Lue keskustelun säännöt.
Elämässäni ei ole yhtään ihmistä ja opiskelukaverit inhoaa mua. Yli-ikäinen toisen kierroksen opiskelija tilittää.
28.02.2022 |
Jäin pari vuotta sitten työttömäksi aiemmalta alalta ja aloitin syksyllä AMK-opinnot toista tutkintoa varten. Olen siis ainakin kymmenen vuotta vanhempi kuin suurin osa muista opiskelijoista ja pohjatietoni on aivan vanhentuneet ja unohtuneet. Olen paljon huonompi kuin muut ja mulla menee todella paljon aikaa oppia kurssien asiat. Naamasta näkee, miten kaikkia ottaa päähän, jos joutuvat mun kanssa samaan porukkaan ryhmätöissä. Muilla on omat porukkansa, mä olen aina yksin. Korona-aikana se ei edes haitannut, mutta nyt kun alkaa olla taas lähiopetusta, niin se ulkopuolisuuden tunne on aivan musertava.
Lapsia tai puolisoa mulla ei ole, lapsuudenperhe on aivan hajallaan, kukaan ei pidä yhteyttä toisiin eikä ole oikeen mitään kiintymystä perheenjäsenten välillä. Kaverit on kaikonneet siinä vaiheessa, kun he on menneet naimisiin ja saaneet lapsia. Olen totaalisen yksin.
Nyt kun olen yksin ja kaikkien arkipäivisin kohtaamieni ihmisten inhoama, niin mielenterveys on todella kovilla. Työttömänäkin omanarvontunto oli vähän paremmalla tolalla kuin nyt. Opintoja olis vielä melkein 3,5 vuotta jäljellä. En oikeasti tiedä, miten kestän.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vaihda yliopistoon. Paljon kypsempää porukkaa kuin korkeasaaressa.
Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda ammattikouluun, työllistyisit myös.
Yritä bondata jonkun toisen "seniorin" kanssa. Jos ala oikeasti kiinnostaa sinua ja opinnot edistyvät, niin mitä väliä vaikka et saisikaan ketään "bestistä" koulussa? 3,5v on loppujen lopuksi lyhyt aika.
En tietenkään tiedä henkilökohtasesti sun tilannettas kertomaasi enempää, mut kuulostaa vähän siltä et sun muut sosiaaliset kokemukset vaikuttaa tänhetkiseen fiilikseen. En usko et sun opiskelukaverit vihais sua; meil ei ainakaa porukka suhtaudu vanhempii aikuisopiskelijoihi mitenkää eri tavalla, kunha ryhmätyöt yms hoidetaan kunnolla. Ainakaa yliopistossa ikä ei merkitse juuri mitään, koska suureen ikähaarukkaan on kaikki jo fuksivuoden jälkeen tottunu.
Mä kyllä sanoisin, että mitäpä jos kasvatat itseluottamuksen ja itsetunnon? Vaikutat aikuiseksi ihmiseksi aika ihmeelliseltä jos mietit mitä sua 10 vuotta nuoremmat susta miettii. Ainahan teinistä vähän varttunemmat ovat tattiotsassa jos ei saa työskennellä bff:n kanssa. Ja mitä sitten vaikka vihaisivat työskennellä sun kanssa? Kunhan työ tulee tehtyä niin eikö se ole molempien päämäärä?
Terveisin: 35-vuotias yliopisto-opiskelija. Käyn samoja kursseja 11 vuotta nuorempien kanssa ja ei pahemmin hetkauta mitä mieltä he on minusta. Me tehdään töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritä bondata jonkun toisen "seniorin" kanssa. Jos ala oikeasti kiinnostaa sinua ja opinnot edistyvät, niin mitä väliä vaikka et saisikaan ketään "bestistä" koulussa? 3,5v on loppujen lopuksi lyhyt aika.
