Talon myyjä perui asuntokaupan ja nykyinen vuokrasopimus purettu vol2

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:25"]

Eli ei ole järkeä yrittää edes hakea korvauksia? Minulle välittäjä laittoi viestin että korvauksia voin hakea mutta sakkoa myyjä ei maksa koska sopimusta ei olla allekirjoitettu..? Toisaalta tuntuu ettei jaksaisi enää säätää tän asian kanssa vaan alkaa kiertämään uusia ihania taloja ja käyttää aika niihin.. Ap

[/quote]

Välittäjä tietää kokemuksesta, että aiheutuneet kulut joutuu korvaamaan. Eiköhän hän ole neuvotellut jo myyjän kanssa ja siltä pohjalta myyjä on ilmoittanut, ettei maksa sakkoa, joka välittäjän on välitettävä hänen näkemyksensä. 

Nyt joko toimit juuri välittäjän ohjeiden mukaan, joka joutuu edustamaan myyjää, mutta huomioimaan lain ja minimoit kulut, koska myyjä saattaa olla hankala maksamaan. Toinen vaihtoehto on kysyä oikeasti oikeusapua ja pohtia lähdetkö hakemaan sakkoakin. Helpoin on varmasti vain sopia tilanne.

Tuolta pohjalta voi arvioida kuitenkin, että myyjä ammattitaitonsa valossa näkee sopimuksen allekirjoitusta vaille valmiiksi ja muodollisuudet täyttäväksi. Jos myyjä on kuitenkin sopinut asiat selvästi jo sähköpostissa, hän on sopinut ne.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:33"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:14"]

7 §Esisopimus

Osapuolet voivat sopia aikomastaan kiinteistön kaupasta tekemällä esisopimuksen. Esisopimuksessa voidaan sopia, että se sitoo vain toista osapuolta.

Esisopimus on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla ja siitä on muutoinkin soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistön kaupasta säädetään. Sopimuksessa on lisäksi mainittava se päivä, jona kiinteistön kauppa on viimeistään tehtävä, sekä ne ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Kauppahinta ja muu vastike voidaan kuitenkin jättää myöhemmin sovittaviksi esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti. Jollei esisopimuksen voimassaoloaikaa ole määrätty, se on voimassa viisi vuotta sopimuksentekopäivästä.

Osapuolella on oikeus 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa kanteella vaatia toista osapuolta tekemään kiinteistön kauppa esisopimuksessa sovituilla ehdoilla. Osapuolella on lisäksi oikeus saada korvaus esisopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos kiinteistö on vastoin esisopimusta luovutettu jollekin muulle, esisopimuksessa tarkoitetulla ostajalla on oikeus saada korvaus vahingostaan myyjältä.

8 §Korvaus kaupasta vetäytymisestä

Jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.

MUTTA KUN SE ESISOPIMUSKAAN EI OLE PÄTEVÄ ILMAN KAUPANVAHVISTAJAA! Ei voi vedota seuraavaan pykälään, jos edellisenkään ehdot eivät täyty. 

Mutta jatkakaa, mulla on vaan omakohtaista kokemusta tästä.

[/quote]

Miten niin ei voi vedota seuraavaan pykälään? Jos rikoslakia luettaisiin noin, ei suurin osa rikoksista olisi tuomittavia, kun yleensä lievemmän tekomuodon pykälä seuraa vakavamman tekomuodon pykälää. Jokainen pykälä luetaan ihan niinkuin pykälässä lukee, ellei muualla laissa muuta säädetä. 

Ehkä tuosta kommentista voi päätellä jo minkä tasoista osaamista tarjoat.

[/quote]

Pakkohan oli nyt tulla lukemaan, kun menee niin mielenkiintoiseksi ;). Osaamisen tasoni on varmasti aika huono, mutta kerrotko, kuinka ap voisi vedota esisopimukseen, jota ei ole tehty lain määräämällä tavalla? Eli rautalangasta, lain mukaan esisopimusta ei ole. Kuinka voi vedota johonkin sellaiseen, jota ei ole?

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:48"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:41"]

Vuokranantajan todistus irtisanomisesta on aika pätevä.

[/quote] Mutta jos haluaa korvauksia, se irtisanomispäivä on nyt olennainen! Eli jos on irtisanonut vuokrakämpän ennen esisopimuksen tekemistä, on aika hankala osoittaa todeksi, että teki sen nimenomaan tuon talon takia. Eikä auta selittää, että oli suullisesti luvattu jne. Sillä ei ole merkitystä.

