähemmistöt
- rauha ja konflikti
- tulevaisuuden maailma
Vuosiluokka 6
- identiteetti – omakuva, minäkuva
- minä ja valintani
- vastuu itsestä
- vastuu luonnosta
- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta
- kestävä kehitys ja globalisaatio
- kulttuurin tutkiminen
- kulttuuri ja luonto
- kulttuuri ja yhteisö
- suomalainen kulttuuri
Vuosiluokka 7
- luonnollinen ja yliluonnollinen
- keskeisten maailmankatsomuksien ja kulttuurien olennaiset piirteet
- uskonto ja uskonnottomuus Suomessa
- tieteellinen tieto ja tutkimus
- tieteiden vaikutus elämäntapaamme
- monikulttuurisuus eettisenä ongelmana
- vieraan ja oudon kohtaaminen
- suvaitsevaisuus
Vuosiluokka 8
- nuoren moraalinen kasvu
- arvovalinnat ja hyvä elämä
- erilaiset yhteiskunnat
- demokratia
- politiikka ja ihmisoikeudet
- kestävä kehitys ja riskiyhteiskunta
- toimiminen kansalaisena
- kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Vuosiluokka 9
- minun tulevaisuuteni
- ihmisoikeusetiikka
- ympäristöetiikka
- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta
- luonnon tulevaisuus
- tulevaisuuden yhteiskunta
- maailman perintö
- toimiminen tulevaisuuden hyväksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:43"][quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 23:37"][quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 23:32"]Ei tarvitse osallistua tunnustuksellisen ja värittyneen uskonnon opetukseen vaan saa opiskella kriittisesti kaikkia maailmanuskontoja ja elämänkatsomuksia. [/quote] Asutaan pienellä paikkakunnalla maaseudulla. En haluaisi lasta silmätikuksi. Haluaisin hänen voivan opiskella samoja aineita muideen kanssa... [/quote] Mä taas olen juurikin päin vastaista mieltä. Massan mukana ei kannata mennä vaan pyrkiä oman tien kulkijaksi ja omista mielipiteistään kiinni pitäväksi ihmiseksi. Poikeavuus vahvistaa massan mukana meno ei. Meidän lapsi käy ETtä eikä kukaan ole sen takia kiusannut. Pienryhmä on ollut tähän asti joten leppoisaa on ollut opiskelu kun opettajalla on aikaa. Ja pienryhmässä joutuu oikeasti olemaan jotain mieltä, ja täällä ryhmässä on ainoastaan suomalaisia lapsia.
[/quote]
Minut on kastettu ja olen silti oman tieni kulkija, vieläpä ylpeä siitä. Massan mukana menemistä on juuri tuo, että ET on jotain erityistä ja uskonnonopetus tuputusta. Nykyisin uskontotunneilla keskustellaan, pohditaan ja käydään läpi kirkkohistoriaa. Itse järkytyin, kun ET tunneilla käynyt lapseni teini-ikäinen luokkakaveri ei tiennyt mitään esim. kirkkorakennusten historiasta tai hindujen tavasta harjoittaa omaa uskontoaan. Siellä tavistunneilla kun käydään tuollaistakin läpi.
[/quote]
Kyllä myös ET-tunneilla opetetaan tuollaisia juttuja. Sinun lapsesi kaveri ei vaan ole ollut korvat auki siellä tunneilla.
Ja sitten se uskonnollinen aivopesu opetusaine, joka pyöriin yhden satukirjan ympärillä
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
TAVOITTEET 1. JA 2. LUOKILLA
oppii luottamusta elämään ja itseensä
tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin
tutustuu Vanhan testamentin luomiskertomukseen
oppii yhdistämään kirkkovuoden juhlia ja Jeesuksen elämänkaaren
tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista
TAVOITTEET 3. JA 4. LUOKILLA
· osaa lukea Raamattua
· tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin
· ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden
· tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
· oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista
TAVOITTEET 5. luokka
· tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin
· tutustuu kristinuskon syntyyn Uuden testamentin valossa
· tutustuu kirkkovuoteen, kristilliseen perinteeseen sekä hengelliseen musiikkiin
· tutustuu Martti Lutherin elämään, luterilaisen kirkon syntyyn ja sen perusoppiin
· ymmärtää maailmassa olevan muitakin kristillisiä kirkkoja, muita uskontoja
sekä erilaisia ei-uskonnollisia katsomuksia
· oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista
TAVOITTEET 6. luokka
· perehtyy Raamattuun inhimillisenä sekä pyhänä kirjakokoelmana
· tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä, kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä omaan eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa
· ymmärtää kristillistä symboliikkaa
TAVOITTEET 7.-9. luokka
· tiedostaa maailmankatsomukseensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
· ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
· perehtyy Raamattuun inhimillisenä sekä pyhänä kirjana
· perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä
· perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
· tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
· osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
· tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisen pohdintaansa ja toimintaansa
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:47"]
Opiskelin elämänkatsomustietoa 80-luvulla, ja meillä oli ilo oppia muista kulttuureista samalla, koska ihan hirveästi ei maahanmuuttajia kaupungissamme ollut. Muistan vieläkin, kuinka yksi 8-vuotias tyttö, joka oli tullut pakolaisena Suomeen kertoi heidän perheensä pakomatkasta vuorten yli. Välillä piti nukkua luolassa, ettei kukaan olisi ampunut. Oli suuri etuoikeus kuulla tällaisia tarinoita tunkkaisessa tuppukylässämme. Sai vähän perspektiiviä omiin ongelmiinsa.
[/quote]
Niin asia on kuten sen näkee. Toinen näkee mahdollisuutena toinen mahdottomuutena.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 01:08"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:32"]
Toki sopii nimiäiset järjestää, mutta vauvaa ei tule pukea kastemekkoon eikä hankkia kummeja.
[/quote]Viisi on alapeukuttanut tätä. Oletteko tosiaan sitä mieltä, että vauva puetaan kastemekkoon nimiäisiin ja vielä kummitkin?! Kummien tehtävä on osallistua vanhempien kanssa lapsen kristilliseen kasvatukseen, mikä nimiäiskummien tehtävä on? Lahja-automaatteja?
[/quote]
Ne ei ole kummeja, ne on aikuisia ystäviä, tukijoita, mentoreita. Mutta kyllä, sellaiset voidaan valita ja todela moni valitseekin. Nk. kastemekko on myös vauvan juhlamekko, valkoinen symboloi viattomuutta myös ei-uskonnolisissa yhteyksissä.
