Lue keskustelun säännöt.
Elämässäni ei ole yhtään ihmistä ja opiskelukaverit inhoaa mua. Yli-ikäinen toisen kierroksen opiskelija tilittää.
28.02.2022 |
Jäin pari vuotta sitten työttömäksi aiemmalta alalta ja aloitin syksyllä AMK-opinnot toista tutkintoa varten. Olen siis ainakin kymmenen vuotta vanhempi kuin suurin osa muista opiskelijoista ja pohjatietoni on aivan vanhentuneet ja unohtuneet. Olen paljon huonompi kuin muut ja mulla menee todella paljon aikaa oppia kurssien asiat. Naamasta näkee, miten kaikkia ottaa päähän, jos joutuvat mun kanssa samaan porukkaan ryhmätöissä. Muilla on omat porukkansa, mä olen aina yksin. Korona-aikana se ei edes haitannut, mutta nyt kun alkaa olla taas lähiopetusta, niin se ulkopuolisuuden tunne on aivan musertava.
Lapsia tai puolisoa mulla ei ole, lapsuudenperhe on aivan hajallaan, kukaan ei pidä yhteyttä toisiin eikä ole oikeen mitään kiintymystä perheenjäsenten välillä. Kaverit on kaikonneet siinä vaiheessa, kun he on menneet naimisiin ja saaneet lapsia. Olen totaalisen yksin.
Nyt kun olen yksin ja kaikkien arkipäivisin kohtaamieni ihmisten inhoama, niin mielenterveys on todella kovilla. Työttömänäkin omanarvontunto oli vähän paremmalla tolalla kuin nyt. Opintoja olis vielä melkein 3,5 vuotta jäljellä. En oikeasti tiedä, miten kestän.
Kommentit (50)
Minulla oli jo AMK -aikoina lapsi, vaikka olin n. 20 -vuotias. Muistan että siellä kyllä osa katsoi nenänvartta pitkin kun olin eri elämäntilanteessa. Ei esimerkiksi ymmärretty miksen voi ottaa yksivuotiasta ikiliikkujaa mukaan tekemään ryhmätyötä tai miksi minun pitää olla päiväkodilla klo 17, ja miksen pääse ryyppäämään keskellä viikkoa :D
Kivoimpia ihmisiä olikin juuri ne vanhemmat opiskelijat ja perheelliset. Toki muutama muukin oikein mukava tyyppi löytyi. Mutta tunnistan tuon kiusaamisen ja oudon ilmapiirin.
Voimia !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh, tulipa omat opiskeluajat mieleen, olin myös aikuisopiskelija yliopistossa ja amk:ssa. Minuakin suurin osa nuorista inhosi - he eivät tienneet minusta mitään, en tuntenut heitä, emmekä koskaan olleet puhuneet mitään. Joten oletin, että inhoaminen johtui iästä. Oli onneksi jokunen muukin aikuinen silloin tällöin kursseilla ja keskenämme teimmekin suurimman osan töistä ja sillä tavalla menikin todella hyvin, mukavasti ja nopeasti.
Mutta että opiskeluissa tuo nuoret vs vanhat tuli hyvin selvästi esiin, kun vanhemmat olivat niin pieni vähemmistö. Meinaan, että samanlaista kyräilyä on varmaan työpaikoilla. Nuoret alitajuisesti inhoaa vanhempia (mieltävät auktoriteetiksi tai sellaiseksi pyrkiväksi, joka pitää kukistaa heti) ja varmasti löytyy myös vanhempia ihmisiä, jotka eivät taas pidä nuorista.
Mutta jäi opiskeluajalta muutama oikein törkeä tapaus mieleen. Noh, on sitten törmättykin työmaailmassa myöhemmin. Kovin ollaan oltu yltiöystävällisiä. Heh. Niin se maailma heittelee. Mutta vanhemmat, jotka opettaa lapsilleen peruskohteliaisuuden ja käytöstavat, antavat kyllä hyvät lähtökohdat jälkikasvulleen.
Käytöstavat puuttuvat nykyään valitettavasti todella monelta. Ketään ei saisi syrjiä iän, sukupuolen, ihonvärin, kansallisuuden, uskonnon jne. takia. Outoa, etteivät sinun opiskelu”kaverisi” sitä ymmärtäneet.
Kiitos kannustavista viesteistä!
Olen huomannut, että jotenkin tämä vuosikymmenen, jopa kahden mittainen kuilu minun ja muiden opiskelijoiden välillä tekee senkin, että välillä me vaan kommunikoidaan aivan tosi eri tavalla. En osaa eritellä tarkemmin, mutta monta kertaa on tullut sellainen outo hiljainen hetki, kun joko minä en tajua heitä tai he minua.
Aina kun kurssit vaihtuu niin toivon, että en olisi taas se ainoa vanhempi opiskelija, mutta joka kerta olen ollut. Tekee aina mieli piiloutua johonkin takariviin ja vastailen opettajien kysymyksiin todella harvoin vaikka osaisinkin asian. Kaikkeen äänessä olemiseen on tullut korkea kynnys, kun toivon vaan, ettei kukaan edes huomaisi mua, kun tunnen olevani ihan väärässä paikassa.
ap
Voi sinua, voisinpa olla siellä sun kanssa, ei välitettäis niistä muista!