[/quote]

Kenen uskot olevan pätevä väittämään muuta irtisanomispäiväksi kuin vuokranantaja ja vuokralainen yhdessä ilmoittavat? Ei siinä ole sanaa sanaa vastaan, vaan jos vuokranantaja todistaa päivän niinkuin se on ja vuokralainen kertoo saman, siinä on ne kaksi henkilöä, jotka voivat todistaa tapahtumasta antamassa riidatonta todistusta.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:57"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:33"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:14"]

7 §Esisopimus

Osapuolet voivat sopia aikomastaan kiinteistön kaupasta tekemällä esisopimuksen. Esisopimuksessa voidaan sopia, että se sitoo vain toista osapuolta.

Esisopimus on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla ja siitä on muutoinkin soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistön kaupasta säädetään. Sopimuksessa on lisäksi mainittava se päivä, jona kiinteistön kauppa on viimeistään tehtävä, sekä ne ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Kauppahinta ja muu vastike voidaan kuitenkin jättää myöhemmin sovittaviksi esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti. Jollei esisopimuksen voimassaoloaikaa ole määrätty, se on voimassa viisi vuotta sopimuksentekopäivästä.

Osapuolella on oikeus 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa kanteella vaatia toista osapuolta tekemään kiinteistön kauppa esisopimuksessa sovituilla ehdoilla. Osapuolella on lisäksi oikeus saada korvaus esisopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos kiinteistö on vastoin esisopimusta luovutettu jollekin muulle, esisopimuksessa tarkoitetulla ostajalla on oikeus saada korvaus vahingostaan myyjältä.

8 §Korvaus kaupasta vetäytymisestä

Jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.

MUTTA KUN SE ESISOPIMUSKAAN EI OLE PÄTEVÄ ILMAN KAUPANVAHVISTAJAA! Ei voi vedota seuraavaan pykälään, jos edellisenkään ehdot eivät täyty. 

Mutta jatkakaa, mulla on vaan omakohtaista kokemusta tästä.

[/quote]

Miten niin ei voi vedota seuraavaan pykälään? Jos rikoslakia luettaisiin noin, ei suurin osa rikoksista olisi tuomittavia, kun yleensä lievemmän tekomuodon pykälä seuraa vakavamman tekomuodon pykälää. Jokainen pykälä luetaan ihan niinkuin pykälässä lukee, ellei muualla laissa muuta säädetä. 

Ehkä tuosta kommentista voi päätellä jo minkä tasoista osaamista tarjoat.

[/quote]

Pakkohan oli nyt tulla lukemaan, kun menee niin mielenkiintoiseksi ;). Osaamisen tasoni on varmasti aika huono, mutta kerrotko, kuinka ap voisi vedota esisopimukseen, jota ei ole tehty lain määräämällä tavalla? Eli rautalangasta, lain mukaan esisopimusta ei ole. Kuinka voi vedota johonkin sellaiseen, jota ei ole?

[/quote]

Jos ap on kertonut, että he ovat sopineet asiasta välittäjän ja myyjän kanssa suullisesti ja lisäksi sähköposteissa, silloinhan esisopimus on. Miten se silloin ei olisi?

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:01"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:48"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:41"]

Vuokranantajan todistus irtisanomisesta on aika pätevä.

[/quote] Mutta jos haluaa korvauksia, se irtisanomispäivä on nyt olennainen! Eli jos on irtisanonut vuokrakämpän ennen esisopimuksen tekemistä, on aika hankala osoittaa todeksi, että teki sen nimenomaan tuon talon takia. Eikä auta selittää, että oli suullisesti luvattu jne. Sillä ei ole merkitystä.

[/quote]

Kenen uskot olevan pätevä väittämään muuta irtisanomispäiväksi kuin vuokranantaja ja vuokralainen yhdessä ilmoittavat? Ei siinä ole sanaa sanaa vastaan, vaan jos vuokranantaja todistaa päivän niinkuin se on ja vuokralainen kertoo saman, siinä on ne kaksi henkilöä, jotka voivat todistaa tapahtumasta antamassa riidatonta todistusta.

[/quote]

Jos on vain sana, niin enpä lähtisi sen kanssa oikeuteen. Laki sanoo, että tee irtisanominen kirjallisesti ja todistettavasti.

No juuriha tämä oli menossa mielenkiintoiseksi. :D Myyjä ilmiselvästi paikalla! Aiotko hakata sitä asiattomaksi-ilmoitusnappia koko illan vai? Kerro nyt onko se hometalo vai miksi näin?