Tämä uskonnottomuus ei taida oll aihan kovin yleistä maaseudulla? Täältä lisää tietoa, jos kiinnostaa / epäilyttää: http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä valittiin lapselle ns. siviilikummit. Kyllä uskonnotonkin lapsi ansaitsee läheiset aikuiset elämäänsä. Kastemekkoa ei ollut, mutta vauvan pään alla oli kyllä pieni tyyny koska hän oli niin paljon sylissä tilaisuuden aikana. En tiennytkään, että jopa tyynyt ovat kristittyjen yksityisomaisuutta ja uskonnollisia symboleita...
Eiköhän ristiäisiin ole pöllitty pakanalliset tavat siinä missä kaikkiin muihinkin juhliin. Nimen antoa on juhlittu niin kauan kuin vauvoja on maailmaan syntynyt. Kristinusko ja ristiäiset taas ovat aika uusia tapoja. Noin niinku ihmiskunnan historiaa ajatellen.
Jo ennen kristinuskoa on vauva puettu juhlavasti ja kauniisti. Miksei siis ihan hyvin voisi käyttää kastemekkoa nimiäisissä. Varsinkin jos on joku suvussa kulkenut mekko, niin ilman muuta voi käyttää. Lähes kaikilla on kuitenkin myös ristiäisissä oleellisempi juttu se nimenanto eikä se seurakuntaan liittäminen.
Kaverini suvussa on tosi kaunis kastemekko, johon on ommeltu pieni laatta, jossa lukee vauvan nimi ja syntymäaika. Laattoja on varmaan jo 15 kpl. Kaverini lapset ovat näistä ensimmäiset, jotka viettivät ristiäisten sijaan nimiäiset. Olisihan se nyt ollut ihan typerää olla käyttämättä tuota kaunista mekkoa, kun oleellinen juttu on kuitenkin nimen juhlistaminen eikä seurakuntaan liittäminen. Siis myös niillä aikaisemmin kastetuilla lapsilla. Mekkoa voi varmaan tästälähtien kutsua nimimekoksi tms. kastemekon sijaan.
Ja oli kyllä todella juhlavat ja liikuttavat nimenantojuhlat. Paljon on puhujista kiinni. Toki yleensä papit ovat hyviä puhumaan, mutta tiedän sellaisiakin jotka eivät ole ja jotka ovat pilanneet ristiäisten tunnelman ihan täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kyllä on vaikeuksia ymmärtää näitä uskonnottomia kastejuhlia ja uskonnottomia häitä, joissa kaavat ovat samat ilman virsiä ja papin puhetta. Vähän samaan tapaan en ihan ymmärrä, miksi ateisti viettää joulua joulun perinteisin kaavoin tai miksi hän viettää pääsiäistä.
En tarkoita, etteikö näitä kristillisiä juhlia voisi juhlia pienimuotoisesti ihan kulttuurisena ilmiönä mutta vuoden ainoina juhlina ne olisivat minusta aivan liian kristillisiä ja haluaisin ilman muuta ottaa mukaan paitsi juhlien pakanallisen perinteen (jouluna esim. joulukuusi tähtineen liian kristillinen mutta tontut taas ei ja joulupukin lahjoineen voisi perustella kekripukilla) niin myös muiden uskontojen suurimmat juhlat tapoineen. Pääpaino voisi silti olla ns. suomalaisissa juhlissa mutta en todellakaan viettäisi niitä samoin kuin kristillisenä aikana on niitä vietetty.
Sama juttu häissä. Ystäväni meni naimisiin hääpaikalla ja henkikirjoittaja oli "vihkimässä". Vanhat sukulaiset eivät edes tajunneet, että kyseessä ei ollut pappi koska henkikirjoittajalla oli pitkä ja kaunis kaapu ja hän puhui hyvin samaan tapaan kuin pappi avioliiton merkityksestä. Virsiä ja rukouksia ei ollut mutta henkikirjoittaja kyllä toivoi kaikkea hyvää rukousten tyyliin. Pariskunta seisoi ns. itsetehdyllä alttarilla (kukkaseppele) ja juhlat olivat aivan perinteisten häiden kaavan mukainen.
Miksi pitäisi toimia kristillisen seremonian mukaan? Häitä on pidetty ennen kristinuskoakin aiempien uskontojen mukaisesti mutta en pitäisi tätäkään toimintaa kovin viisaana, koska lähtökohta on uskonnossa. Ennemminkin toivoisiin, että voitaisiin keksiä aivan omanlaisensa perinteet avioliiton juhlimiseksi, jos tylsä maistraattivihkiminen ei riitä. Miksi kaavan pitäisi olla sama? Miksi ei voitaisi esim. laittaa juhlayleisöä kertomaan, miksi parin pitäisi mennä naimisiin ja ehkä kertomaan myös neuvoja ja viisauksia, jolla pysyvät yhdessä. Jotain uutta ja erilaista eikä vain sitä perinteistä kaavaa, kun oikeasti ei uskalleta kuin ottaa niistä vanhoista pois se pienin osuus.
Ja samaa mieltä tosiaan olen nimiäisistä eli en ymmärrä, miksi lapsella pitäisi olla kummit ja kastemekko, jos ei kuitenkaan ole kastemaljaa eikä kastelahjoja. Miksi sen seremonian pitäisi muistuttaa yhtään kastejuhlaa? Eikö nimiäisissä ole tarkoitus kertoa suvulle lapsen nimi ja esitellä se uusi sukulainen? Tällöin sillä kastemekolla ei siinä ole mitään symbolista arvoa. Päinvastoin, pitäisi luoda ne omat perinteet. Kastemekon sijaan pitäisi aloittaa se oma nimiäispuku ja omat nimiäistraditiot. Se kastemekko kun on kristillinen symboli ja osa ristäisten perinnettä. Ei minusta ole mitään järkeä muuttaa vain nimi nimiäsmekoksi ja leikkiä, että sillä edelleen olisi jokin arvo, kun ei kuitenkaan kukaan sitä kastetta enää arvosta. Miksi ei siis voi luoda niitä omia ja uusia, rohkeita perinteitä? Miksi pitää takertua vanhaan aivan kuin jotain kamalaa tapahtuisi, jos ei edes jotain kristillisestä perinteestä siirrä eteenpäin?
Olen ollut yksissä hauskoissa "nimiäisissä", tosin juhlien nimenä oli vauvajuhla ja kutsussa pyydettiin tulemaan juhlistamaan vauvaamme. Meitä vieraita pyydettiin pukeutumaan ammattiamme kuvastaviin vaatteisiin ja keksimään ammattiimme liittyviä ohjeita/neuvoja vauvalle. Ei ollut mitään kastemekkoa tai papin puheita jäljitteleviä puheenvuoroja vaan hauska tilaisuus, jossa vanhemmat kertoivat vauvan syntymästä ja liittivät siihen arvelunsa vauvan tulevasta luonteesta ja mahdollisista ammateista, ja sitten kerättiin vierailta näitä ohjeita, otettiin kuvia ja liitettiin vauvan ohjekirjaan neuvot ja kuvat. Oli erittäin hauska tilaisuus ja tuloksena oli erittäin hauska kirja muistona tilaisuudesta.