Mun kursseilla ei tähän mennessä ole ollut ketään vanhempaa opiskelijaa. Tuntuu ikävältä, että vähättelet tilannetta bestiskommentilla. 3,5 vuotta on todella, todella pitkä aika tuntea olonsa näin kurjaksi. Tietenkin yritän koko ajan tutustua ihmisiin ja olla tunneilla iloisella mielellä. Ala on todella kiinnostava, mutta henkinen jaksaminen alkaa näkyä motivaatiossa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä sanoisin, että mitäpä jos kasvatat itseluottamuksen ja itsetunnon? Vaikutat aikuiseksi ihmiseksi aika ihmeelliseltä jos mietit mitä sua 10 vuotta nuoremmat susta miettii. Ainahan teinistä vähän varttunemmat ovat tattiotsassa jos ei saa työskennellä bff:n kanssa. Ja mitä sitten vaikka vihaisivat työskennellä sun kanssa? Kunhan työ tulee tehtyä niin eikö se ole molempien päämäärä?
Terveisin: 35-vuotias yliopisto-opiskelija. Käyn samoja kursseja 11 vuotta nuorempien kanssa ja ei pahemmin hetkauta mitä mieltä he on minusta. Me tehdään töitä.
Luuletko oikeasti auttavasi jotakuta kommentoimalla näin? Potkit maassa makaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihda yliopistoon. Paljon kypsempää porukkaa kuin korkeasaaressa.
Yliopistollakin voidaan kiusata kuin yläasteella. Et varmaan usko, mutta totta se on.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä sanoisin, että mitäpä jos kasvatat itseluottamuksen ja itsetunnon? Vaikutat aikuiseksi ihmiseksi aika ihmeelliseltä jos mietit mitä sua 10 vuotta nuoremmat susta miettii. Ainahan teinistä vähän varttunemmat ovat tattiotsassa jos ei saa työskennellä bff:n kanssa. Ja mitä sitten vaikka vihaisivat työskennellä sun kanssa? Kunhan työ tulee tehtyä niin eikö se ole molempien päämäärä?
Terveisin: 35-vuotias yliopisto-opiskelija. Käyn samoja kursseja 11 vuotta nuorempien kanssa ja ei pahemmin hetkauta mitä mieltä he on minusta. Me tehdään töitä.
No onhan se aika hanurista, jos ei saa koulusta kavereita. Jatkuva ulkopuolisuuden tunne aiheuttaa usein ongelmia kuuppapuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä bondata jonkun toisen "seniorin" kanssa. Jos ala oikeasti kiinnostaa sinua ja opinnot edistyvät, niin mitä väliä vaikka et saisikaan ketään "bestistä" koulussa? 3,5v on loppujen lopuksi lyhyt aika.
Mun kursseilla ei tähän mennessä ole ollut ketään vanhempaa opiskelijaa. Tuntuu ikävältä, että vähättelet tilannetta bestiskommentilla. 3,5 vuotta on todella, todella pitkä aika tuntea olonsa näin kurjaksi. Tietenkin yritän koko ajan tutustua ihmisiin ja olla tunneilla iloisella mielellä. Ala on todella kiinnostava, mutta henkinen jaksaminen alkaa näkyä motivaatiossa.
ap
Ymmärrän sinua, ap. Ilman muuta opiskeluilmapiirillä on suuri vaikutus jaksamiseen. Jotkut varmaan kuvittelevat, että opiskelu on jotain pelkkää luennoilla käymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda yliopistoon. Paljon kypsempää porukkaa kuin korkeasaaressa.
Yliopistollakin voidaan kiusata kuin yläasteella. Et varmaan usko, mutta totta se on.