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:08"]No juuriha tämä oli menossa mielenkiintoiseksi. :D Myyjä ilmiselvästi paikalla! Aiotko hakata sitä asiattomaksi-ilmoitusnappia koko illan vai? Kerro nyt onko se hometalo vai miksi näin?
[/quote]

Muakin kiinnostaisi kovasti!

Ap

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:45"]

Yritän nyt sanoa asiallisesti sen, jota muutamat muutkin ovat yrittäneet sanoa - korvauksen saaminen on muka teoriassa mahdollista, käytännössä mahdotonta, koska lain mukaan -kaikessa yksinkertaisuudessaan- kiinteistökauppa on laillisesti sitovaa, vasta kun sopimus on vahvistettu kaupanvahvistajalla. Kaikki sitä ennen on puhdasta paperihöttöä, vaikka niissä lukisi mitä. Sanon tämän painokkaasti siksi, että olen itse kerran purkanut kiinteistökaupan viime metreillä myyjänä (siis vastaava tilanne kuin sinulla) ja toisen kerran ostajana. Molemmilla kerroilla vastapuoli (siis tietenkin täysin eri henkilöt ja välissä vuosia) vaati esisopimuksen mukaisia korvauksia, mutta kummallakaan kerralla emme maksaneet euroakaan - eikä tapauksia viety mihinkään. Itse ekalla kerralla kuvittelimme joutuvamme maksamaan, mutta pienen selvittelyn jälkeen selvää oli, että esisopimus on tosiaan ihan höttöä, ja näin joutui kiinteistövälittäjäkin lopulta myöntämään vaikka hänelle tilanne oli lähes kasvojen menetys. Toisella kerralla tiesimmekin jo, vaikka olimme toisena osapuolena. (

[/quote]

Tuossa boldattuna olennainen. Oikeuden ennakkotapauksista kannattaa hakea tietoa, ei muiden kokemuksista siitä, miten asiat on lopulta sovittu. Monikaan ei ole halukas maksamaan kuluja, eikä oikeusavustajat ole halukkaita karhuamaan niitä asiakkailtaan, joten tapaukset, joissa puuttuu se kaikkein ilmiselvin sinetti on helpompi neuvoa sovittavaksi. 

Missään tapauksessa korvaukset eivät ole sellaisia, että niillä voisi netota ja niiden arvo alittaa usein riitelyn kulut. Sopimussakko on voimassa vasta, kun on päätetty sen astuvan voimaan. Maksamattomuutta on aina vaikea saada maksuksi puhumattakaan olosmitattavaksi kuluksi hakematta oikeudelta päätöstä joka maksaa. Joten maksumuistutuksetkin jää helposti perimättä, jos vastapuoli on vakaasti päättänyt olla maksamatta.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:07"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:01"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:48"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:41"]

Vuokranantajan todistus irtisanomisesta on aika pätevä.

[/quote] Mutta jos haluaa korvauksia, se irtisanomispäivä on nyt olennainen! Eli jos on irtisanonut vuokrakämpän ennen esisopimuksen tekemistä, on aika hankala osoittaa todeksi, että teki sen nimenomaan tuon talon takia. Eikä auta selittää, että oli suullisesti luvattu jne. Sillä ei ole merkitystä.

[/quote]

Kenen uskot olevan pätevä väittämään muuta irtisanomispäiväksi kuin vuokranantaja ja vuokralainen yhdessä ilmoittavat? Ei siinä ole sanaa sanaa vastaan, vaan jos vuokranantaja todistaa päivän niinkuin se on ja vuokralainen kertoo saman, siinä on ne kaksi henkilöä, jotka voivat todistaa tapahtumasta antamassa riidatonta todistusta.

[/quote]

Jos on vain sana, niin enpä lähtisi sen kanssa oikeuteen. Laki sanoo, että tee irtisanominen kirjallisesti ja todistettavasti.

[/quote]

Mikä sana sanaa vastaan tilanne on, jos vuokranantaja ja vuokralainen todistaa riidattomasti? Vai tarkoitatko, että myyjä olisi tuossa vuokrasopimuksessakin osapuoli? Kun on vuokranantajan kirjallinen todistus, eikä vuokralainen väitä muuta, silloin asia on selvä. Jos myyjä, joka ei ole ollut osapuolenakaan tuossa haluaa osoittaa muuta, silloin hänellä on oltava enemmän kuin oma epäilyksensä. 