Meidän suvussamme muuten on kastemalja, johon on liitetty jokaisen kastetun vauvan nimi sellaisella laatalla. Laattoja on tällä hetkellä lähes 10. Oikeastiko pitäisi nimiäisissäkin käyttää kastemaljaa, jotta sen vauvan nimi saataisiin laattaan? Eikö tuo ole jo lapsellista? Minun nimeni siellä on, lasteni nimiä ei. Miksi ihmeessä kun tekee valinnan, pitäisi kuitenkin saada kaikki, mitä ne muutkin, jotka ovat tehneet sen toisen valinnan? Ärsyttää jo tuossa alussa ne "kastamaton voi osallistua uskonnontunneille tai et-tunneille, voi mennä kirkkoon tai olla menemättä, ei tarvitse elää minkään valinnan mukaan tai voi valita ne kaikki". Mitä jos oikeasti opetettaisiin, että kun valitsee vaihtoehdon A, niin sulkee pois vaihtoehdon B, ellei valitse sitä vaihtoehto B:tä ja luovu vaihtoehto A:sta? Nykyään kun pitäisi saada kaikki eikä luopua mistään.
Meillä ei pidetty nimiäisiäkään. Liekkö muita...? Ekat lapsen juhlat oli 1 vuotissynttärit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 09:23"]Elämänkatsomustieto
Vuosiluokat 1 - 2
- minä ja muut
- kuka olen ja mitä osaan?
- kotini
- ystävyyden sisältö ja merkitys
- koulussa
- ympäristö ja luonto
- hyvä, oikea ja väärä, hyvä ihminen
- omissa periaatteissa ja päätöksissä pysyminen ja muuttuva minäkuva
- rikkaus ja köyhyys maailmassa
- kasvan ja kehityn
- elämän synty ja kehitys
- maailman synty
Vuosiluokat 3 - 4
- ystävyys
- erilaisuus ja suvaitsevaisuus
- yhdessä eläminen
- oikeudenmukaisuus ja reiluus
- lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
- ajattelun vapaus
- erilaisia elämäntapoja
- suomalaisuus ja maailman kulttuuri
- minä ja luonto sekä kestävä kehitys
- elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
Vuosiluokka 5
- hyvä elämä
- elämänkatsomus
- eettinen ongelma, teon moraalinen oikeutus
- teon tarkoitus ja seuraus
- oman elämän eettisiä ongelmia ja ratkaisuja
- katsomuksen käsite ja katsomuksen vapaus
- tasa-arvo
- vähemmistöt
- rauha ja konflikti
- tulevaisuuden maailma
Vuosiluokka 6
- identiteetti – omakuva, minäkuva
- minä ja valintani
- vastuu itsestä
- vastuu luonnosta
- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta
- kestävä kehitys ja globalisaatio
- kulttuurin tutkiminen
- kulttuuri ja luonto
- kulttuuri ja yhteisö
- suomalainen kulttuuri
Vuosiluokka 7
- luonnollinen ja yliluonnollinen
- keskeisten maailmankatsomuksien ja kulttuurien olennaiset piirteet
- uskonto ja uskonnottomuus Suomessa
- tieteellinen tieto ja tutkimus
- tieteiden vaikutus elämäntapaamme
- monikulttuurisuus eettisenä ongelmana
- vieraan ja oudon kohtaaminen
- suvaitsevaisuus
Vuosiluokka 8
- nuoren moraalinen kasvu
- arvovalinnat ja hyvä elämä
- erilaiset yhteiskunnat
- demokratia
- politiikka ja ihmisoikeudet
- kestävä kehitys ja riskiyhteiskunta
- toimiminen kansalaisena
- kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Vuosiluokka 9
- minun tulevaisuuteni
- ihmisoikeusetiikka
- ympäristöetiikka
- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta
- luonnon tulevaisuus
- tulevaisuuden yhteiskunta
- maailman perintö
- toimiminen tulevaisuuden hyväksi
[/quote]
Ihan mahtava sisältö!
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 11:34"]
Minulla kyllä on vaikeuksia ymmärtää näitä uskonnottomia kastejuhlia ja uskonnottomia häitä, joissa kaavat ovat samat ilman virsiä ja papin puhetta. Vähän samaan tapaan en ihan ymmärrä, miksi ateisti viettää joulua joulun perinteisin kaavoin tai miksi hän viettää pääsiäistä.
En tarkoita, etteikö näitä kristillisiä juhlia voisi juhlia pienimuotoisesti ihan kulttuurisena ilmiönä mutta vuoden ainoina juhlina ne olisivat minusta aivan liian kristillisiä ja haluaisin ilman muuta ottaa mukaan paitsi juhlien pakanallisen perinteen (jouluna esim. joulukuusi tähtineen liian kristillinen mutta tontut taas ei ja joulupukin lahjoineen voisi perustella kekripukilla) niin myös muiden uskontojen suurimmat juhlat tapoineen. Pääpaino voisi silti olla ns. suomalaisissa juhlissa mutta en todellakaan viettäisi niitä samoin kuin kristillisenä aikana on niitä vietetty.
Sama juttu häissä. Ystäväni meni naimisiin hääpaikalla ja henkikirjoittaja oli "vihkimässä". Vanhat sukulaiset eivät edes tajunneet, että kyseessä ei ollut pappi koska henkikirjoittajalla oli pitkä ja kaunis kaapu ja hän puhui hyvin samaan tapaan kuin pappi avioliiton merkityksestä. Virsiä ja rukouksia ei ollut mutta henkikirjoittaja kyllä toivoi kaikkea hyvää rukousten tyyliin. Pariskunta seisoi ns. itsetehdyllä alttarilla (kukkaseppele) ja juhlat olivat aivan perinteisten häiden kaavan mukainen.