Joo varmasti jossain kuppasurkeassa, mutta ei se ole samanlaista kuin yläasteella. Jocke ja Hans saattavat vinoilla Prisma-vaatteista ja tradenomisiskosta, mutta eivät tule viemään välipalarahoja tai työnnä metallikeppiä pyörän renkaan pinnojen väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma taitaa olla huono itsetuntosi. Jo se, että nimität itseäsi ”yli-ikäiseksi opiskelijaksi” kertoo siitä. Ei ole mitään oikeaa ikää opiskella. Sinut on sinne kouluun valittu ja jos olet motivoitunut opiskelemaan, selvität kyllä vaikeudet ja opit samat asiat kuin muutkin. Sitten ne ryhmätyötkin varmaan alkavat sujua paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda yliopistoon. Paljon kypsempää porukkaa kuin korkeasaaressa.
Yliopistollakin voidaan kiusata kuin yläasteella. Et varmaan usko, mutta totta se on.
Joo varmasti jossain kuppasurkeassa, mutta ei se ole samanlaista kuin yläasteella. Jocke ja Hans saattavat vinoilla Prisma-vaatteista ja tradenomisiskosta, mutta eivät tule viemään välipalarahoja tai työnnä metallikeppiä pyörän renkaan pinnojen väliin.
Tarkoitin, että ikään nähden yliopistolla ei olla välttämättä kovin kypsiä ihmisiä. Kuitenkin yliopisto-opiskelijat ovat normaalisti vähintään 19-vuotta sinä vuonna täyttäviä, kun aloittavat opinnot. Joskus aika kersoja kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäiskö sun sanoa ääneen jotain? Jos oikeasti on sellaisia tilanteita joissa sua kohdellaan väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä bondata jonkun toisen "seniorin" kanssa. Jos ala oikeasti kiinnostaa sinua ja opinnot edistyvät, niin mitä väliä vaikka et saisikaan ketään "bestistä" koulussa? 3,5v on loppujen lopuksi lyhyt aika.
Mun kursseilla ei tähän mennessä ole ollut ketään vanhempaa opiskelijaa. Tuntuu ikävältä, että vähättelet tilannetta bestiskommentilla. 3,5 vuotta on todella, todella pitkä aika tuntea olonsa näin kurjaksi. Tietenkin yritän koko ajan tutustua ihmisiin ja olla tunneilla iloisella mielellä. Ala on todella kiinnostava, mutta henkinen jaksaminen alkaa näkyä motivaatiossa.
ap
Ikävää, jos todella oletit vastaukseni olevan vähättelyä. Mutta pointtini oli, että jos ryhmätyöt onnistuvat ja opinnot etenevät kaverittomuudesta huolimatta, miksi luopuisit sinua kiinnostavasta alasta? Ystäviä voi etsiä koulun ulkopuoleltakin.
Ne sun entiset perheellistyneet kaverit saattais hyvinkin vastata jos laittaisit viestiä joskus? Kannattaa ainakin kokeilla. Kyllä moni kahville ehtii lähteä. Mä tulin nuorena äidiksi ja moni ei kutsunut mua sen jälkeen minnekään kun ajatteli etten kuitenkaan tuu, itse olin sitten aktiivinen.
Älä nyt ainakaan lopeta sitä opiskelua, mieti miten iso kynnys ois ikinä opiskella enää jos nyt lopetat. Se on yks hujaus vaan ja ne on itsekin sun ikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ne sun entiset perheellistyneet kaverit saattais hyvinkin vastata jos laittaisit viestiä joskus? Kannattaa ainakin kokeilla. Kyllä moni kahville ehtii lähteä. Mä tulin nuorena äidiksi ja moni ei kutsunut mua sen jälkeen minnekään kun ajatteli etten kuitenkaan tuu, itse olin sitten aktiivinen.
Mä olen yleensä aina ollut se aktiivinen kaverisuhteissani. Jossain kohtaa päätin katsoa, miten moni ihminen kutsuu mua kahville, jos en itse ota yhteyttä vähään aikaan. Kukaan ei kutsunut, eikä heistä ole kuulunut sen koommin mitään. Nyt asun eri paikkakunnallakin enkä tunne täältä ketään.
ap
Vaihda yliopistoon. Paljon kypsempää porukkaa kuin korkeasaaressa.