Lue keskustelun säännöt.
Oppari ja itsekriittisyys
28.02.2022 |
Teen AMK:n opinnäytetyötä, jonka tekeminen on venynyt kun elämässä ollut ongelmia. Omia terveydellisiä haasteita, sekä läheisten vakavia sairauksia. Nyt viimeistelen työtäni ja tajuan, että en vertaile lähteitä riittävästi ristiin. Kerron esimerkiksi yhden suunnitteluohjelman työkalujen käytöstä ja tuntuu tyhmälle ottaa useista lähteistä asia vain näön vuoksi kun yhdessä kirjassa sanotaan juuri se mitä haluan käyttää ja mikä sopii työhöni. Lisäksi olen valtavan itsekriittinen, työni tuntuu paskalle vaikka tiedän sen olevan ihan hyvä. Tiedän ettei jollain opparilla ole mitään väliä, kun samaa sanotaan gradustakin, joka on sentään korkeamman koulutuksen lopputyö. Että tärkein vain että saisi tehtyä. Miten tähän osaisi suhtautua järkevämmin, ettei tällä ole paskaakaan väliä, kunhan on tehty.
Kommentit (6)
Pnkin tyhmää viitata useisiin lähteisiin vain näön vuoksi, jos yhdessä sanotaan asia juuri niin kuin sun kannalta on hyvä ja haluat. Tarkoitus kun on, että sitä ei tehdä vain näön vuoksi, vaan ihan oikeasti vertailemalla tarkistat, että näkökulmasi ottaa huomioon kaiken tärkeän, eikä siitä puutu jotain.
Ja kun alat ymmärtää tämmöisiä perusteita vähän syvällisemmin ja toimia niiden mukaan, susta ehkä alkaa itsestäkin tuntua enemmän siltä että teet asiallista työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ketään kiinnosta koko opparisi muuten kuin että se on tehty. Harva niitä lukee muuten kuin pakosta.
Suhtaudu siihen juuri sillä tavalla että kukaan ei työelämässä ole opparia kiinnostunut lukemaan, eikä sillä ole yhtään mitään merkitystä. Alta pois vaan ja paperit kouraan. Säästä itsesi stressiltä, työelämässä tulevaisuudessa sitä stressiä tulee varmasti ihan tarpeeksi.
Ota muutama ylimääräinen lähde, vaikkei niistä tuntuisikaan olevan hyötyä. Ei ainakaan päästä valittamaan siitä, että on oltu yksipuolisia. Muodollisuudet ovat tärkeitä.
Kahden opinnäytetyön ja yhden gradun kokemuksella väitän, että oma aikaansaannos tuntuu aina surkealta. Koko ajan löytyy parannettavaa, eikä mikään parantelu tunnu riittävän, vaikka työ olisi ihan hyvä. Viimeisimmästä opparistani halusin vain saada ykkösen ja päästä siitä eroon, mutta tulikin kolmonen. Ja minä sentään olin jättänyt antamatta juuri sen, mitä toimeksiantaja oli pyytänyt.
Potkit itseäsi joka tapauksessa vielä ja etenkin sitten, kun olet jo jättänyt työn tarkastettavaksi, etkä voi saada sitä takaisin. Nyt oppari pakettiin ja menoksi. :)
P.S. Viimeisimmän opparin jättämisen aikoihin alkoi mediassa kauhea plagiointikohu. Olin kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että työssäni ei olisi tippaakaan plagiointia, mutta silti vietin kauhistelun parissa muutaman yön. Ja sekin ihan turhaan.
Ketään muuuta kuin sinua ei kiinnosta sen arvosana, ja sinuakaan ei kiinnosta enää myöhemmin. Kirjoitat nyt vaan, ja vähät välität vaikka tulisi huonoin läpipäästävä arvosana.
On tasan niinkuin sanot, sillä ei ole muuta merkitystä, kuin että on tehty. Paperit ulos, kiitos ja näkemiin.