Miksi pitäisi toimia kristillisen seremonian mukaan? Häitä on pidetty ennen kristinuskoakin aiempien uskontojen mukaisesti mutta en pitäisi tätäkään toimintaa kovin viisaana, koska lähtökohta on uskonnossa. Ennemminkin toivoisiin, että voitaisiin keksiä aivan omanlaisensa perinteet avioliiton juhlimiseksi, jos tylsä maistraattivihkiminen ei riitä. Miksi kaavan pitäisi olla sama? Miksi ei voitaisi esim. laittaa juhlayleisöä kertomaan, miksi parin pitäisi mennä naimisiin ja ehkä kertomaan myös neuvoja ja viisauksia, jolla pysyvät yhdessä. Jotain uutta ja erilaista eikä vain sitä perinteistä kaavaa, kun oikeasti ei uskalleta kuin ottaa niistä vanhoista pois se pienin osuus.
Ja samaa mieltä tosiaan olen nimiäisistä eli en ymmärrä, miksi lapsella pitäisi olla kummit ja kastemekko, jos ei kuitenkaan ole kastemaljaa eikä kastelahjoja. Miksi sen seremonian pitäisi muistuttaa yhtään kastejuhlaa? Eikö nimiäisissä ole tarkoitus kertoa suvulle lapsen nimi ja esitellä se uusi sukulainen? Tällöin sillä kastemekolla ei siinä ole mitään symbolista arvoa. Päinvastoin, pitäisi luoda ne omat perinteet. Kastemekon sijaan pitäisi aloittaa se oma nimiäispuku ja omat nimiäistraditiot. Se kastemekko kun on kristillinen symboli ja osa ristäisten perinnettä. Ei minusta ole mitään järkeä muuttaa vain nimi nimiäsmekoksi ja leikkiä, että sillä edelleen olisi jokin arvo, kun ei kuitenkaan kukaan sitä kastetta enää arvosta. Miksi ei siis voi luoda niitä omia ja uusia, rohkeita perinteitä? Miksi pitää takertua vanhaan aivan kuin jotain kamalaa tapahtuisi, jos ei edes jotain kristillisestä perinteestä siirrä eteenpäin?
Olen ollut yksissä hauskoissa "nimiäisissä", tosin juhlien nimenä oli vauvajuhla ja kutsussa pyydettiin tulemaan juhlistamaan vauvaamme. Meitä vieraita pyydettiin pukeutumaan ammattiamme kuvastaviin vaatteisiin ja keksimään ammattiimme liittyviä ohjeita/neuvoja vauvalle. Ei ollut mitään kastemekkoa tai papin puheita jäljitteleviä puheenvuoroja vaan hauska tilaisuus, jossa vanhemmat kertoivat vauvan syntymästä ja liittivät siihen arvelunsa vauvan tulevasta luonteesta ja mahdollisista ammateista, ja sitten kerättiin vierailta näitä ohjeita, otettiin kuvia ja liitettiin vauvan ohjekirjaan neuvot ja kuvat. Oli erittäin hauska tilaisuus ja tuloksena oli erittäin hauska kirja muistona tilaisuudesta.
Meidän suvussamme muuten on kastemalja, johon on liitetty jokaisen kastetun vauvan nimi sellaisella laatalla. Laattoja on tällä hetkellä lähes 10. Oikeastiko pitäisi nimiäisissäkin käyttää kastemaljaa, jotta sen vauvan nimi saataisiin laattaan? Eikö tuo ole jo lapsellista? Minun nimeni siellä on, lasteni nimiä ei. Miksi ihmeessä kun tekee valinnan, pitäisi kuitenkin saada kaikki, mitä ne muutkin, jotka ovat tehneet sen toisen valinnan? Ärsyttää jo tuossa alussa ne "kastamaton voi osallistua uskonnontunneille tai et-tunneille, voi mennä kirkkoon tai olla menemättä, ei tarvitse elää minkään valinnan mukaan tai voi valita ne kaikki". Mitä jos oikeasti opetettaisiin, että kun valitsee vaihtoehdon A, niin sulkee pois vaihtoehdon B, ellei valitse sitä vaihtoehto B:tä ja luovu vaihtoehto A:sta? Nykyään kun pitäisi saada kaikki eikä luopua mistään.
[/quote]
Tämä saattaa tulla järkytyksenä, mutta nuo tavat eivät kyllä ole kristillisiä. Älkääpä omiko kaikkia kulttuurisia tapoja itsellenne, tapakristityt! Myös uskonnottomilla saa olla kulttuuriin liittyviä tapoja. Kulttuuri ja uskonto eivät ole sama asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vertailee noita opetussuunnitelmia Et:n ja uskonnon välillä (viestit 85 ja 87), ihmetyttää kyllä pirusti, miksi kukaan tekee lapselleen niin pahaa, että pistää hänet uskonnon opetukseen. Niin, tai siis nykyäänhän sinne on tosiaan pakko mennä, jos kuuluu kirkkoon, että siksi kai sitten. Opetussuunnitelmat ovat kuin yö ja päivä. Toinen antaa mahtavia avaita elämään ja ajatteluun, toinen keskittyy yhteen suppeaan uskontoon ja kyseenalaistamisen kitkemiseen. (Ja turha sanoa, ettei uskonnon opetus on muka tunnustuksetonta, kun kirjoissa mm. opetetaan, että enkeleitä on olemassa ja pulinat pois.)
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 11:34"]
Minulla kyllä on vaikeuksia ymmärtää näitä uskonnottomia kastejuhlia ja uskonnottomia häitä, joissa kaavat ovat samat ilman virsiä ja papin puhetta. Vähän samaan tapaan en ihan ymmärrä, miksi ateisti viettää joulua joulun perinteisin kaavoin tai miksi hän viettää pääsiäistä.
En tarkoita, etteikö näitä kristillisiä juhlia voisi juhlia pienimuotoisesti ihan kulttuurisena ilmiönä mutta vuoden ainoina juhlina ne olisivat minusta aivan liian kristillisiä ja haluaisin ilman muuta ottaa mukaan paitsi juhlien pakanallisen perinteen (jouluna esim. joulukuusi tähtineen liian kristillinen mutta tontut taas ei ja joulupukin lahjoineen voisi perustella kekripukilla) niin myös muiden uskontojen suurimmat juhlat tapoineen. Pääpaino voisi silti olla ns. suomalaisissa juhlissa mutta en todellakaan viettäisi niitä samoin kuin kristillisenä aikana on niitä vietetty.
Sama juttu häissä. Ystäväni meni naimisiin hääpaikalla ja henkikirjoittaja oli "vihkimässä". Vanhat sukulaiset eivät edes tajunneet, että kyseessä ei ollut pappi koska henkikirjoittajalla oli pitkä ja kaunis kaapu ja hän puhui hyvin samaan tapaan kuin pappi avioliiton merkityksestä. Virsiä ja rukouksia ei ollut mutta henkikirjoittaja kyllä toivoi kaikkea hyvää rukousten tyyliin. Pariskunta seisoi ns. itsetehdyllä alttarilla (kukkaseppele) ja juhlat olivat aivan perinteisten häiden kaavan mukainen.