N36
Aikuisena kannattaa opiskella monimuotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kannustavista viesteistä!
Olen huomannut, että jotenkin tämä vuosikymmenen, jopa kahden mittainen kuilu minun ja muiden opiskelijoiden välillä tekee senkin, että välillä me vaan kommunikoidaan aivan tosi eri tavalla. En osaa eritellä tarkemmin, mutta monta kertaa on tullut sellainen outo hiljainen hetki, kun joko minä en tajua heitä tai he minua.
Aina kun kurssit vaihtuu niin toivon, että en olisi taas se ainoa vanhempi opiskelija, mutta joka kerta olen ollut. Tekee aina mieli piiloutua johonkin takariviin ja vastailen opettajien kysymyksiin todella harvoin vaikka osaisinkin asian. Kaikkeen äänessä olemiseen on tullut korkea kynnys, kun toivon vaan, ettei kukaan edes huomaisi mua, kun tunnen olevani ihan väärässä paikassa.
ap
Jos kiinnität itse koko ajan huomiota ikääsi ja teet siitä numeron, alkavat muutkin kiinnittää siihen huomiota. Ihminen on muutakin kuin ikänsä. Kirjoitat ihan niin kuin kaikki muut siellä olisivat jotain samaa massaa ja sitten olet sinä. Jokainen on yksilö ja erillinen muista ihmisistä.
Älä missään nimessä keskeytä opintojasi! Paluu voi olla mahdotonta. Käy opinto-ohjaajan tai kuraattorin luona puhumassa tilanteestasi. Rukoilen puolestasi, jotta saisit yliluonnollista apua Jeesukselta Kristukselta. Hän on kaikkien kiusattujen ja taakoitettujen ihmisten ystävä ja ihmeellinen puolustaja. Toivotan sinulle kaikkea hyvää, voimia opiskeluun ja opintojasi vastaavaa työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kannustavista viesteistä!
Olen huomannut, että jotenkin tämä vuosikymmenen, jopa kahden mittainen kuilu minun ja muiden opiskelijoiden välillä tekee senkin, että välillä me vaan kommunikoidaan aivan tosi eri tavalla. En osaa eritellä tarkemmin, mutta monta kertaa on tullut sellainen outo hiljainen hetki, kun joko minä en tajua heitä tai he minua.
Aina kun kurssit vaihtuu niin toivon, että en olisi taas se ainoa vanhempi opiskelija, mutta joka kerta olen ollut. Tekee aina mieli piiloutua johonkin takariviin ja vastailen opettajien kysymyksiin todella harvoin vaikka osaisinkin asian. Kaikkeen äänessä olemiseen on tullut korkea kynnys, kun toivon vaan, ettei kukaan edes huomaisi mua, kun tunnen olevani ihan väärässä paikassa.
ap
Jos kiinnität itse koko ajan huomiota ikääsi ja teet siitä numeron, alkavat muutkin kiinnittää siihen huomiota. Ihminen on muutakin kuin ikänsä. Kirjoitat ihan niin kuin kaikki muut siellä olisivat jotain samaa massaa ja sitten olet sinä. Jokainen on yksilö ja erillinen muista ihmisistä.
En voi kirjoitella tänne jokaisesta yksilöstä erikseen. Kuka sitä jaksaisi lukea?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kannustavista viesteistä!
Olen huomannut, että jotenkin tämä vuosikymmenen, jopa kahden mittainen kuilu minun ja muiden opiskelijoiden välillä tekee senkin, että välillä me vaan kommunikoidaan aivan tosi eri tavalla. En osaa eritellä tarkemmin, mutta monta kertaa on tullut sellainen outo hiljainen hetki, kun joko minä en tajua heitä tai he minua.
Aina kun kurssit vaihtuu niin toivon, että en olisi taas se ainoa vanhempi opiskelija, mutta joka kerta olen ollut. Tekee aina mieli piiloutua johonkin takariviin ja vastailen opettajien kysymyksiin todella harvoin vaikka osaisinkin asian. Kaikkeen äänessä olemiseen on tullut korkea kynnys, kun toivon vaan, ettei kukaan edes huomaisi mua, kun tunnen olevani ihan väärässä paikassa.
ap
Jos kiinnität itse koko ajan huomiota ikääsi ja teet siitä numeron, alkavat muutkin kiinnittää siihen huomiota. Ihminen on muutakin kuin ikänsä. Kirjoitat ihan niin kuin kaikki muut siellä olisivat jotain samaa massaa ja sitten olet sinä. Jokainen on yksilö ja erillinen muista ihmisistä.
En voi kirjoitella tänne jokaisesta yksilöstä erikseen. Kuka sitä jaksaisi lukea?
ap
En tarkoita sitä. Vaan että tuollainen minä vastaan muut - ajattelu ei ole kovin hedelmällistä. Kaikki ovat yksilöitä omine ominaisuuksineen siellä muiden joukossa. Kaikilla on omat epävarmuutensa.
Sinun elämänkokemuksesi on vahvuutesi. Hyödynnä sitä ryhmätehtävissä ja omissa tehtävissä. Olen koulussa sen takia, että opit mm uudet tiedot ja taidot, ne oppii kyllä. Mikset kysy, onko sinun mahdollista saada opiskelijatuutoria tueksesi?