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:04"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:57"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:33"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 22:14"]

7 §Esisopimus

Osapuolet voivat sopia aikomastaan kiinteistön kaupasta tekemällä esisopimuksen. Esisopimuksessa voidaan sopia, että se sitoo vain toista osapuolta.

Esisopimus on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla ja siitä on muutoinkin soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistön kaupasta säädetään. Sopimuksessa on lisäksi mainittava se päivä, jona kiinteistön kauppa on viimeistään tehtävä, sekä ne ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Kauppahinta ja muu vastike voidaan kuitenkin jättää myöhemmin sovittaviksi esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti. Jollei esisopimuksen voimassaoloaikaa ole määrätty, se on voimassa viisi vuotta sopimuksentekopäivästä.

Osapuolella on oikeus 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa kanteella vaatia toista osapuolta tekemään kiinteistön kauppa esisopimuksessa sovituilla ehdoilla. Osapuolella on lisäksi oikeus saada korvaus esisopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos kiinteistö on vastoin esisopimusta luovutettu jollekin muulle, esisopimuksessa tarkoitetulla ostajalla on oikeus saada korvaus vahingostaan myyjältä.

8 §Korvaus kaupasta vetäytymisestä

Jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.

MUTTA KUN SE ESISOPIMUSKAAN EI OLE PÄTEVÄ ILMAN KAUPANVAHVISTAJAA! Ei voi vedota seuraavaan pykälään, jos edellisenkään ehdot eivät täyty. 

Mutta jatkakaa, mulla on vaan omakohtaista kokemusta tästä.

[/quote]

Miten niin ei voi vedota seuraavaan pykälään? Jos rikoslakia luettaisiin noin, ei suurin osa rikoksista olisi tuomittavia, kun yleensä lievemmän tekomuodon pykälä seuraa vakavamman tekomuodon pykälää. Jokainen pykälä luetaan ihan niinkuin pykälässä lukee, ellei muualla laissa muuta säädetä. 

Ehkä tuosta kommentista voi päätellä jo minkä tasoista osaamista tarjoat.

[/quote]

Pakkohan oli nyt tulla lukemaan, kun menee niin mielenkiintoiseksi ;). Osaamisen tasoni on varmasti aika huono, mutta kerrotko, kuinka ap voisi vedota esisopimukseen, jota ei ole tehty lain määräämällä tavalla? Eli rautalangasta, lain mukaan esisopimusta ei ole. Kuinka voi vedota johonkin sellaiseen, jota ei ole?

[/quote]

Jos ap on kertonut, että he ovat sopineet asiasta välittäjän ja myyjän kanssa suullisesti ja lisäksi sähköposteissa, silloinhan esisopimus on. Miten se silloin ei olisi?

[/quote]

Esisopimuskin on saatettava viranomaisen tietoon eli kaupanvahvistajan. Ja asiakirjan nimikin on oltava sanasta sanaan tuo esisopimus. Jos ap ja myyjä ovat välittäjän välityksellä sopineet asioista, ilman, että asiakirjoja on saatettu viranomaiselle, esisopimus ei ole pätevä. Ja silloin siihen ei voi vedotakaan. Jos paperissa lukisi vaikkapa vain "sopimus", sekään ei olisi pätevä, vaikka olisikin saatettu kaupanvahvistajan tietoon.

Lähden nukkumaan. Ei ollut tarkoitus riidellä, toivottavasti ap:n asia ratkeaa toivotulla tavalla. Mutta kivaa oli :)!

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:04"]

Jos ap on kertonut, että he ovat sopineet asiasta välittäjän ja myyjän kanssa suullisesti ja lisäksi sähköposteissa, silloinhan esisopimus on. Miten se silloin ei olisi?

[/quote]

Esisopimuskin on saatettava viranomaisen tietoon eli kaupanvahvistajan. Ja asiakirjan nimikin on oltava sanasta sanaan tuo esisopimus. Jos ap ja myyjä ovat välittäjän välityksellä sopineet asioista, ilman, että asiakirjoja on saatettu viranomaiselle, esisopimus ei ole pätevä. Ja silloin siihen ei voi vedotakaan. Jos paperissa lukisi vaikkapa vain "sopimus", sekään ei olisi pätevä, vaikka olisikin saatettu kaupanvahvistajan tietoon.

Lähden nukkumaan. Ei ollut tarkoitus riidellä, toivottavasti ap:n asia ratkeaa toivotulla tavalla. Mutta kivaa oli :)!