Miksi pitäisi toimia kristillisen seremonian mukaan? Häitä on pidetty ennen kristinuskoakin aiempien uskontojen mukaisesti mutta en pitäisi tätäkään toimintaa kovin viisaana, koska lähtökohta on uskonnossa. Ennemminkin toivoisiin, että voitaisiin keksiä aivan omanlaisensa perinteet avioliiton juhlimiseksi, jos tylsä maistraattivihkiminen ei riitä. Miksi kaavan pitäisi olla sama? Miksi ei voitaisi esim. laittaa juhlayleisöä kertomaan, miksi parin pitäisi mennä naimisiin ja ehkä kertomaan myös neuvoja ja viisauksia, jolla pysyvät yhdessä. Jotain uutta ja erilaista eikä vain sitä perinteistä kaavaa, kun oikeasti ei uskalleta kuin ottaa niistä vanhoista pois se pienin osuus.
Ja samaa mieltä tosiaan olen nimiäisistä eli en ymmärrä, miksi lapsella pitäisi olla kummit ja kastemekko, jos ei kuitenkaan ole kastemaljaa eikä kastelahjoja. Miksi sen seremonian pitäisi muistuttaa yhtään kastejuhlaa? Eikö nimiäisissä ole tarkoitus kertoa suvulle lapsen nimi ja esitellä se uusi sukulainen? Tällöin sillä kastemekolla ei siinä ole mitään symbolista arvoa. Päinvastoin, pitäisi luoda ne omat perinteet. Kastemekon sijaan pitäisi aloittaa se oma nimiäispuku ja omat nimiäistraditiot. Se kastemekko kun on kristillinen symboli ja osa ristäisten perinnettä. Ei minusta ole mitään järkeä muuttaa vain nimi nimiäsmekoksi ja leikkiä, että sillä edelleen olisi jokin arvo, kun ei kuitenkaan kukaan sitä kastetta enää arvosta. Miksi ei siis voi luoda niitä omia ja uusia, rohkeita perinteitä? Miksi pitää takertua vanhaan aivan kuin jotain kamalaa tapahtuisi, jos ei edes jotain kristillisestä perinteestä siirrä eteenpäin?
Olen ollut yksissä hauskoissa "nimiäisissä", tosin juhlien nimenä oli vauvajuhla ja kutsussa pyydettiin tulemaan juhlistamaan vauvaamme. Meitä vieraita pyydettiin pukeutumaan ammattiamme kuvastaviin vaatteisiin ja keksimään ammattiimme liittyviä ohjeita/neuvoja vauvalle. Ei ollut mitään kastemekkoa tai papin puheita jäljitteleviä puheenvuoroja vaan hauska tilaisuus, jossa vanhemmat kertoivat vauvan syntymästä ja liittivät siihen arvelunsa vauvan tulevasta luonteesta ja mahdollisista ammateista, ja sitten kerättiin vierailta näitä ohjeita, otettiin kuvia ja liitettiin vauvan ohjekirjaan neuvot ja kuvat. Oli erittäin hauska tilaisuus ja tuloksena oli erittäin hauska kirja muistona tilaisuudesta.
Meidän suvussamme muuten on kastemalja, johon on liitetty jokaisen kastetun vauvan nimi sellaisella laatalla. Laattoja on tällä hetkellä lähes 10. Oikeastiko pitäisi nimiäisissäkin käyttää kastemaljaa, jotta sen vauvan nimi saataisiin laattaan? Eikö tuo ole jo lapsellista? Minun nimeni siellä on, lasteni nimiä ei. Miksi ihmeessä kun tekee valinnan, pitäisi kuitenkin saada kaikki, mitä ne muutkin, jotka ovat tehneet sen toisen valinnan? Ärsyttää jo tuossa alussa ne "kastamaton voi osallistua uskonnontunneille tai et-tunneille, voi mennä kirkkoon tai olla menemättä, ei tarvitse elää minkään valinnan mukaan tai voi valita ne kaikki". Mitä jos oikeasti opetettaisiin, että kun valitsee vaihtoehdon A, niin sulkee pois vaihtoehdon B, ellei valitse sitä vaihtoehto B:tä ja luovu vaihtoehto A:sta? Nykyään kun pitäisi saada kaikki eikä luopua mistään.
[/quote]
Ei sun tarvii ymmärtääkään ei sun ymmärystä kukaan kaipaa. Ei kirkolla ole mitään yksinoikeutta mihinkään arkipäiväisiin sanoihin. Kirkkokin on varastanut oman menonsa kuitenkin ihan muualta.
Itse en tykkää perinteistä vaan yhdistelen A:ta ja B:tä sekä otan mukaan vähän C:tä, E:tä ja Ö:tä. Sitä paitsi perinteet ovat muutuvia kuten kirkkovihkimisen perinne on romahtanut parissa kymenessä vuodessa aika rajusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 11:40"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 09:23"]Elämänkatsomustieto Vuosiluokat 1 - 2 - minä ja muut - kuka olen ja mitä osaan? - kotini - ystävyyden sisältö ja merkitys - koulussa - ympäristö ja luonto - hyvä, oikea ja väärä, hyvä ihminen - omissa periaatteissa ja päätöksissä pysyminen ja muuttuva minäkuva - rikkaus ja köyhyys maailmassa - kasvan ja kehityn - elämän synty ja kehitys - maailman synty Vuosiluokat 3 - 4 - ystävyys - erilaisuus ja suvaitsevaisuus - yhdessä eläminen - oikeudenmukaisuus ja reiluus - lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet - ajattelun vapaus - erilaisia elämäntapoja - suomalaisuus ja maailman kulttuuri - minä ja luonto sekä kestävä kehitys - elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa Vuosiluokka 5 - hyvä elämä - elämänkatsomus - eettinen ongelma, teon moraalinen oikeutus - teon tarkoitus ja seuraus - oman elämän eettisiä ongelmia ja ratkaisuja - katsomuksen käsite ja katsomuksen vapaus - tasa-arvo - vähemmistöt - rauha ja konflikti - tulevaisuuden maailma Vuosiluokka 6 - identiteetti – omakuva, minäkuva - minä ja valintani - vastuu itsestä - vastuu luonnosta - käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta - kestävä kehitys ja globalisaatio - kulttuurin tutkiminen - kulttuuri ja luonto - kulttuuri ja yhteisö - suomalainen kulttuuri Vuosiluokka 7 - luonnollinen ja yliluonnollinen - keskeisten maailmankatsomuksien ja kulttuurien olennaiset piirteet - uskonto ja uskonnottomuus Suomessa - tieteellinen tieto ja tutkimus - tieteiden vaikutus elämäntapaamme - monikulttuurisuus eettisenä ongelmana - vieraan ja oudon kohtaaminen - suvaitsevaisuus Vuosiluokka 8 - nuoren moraalinen kasvu - arvovalinnat ja hyvä elämä - erilaiset yhteiskunnat - demokratia - politiikka ja ihmisoikeudet - kestävä kehitys ja riskiyhteiskunta - toimiminen kansalaisena - kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Vuosiluokka 9 - minun tulevaisuuteni - ihmisoikeusetiikka - ympäristöetiikka - käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta - luonnon tulevaisuus - tulevaisuuden yhteiskunta - maailman perintö - toimiminen tulevaisuuden hyväksi [/quote] Ihan mahtava sisältö!
[/quote]
Eikö olekin. Harva vanhempi vain vaivautuu miettimään uskonnon ja ET:n opetuksen sisältöä. On niin helpompi mennä sopulina massan mukana.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 11:34"]
Minulla kyllä on vaikeuksia ymmärtää näitä uskonnottomia kastejuhlia ja uskonnottomia häitä, joissa kaavat ovat samat ilman virsiä ja papin puhetta. Vähän samaan tapaan en ihan ymmärrä, miksi ateisti viettää joulua joulun perinteisin kaavoin tai miksi hän viettää pääsiäistä.
En tarkoita, etteikö näitä kristillisiä juhlia voisi juhlia pienimuotoisesti ihan kulttuurisena ilmiönä mutta vuoden ainoina juhlina ne olisivat minusta aivan liian kristillisiä ja haluaisin ilman muuta ottaa mukaan paitsi juhlien pakanallisen perinteen (jouluna esim. joulukuusi tähtineen liian kristillinen mutta tontut taas ei ja joulupukin lahjoineen voisi perustella kekripukilla) niin myös muiden uskontojen suurimmat juhlat tapoineen. Pääpaino voisi silti olla ns. suomalaisissa juhlissa mutta en todellakaan viettäisi niitä samoin kuin kristillisenä aikana on niitä vietetty.
Sama juttu häissä. Ystäväni meni naimisiin hääpaikalla ja henkikirjoittaja oli "vihkimässä". Vanhat sukulaiset eivät edes tajunneet, että kyseessä ei ollut pappi koska henkikirjoittajalla oli pitkä ja kaunis kaapu ja hän puhui hyvin samaan tapaan kuin pappi avioliiton merkityksestä. Virsiä ja rukouksia ei ollut mutta henkikirjoittaja kyllä toivoi kaikkea hyvää rukousten tyyliin. Pariskunta seisoi ns. itsetehdyllä alttarilla (kukkaseppele) ja juhlat olivat aivan perinteisten häiden kaavan mukainen.
Miksi pitäisi toimia kristillisen seremonian mukaan? Häitä on pidetty ennen kristinuskoakin aiempien uskontojen mukaisesti mutta en pitäisi tätäkään toimintaa kovin viisaana, koska lähtökohta on uskonnossa. Ennemminkin toivoisiin, että voitaisiin keksiä aivan omanlaisensa perinteet avioliiton juhlimiseksi, jos tylsä maistraattivihkiminen ei riitä. Miksi kaavan pitäisi olla sama? Miksi ei voitaisi esim. laittaa juhlayleisöä kertomaan, miksi parin pitäisi mennä naimisiin ja ehkä kertomaan myös neuvoja ja viisauksia, jolla pysyvät yhdessä. Jotain uutta ja erilaista eikä vain sitä perinteistä kaavaa, kun oikeasti ei uskalleta kuin ottaa niistä vanhoista pois se pienin osuus.
Ja samaa mieltä tosiaan olen nimiäisistä eli en ymmärrä, miksi lapsella pitäisi olla kummit ja kastemekko, jos ei kuitenkaan ole kastemaljaa eikä kastelahjoja. Miksi sen seremonian pitäisi muistuttaa yhtään kastejuhlaa? Eikö nimiäisissä ole tarkoitus kertoa suvulle lapsen nimi ja esitellä se uusi sukulainen? Tällöin sillä kastemekolla ei siinä ole mitään symbolista arvoa. Päinvastoin, pitäisi luoda ne omat perinteet. Kastemekon sijaan pitäisi aloittaa se oma nimiäispuku ja omat nimiäistraditiot. Se kastemekko kun on kristillinen symboli ja osa ristäisten perinnettä. Ei minusta ole mitään järkeä muuttaa vain nimi nimiäsmekoksi ja leikkiä, että sillä edelleen olisi jokin arvo, kun ei kuitenkaan kukaan sitä kastetta enää arvosta. Miksi ei siis voi luoda niitä omia ja uusia, rohkeita perinteitä? Miksi pitää takertua vanhaan aivan kuin jotain kamalaa tapahtuisi, jos ei edes jotain kristillisestä perinteestä siirrä eteenpäin?
Olen ollut yksissä hauskoissa "nimiäisissä", tosin juhlien nimenä oli vauvajuhla ja kutsussa pyydettiin tulemaan juhlistamaan vauvaamme. Meitä vieraita pyydettiin pukeutumaan ammattiamme kuvastaviin vaatteisiin ja keksimään ammattiimme liittyviä ohjeita/neuvoja vauvalle. Ei ollut mitään kastemekkoa tai papin puheita jäljitteleviä puheenvuoroja vaan hauska tilaisuus, jossa vanhemmat kertoivat vauvan syntymästä ja liittivät siihen arvelunsa vauvan tulevasta luonteesta ja mahdollisista ammateista, ja sitten kerättiin vierailta näitä ohjeita, otettiin kuvia ja liitettiin vauvan ohjekirjaan neuvot ja kuvat. Oli erittäin hauska tilaisuus ja tuloksena oli erittäin hauska kirja muistona tilaisuudesta.
Meidän suvussamme muuten on kastemalja, johon on liitetty jokaisen kastetun vauvan nimi sellaisella laatalla. Laattoja on tällä hetkellä lähes 10. Oikeastiko pitäisi nimiäisissäkin käyttää kastemaljaa, jotta sen vauvan nimi saataisiin laattaan? Eikö tuo ole jo lapsellista? Minun nimeni siellä on, lasteni nimiä ei. Miksi ihmeessä kun tekee valinnan, pitäisi kuitenkin saada kaikki, mitä ne muutkin, jotka ovat tehneet sen toisen valinnan? Ärsyttää jo tuossa alussa ne "kastamaton voi osallistua uskonnontunneille tai et-tunneille, voi mennä kirkkoon tai olla menemättä, ei tarvitse elää minkään valinnan mukaan tai voi valita ne kaikki". Mitä jos oikeasti opetettaisiin, että kun valitsee vaihtoehdon A, niin sulkee pois vaihtoehdon B, ellei valitse sitä vaihtoehto B:tä ja luovu vaihtoehto A:sta? Nykyään kun pitäisi saada kaikki eikä luopua mistään.