[/quote]

Jos nyt et usko, lue oikeuden ratkaisuja vastaavista tilanteista. Tuossa on aika selkeästi kysytty ratkaisua ja vastattu esisopimuksesta, lisää löytyy sivutolkulla, kun jaksaa hakea:

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/1997/turun_ja_porin_lo19970523

[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 08:27"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 08:22"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:42"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:04"]

Jos ap on kertonut, että he ovat sopineet asiasta välittäjän ja myyjän kanssa suullisesti ja lisäksi sähköposteissa, silloinhan esisopimus on. Miten se silloin ei olisi?

[/quote]

Esisopimuskin on saatettava viranomaisen tietoon eli kaupanvahvistajan. Ja asiakirjan nimikin on oltava sanasta sanaan tuo esisopimus. Jos ap ja myyjä ovat välittäjän välityksellä sopineet asioista, ilman, että asiakirjoja on saatettu viranomaiselle, esisopimus ei ole pätevä. Ja silloin siihen ei voi vedotakaan. Jos paperissa lukisi vaikkapa vain "sopimus", sekään ei olisi pätevä, vaikka olisikin saatettu kaupanvahvistajan tietoon.

Lähden nukkumaan. Ei ollut tarkoitus riidellä, toivottavasti ap:n asia ratkeaa toivotulla tavalla. Mutta kivaa oli :)!

[/quote]

Jos nyt et usko, lue oikeuden ratkaisuja vastaavista tilanteista. Tuossa on aika selkeästi kysytty ratkaisua ja vastattu esisopimuksesta, lisää löytyy sivutolkulla, kun jaksaa hakea:

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/1997/turun_ja_porin_lo19970523

[/quote]

"Kun kiinteistön kauppa on tehtävä maakaaren 1 luvun 2 §:ssä
säädetyin muodoin, myös kauppaa koskevan esisopimuksen tekemisessä
on noudatettava samaa muotoa, jotta esisopimus
olisi sitova. Sitovuuden merkitys on siinä, että toinen sopijapuoli
voi sen perusteella vaatia erilaisia suorituksia,"

"Veljesten ja heidän vanhempiensa välisen maatilan kaupan
esisopimuksessa ei olennaista merkitystä ole ollut esisopimuksen
sitovuudella, vaan toteutettavan sukupolvenvaihdoksen
rahoituksen varmistamisella."

Eri tilanne, kuin normi kahden kuluttajan välinen kiinteistön kauppa.

[/quote]

Lisäys.. ja ennakkopäätöksiähän tehdään nimenomaan silloin, kun ratkaistavana oleva tilanne ei vastaa täysin sitä, jota lainsäätäjä on tarkoittanut. Ennakkopäätös ei tarkoita kuitenkaan, että kaikki (kuten ap:n aivan normaali tilanne, johon löytyy laista ratkaisu) tapaukset tulkittaisiin ennakkopäätöksen mukaisesti siitä eteenpäin. Jos näin olisi, lakia muutettaisiin.

[/quote]

Jaa, olit siis jatkanut lainaamalla linkittämästäni kohdasta muuta kuin päätöksen. Ehdotin, että haet ennakkoratkaisuja, niissä on merkitystä juuri ratkaisulla ja mihin suuntaan oikeuskäytäntö on ratkaisujen osalta ohjannut tilannetta.

kysymys tuolla oli alussa:

"Onko maatilan luonnoskauppakirjaa, jossa ei ollut kaupanvahvistajan todistusta ja jota siten ei ollut tehty maakaaren 1 luvun 2 §:ssä säädetyin muodoin, pidettävä sellaisena maatilan luovutusta tarkoittavana esisopimuksena, johon perustuva velka oikeuttaa sopeutumisvähennyksen tekemiseen."

Ratkaisu:

"Kerrotuissa oloissa ja kun lisäksi otettiin huomioon, että luonnoskauppakirjaa tehtäessä 28.10.1993 tuloverolaissa ei vielä ollut sopeutumisvähennystä koskevaa säännöstä, lääninoikeus katsoi, että luonnoskauppakirjaa oli pidettävä laissa tarkoitettuna maatilan luovutuksen esisopimuksena, ja hyväksyi sopimusluonnoksen."