[/quote]
Elämässä on paljon sellaista, mitä pieni ihminen ei aina ymmärrä.
On muuten epäkunnioittavaa ystävääsi kohtaan mainita, että häissä oli henkikirjoittaja "vihkimässä". Aivan yhtä virallinen ja oikea vihkiminen se oli kuin papin suorittamanakin, tai maistraatissa tapahtuva siviilivihkiminen. Tuo tyypillinen häiden viettäminen on enemmänkin kulttuurillinen kuin uskonnollinen tapa: vihkiminen, jota seuraa hääjuhla ruokailuineen, ohjelmineen, kakkukahveineen ym. Siitä voi poiketa yhtä hyvin kirkkoon kuuluva ja kirkkoon kuulumaton, ja järjestää sellaiset juhlat kuin itse haluaa tai olla järjestämättä. Erilaisuutta ja omannäköisyyttä toivoisin, mutta ei niin että kirkkoon kuulumattomille olisi pakko keksiä joku oma hölmö kaavansa juhlien viettoon.
Kastemekon ja kastemaljan käyttöä nimiäisissä en itsekään ymmärrä, mutta jos joku niitä haluaa käyttää, niin käyttäköön puolestani. Nimiäisten/nimenantojuhlien tarkoitus ylipäänsä on aivan erilainen kuin ristiäisissä. Nimenantojuhlissa juhlitaan lapsen nimensaantia, ristiäisissä juhlitaan lapsen kirkkoonliittämistä.
Joulu, pääsiäinen ja juhannus ovat tyypillisiä alunperin pakanallisia juhlia, joihin katolinen kirkko keksi kristillisen merkityksen, kun kansa juhli niitä joka tapauksessa. Ja huomaathan, että vuodenkiertoon perustuvia juhlia juhlittiin eri nimillä koko katolisen kirkon vaikutusalueella. Pikemminkin voisi ihmetellä, miksi uskonpuhdistuksen läpikäynyt luterilainen kirkko viettää näitä juhlia.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 01:08"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:32"]
Toki sopii nimiäiset järjestää, mutta vauvaa ei tule pukea kastemekkoon eikä hankkia kummeja.
[/quote]Viisi on alapeukuttanut tätä. Oletteko tosiaan sitä mieltä, että vauva puetaan kastemekkoon nimiäisiin ja vielä kummitkin?! Kummien tehtävä on osallistua vanhempien kanssa lapsen kristilliseen kasvatukseen, mikä nimiäiskummien tehtävä on? Lahja-automaatteja?
[/quote]
Omat kristilliset kummini eivät koskaan puhuneet minulle uskonnosta. Luulen, että yksi heistä ei itse edes usko kristinuskon jumalaan, ja toiset ovat tapakristittyjä. Lahjoja sain, eli he olivat lahja-automaatteja, mutta lisäksi yksi kummini oli minulle tärkeä aikuinen.
Omalla lapsellani ei ole kummeja, mutta jos olisi, valitsisin heidät kasvattamaan lasta kanssani kriittiseksi ajattelijaksi, empaattiseksi ja vastuulliseksi ihmiseksi. Siviilikummien hyvä puoli on siinä, että voi valita lapselleen parhaat aikuiset, eikä tarvitse ottaa niitä ainoita kirkkoon kuuluvia kavereita. Kelle tahansa lapselle tekee hyvää, että on muitakin läheisiä aikuisia kuin omat vanhemmat.
Kastemekonkin ymmärrän hyvin, jos perinteet ovat tärkeitä. Useimmilla kastetilaisuudessa tökkii se uskonto, eivät perinteet. Jos jo oma isomummu on käyttänyt sitä kastemekkoa, miksi katkaista perinne? Nimiäiset tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä tavallisempia, jolloin hyväksi koetut perinteet siirtyvät niihin, aivan kuin kristinuskon perinteet ovat lainaa muista, aikaisemmista tavoista. Alkuperäinen kaste oli sitä paitsi joessa aikuisille suoritettu toimenpide.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 14:14"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 01:08"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:32"] Toki sopii nimiäiset järjestää, mutta vauvaa ei tule pukea kastemekkoon eikä hankkia kummeja. [/quote]Viisi on alapeukuttanut tätä. Oletteko tosiaan sitä mieltä, että vauva puetaan kastemekkoon nimiäisiin ja vielä kummitkin?! Kummien tehtävä on osallistua vanhempien kanssa lapsen kristilliseen kasvatukseen, mikä nimiäiskummien tehtävä on? Lahja-automaatteja? [/quote] Omat kristilliset kummini eivät koskaan puhuneet minulle uskonnosta. Luulen, että yksi heistä ei itse edes usko kristinuskon jumalaan, ja toiset ovat tapakristittyjä. Lahjoja sain, eli he olivat lahja-automaatteja, mutta lisäksi yksi kummini oli minulle tärkeä aikuinen. Omalla lapsellani ei ole kummeja, mutta jos olisi, valitsisin heidät kasvattamaan lasta kanssani kriittiseksi ajattelijaksi, empaattiseksi ja vastuulliseksi ihmiseksi. Siviilikummien hyvä puoli on siinä, että voi valita lapselleen parhaat aikuiset, eikä tarvitse ottaa niitä ainoita kirkkoon kuuluvia kavereita. Kelle tahansa lapselle tekee hyvää, että on muitakin läheisiä aikuisia kuin omat vanhemmat. Kastemekonkin ymmärrän hyvin, jos perinteet ovat tärkeitä. Useimmilla kastetilaisuudessa tökkii se uskonto, eivät perinteet. Jos jo oma isomummu on käyttänyt sitä kastemekkoa, miksi katkaista perinne? Nimiäiset tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä tavallisempia, jolloin hyväksi koetut perinteet siirtyvät niihin, aivan kuin kristinuskon perinteet ovat lainaa muista, aikaisemmista tavoista. Alkuperäinen kaste oli sitä paitsi joessa aikuisille suoritettu toimenpide.
[/quote]
Kastemekko puetaan lapselle, joka kastetaan. Ei joka asiassa voi poimia rusinoita pullasta. Ei kai kukaan ota isoäidin vanhaa häämekkoakaan käyttääkseen, jos ei ole menossa naimisiin? Vaikka kuinka olisi ihanaa jatkaa perinnettä. Miksi ei voisi itse aloittaa uutta perinnettä ja hommata jotain nimiäisvaatetta kulkemaan suvussa? Vaikka nimiäishuivi, johon kirjaillaan kaikkien sitä käyttäneiden nimet. Miksi sen täytyy olla juuri se kirkollisessa toimituksessa käytettävä perinnevaate?
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 13:41"]
Joulu, pääsiäinen ja juhannus ovat tyypillisiä alunperin pakanallisia juhlia, joihin katolinen kirkko keksi kristillisen merkityksen, kun kansa juhli niitä joka tapauksessa. Ja huomaathan, että vuodenkiertoon perustuvia juhlia juhlittiin eri nimillä koko katolisen kirkon vaikutusalueella. Pikemminkin voisi ihmetellä, miksi uskonpuhdistuksen läpikäynyt luterilainen kirkko viettää näitä juhlia.
[/quote]
Hyvä pointti. Miksi tosiaan?
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 14:22"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 14:14"]
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 01:08"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:32"] Toki sopii nimiäiset järjestää, mutta vauvaa ei tule pukea kastemekkoon eikä hankkia kummeja. [/quote]Viisi on alapeukuttanut tätä. Oletteko tosiaan sitä mieltä, että vauva puetaan kastemekkoon nimiäisiin ja vielä kummitkin?! Kummien tehtävä on osallistua vanhempien kanssa lapsen kristilliseen kasvatukseen, mikä nimiäiskummien tehtävä on? Lahja-automaatteja? [/quote] Omat kristilliset kummini eivät koskaan puhuneet minulle uskonnosta. Luulen, että yksi heistä ei itse edes usko kristinuskon jumalaan, ja toiset ovat tapakristittyjä. Lahjoja sain, eli he olivat lahja-automaatteja, mutta lisäksi yksi kummini oli minulle tärkeä aikuinen. Omalla lapsellani ei ole kummeja, mutta jos olisi, valitsisin heidät kasvattamaan lasta kanssani kriittiseksi ajattelijaksi, empaattiseksi ja vastuulliseksi ihmiseksi. Siviilikummien hyvä puoli on siinä, että voi valita lapselleen parhaat aikuiset, eikä tarvitse ottaa niitä ainoita kirkkoon kuuluvia kavereita. Kelle tahansa lapselle tekee hyvää, että on muitakin läheisiä aikuisia kuin omat vanhemmat. Kastemekonkin ymmärrän hyvin, jos perinteet ovat tärkeitä. Useimmilla kastetilaisuudessa tökkii se uskonto, eivät perinteet. Jos jo oma isomummu on käyttänyt sitä kastemekkoa, miksi katkaista perinne? Nimiäiset tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä tavallisempia, jolloin hyväksi koetut perinteet siirtyvät niihin, aivan kuin kristinuskon perinteet ovat lainaa muista, aikaisemmista tavoista. Alkuperäinen kaste oli sitä paitsi joessa aikuisille suoritettu toimenpide.
[/quote]
Kastemekko puetaan lapselle, joka kastetaan. Ei joka asiassa voi poimia rusinoita pullasta. Ei kai kukaan ota isoäidin vanhaa häämekkoakaan käyttääkseen, jos ei ole menossa naimisiin? Vaikka kuinka olisi ihanaa jatkaa perinnettä. Miksi ei voisi itse aloittaa uutta perinnettä ja hommata jotain nimiäisvaatetta kulkemaan suvussa? Vaikka nimiäishuivi, johon kirjaillaan kaikkien sitä käyttäneiden nimet. Miksi sen täytyy olla juuri se kirkollisessa toimituksessa käytettävä perinnevaate?
[/quote]
Kuka estää poimiasta rusinoita pullasta? Sun eikä muidenkaan paheksunta mitään muuta. Mua ei kiinnosta mikä mekko kelläkin on päällä nimiäisissä.
Sanonta aika aikaansa kutakin pätee kirkkoonkin eritäin hyvin. Kirkon aika on mennyt ja se on fakta.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 08:43"]
[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 23:37"][quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 23:32"]Ei tarvitse osallistua tunnustuksellisen ja värittyneen uskonnon opetukseen vaan saa opiskella kriittisesti kaikkia maailmanuskontoja ja elämänkatsomuksia. [/quote] Asutaan pienellä paikkakunnalla maaseudulla. En haluaisi lasta silmätikuksi. Haluaisin hänen voivan opiskella samoja aineita muideen kanssa... [/quote] Mä taas olen juurikin päin vastaista mieltä. Massan mukana ei kannata mennä vaan pyrkiä oman tien kulkijaksi ja omista mielipiteistään kiinni pitäväksi ihmiseksi. Poikeavuus vahvistaa massan mukana meno ei. Meidän lapsi käy ETtä eikä kukaan ole sen takia kiusannut. Pienryhmä on ollut tähän asti joten leppoisaa on ollut opiskelu kun opettajalla on aikaa. Ja pienryhmässä joutuu oikeasti olemaan jotain mieltä, ja täällä ryhmässä on ainoastaan suomalaisia lapsia.
[/quote]
Minut on kastettu ja olen silti oman tieni kulkija, vieläpä ylpeä siitä. Massan mukana menemistä on juuri tuo, että ET on jotain erityistä ja uskonnonopetus tuputusta. Nykyisin uskontotunneilla keskustellaan, pohditaan ja käydään läpi kirkkohistoriaa. Itse järkytyin, kun ET tunneilla käynyt lapseni teini-ikäinen luokkakaveri ei tiennyt mitään esim. kirkkorakennusten historiasta tai hindujen tavasta harjoittaa omaa uskontoaan. Siellä tavistunneilla kun käydään tuollaistakin läpi.
[/quote]
Sä mikään omantien kulkija ole uskonnon suhteen. Olet ihan tuiki tavallinen tatelintallaaja, joka luulee jotakin itsestään. Sulta on muuten tainnut jäädä matikka koulussa käymättä tai sitten sä olet kiero kuten uskovaiset yleensäkin ovat.
Kyllä mulle on opetettu että massa on yli 50% mitä tahansa. Ja tänäkin päivänä vain n 5% koululaisista osallistuu ET opetukseen ja loppu MASSA n 95% uskonnon opetukseen. Monet kirkkon kuulumatomatkin koska pelkäävät kirkkoonkuuluvien lasten kiiusaavan omaansa sinäkin olet juuri sellainen. Oikeasti ET:n opiskelu vaatii uskallusta ja rohkeutta olla erilainen vielä tänäkin päivänä Suomessa.