Aikaisempi väite oli (ylhäällä): "Esisopimuskin on saatettava viranomaisen tietoon eli kaupanvahvistajan"

Tuossa tilanteessa jossa esisopimus on edennyt muodollisesti oikein, on oikeudessa ratkaistu esisopimukseksi ilman kaupanvahvistajan vahvistusta. Jos on toisenkaltaista ennakkotapausta, jossa kaupanvahvistajaa edellytetään, pääsee haarukoimaan oikeuskäytäntöä. Koska sähköisen kaupankäynnin myötä kaupanvahvistajan rooli on lainvalmistelussakin vähentynyt ja lainvalmistelun aineistosta voi todeta kaupanvahvistajan läsnäolon tarkoiituksen, voi hyvin arvella, ettei kaupanvahvistajaa edellytetä esisopimuksessa ennen kaupan vahvistusta, kun sitä ei mainita erikseen esisopimusta koskevassa pykälässäkään. 

Tuota ei voi pitää ennakkoratkaisuna muusta kuin siitä säädetystä ratkaisusta. Jokainen asia oikeudessa käsitellään kulloisenkin tilanteen pohjalta eikä oikeudenkäymiskaaressa tuomaria sido muu kuin laki.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 18:29"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 08:27"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 08:22"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:42"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:04"]

Jos ap on kertonut, että he ovat sopineet asiasta välittäjän ja myyjän kanssa suullisesti ja lisäksi sähköposteissa, silloinhan esisopimus on. Miten se silloin ei olisi?

[/quote]

Esisopimuskin on saatettava viranomaisen tietoon eli kaupanvahvistajan. Ja asiakirjan nimikin on oltava sanasta sanaan tuo esisopimus. Jos ap ja myyjä ovat välittäjän välityksellä sopineet asioista, ilman, että asiakirjoja on saatettu viranomaiselle, esisopimus ei ole pätevä. Ja silloin siihen ei voi vedotakaan. Jos paperissa lukisi vaikkapa vain "sopimus", sekään ei olisi pätevä, vaikka olisikin saatettu kaupanvahvistajan tietoon.

Lähden nukkumaan. Ei ollut tarkoitus riidellä, toivottavasti ap:n asia ratkeaa toivotulla tavalla. Mutta kivaa oli :)!

[/quote]

Jos nyt et usko, lue oikeuden ratkaisuja vastaavista tilanteista. Tuossa on aika selkeästi kysytty ratkaisua ja vastattu esisopimuksesta, lisää löytyy sivutolkulla, kun jaksaa hakea:

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/1997/turun_ja_porin_lo19970523

[/quote]

"Kun kiinteistön kauppa on tehtävä maakaaren 1 luvun 2 §:ssä
säädetyin muodoin, myös kauppaa koskevan esisopimuksen tekemisessä
on noudatettava samaa muotoa, jotta esisopimus
olisi sitova. Sitovuuden merkitys on siinä, että toinen sopijapuoli
voi sen perusteella vaatia erilaisia suorituksia,"

"Veljesten ja heidän vanhempiensa välisen maatilan kaupan
esisopimuksessa ei olennaista merkitystä ole ollut esisopimuksen
sitovuudella, vaan toteutettavan sukupolvenvaihdoksen
rahoituksen varmistamisella."

Eri tilanne, kuin normi kahden kuluttajan välinen kiinteistön kauppa.

[/quote]

Lisäys.. ja ennakkopäätöksiähän tehdään nimenomaan silloin, kun ratkaistavana oleva tilanne ei vastaa täysin sitä, jota lainsäätäjä on tarkoittanut. Ennakkopäätös ei tarkoita kuitenkaan, että kaikki (kuten ap:n aivan normaali tilanne, johon löytyy laista ratkaisu) tapaukset tulkittaisiin ennakkopäätöksen mukaisesti siitä eteenpäin. Jos näin olisi, lakia muutettaisiin.

[/quote]

Jaa, olit siis jatkanut lainaamalla linkittämästäni kohdasta muuta kuin päätöksen. Ehdotin, että haet ennakkoratkaisuja, niissä on merkitystä juuri ratkaisulla ja mihin suuntaan oikeuskäytäntö on ratkaisujen osalta ohjannut tilannetta.

kysymys tuolla oli alussa:

"Onko maatilan luonnoskauppakirjaa, jossa ei ollut kaupanvahvistajan todistusta ja jota siten ei ollut tehty maakaaren 1 luvun 2 §:ssä säädetyin muodoin, pidettävä sellaisena maatilan luovutusta tarkoittavana esisopimuksena, johon perustuva velka oikeuttaa sopeutumisvähennyksen tekemiseen."

Ratkaisu:

"Kerrotuissa oloissa ja kun lisäksi otettiin huomioon, että luonnoskauppakirjaa tehtäessä 28.10.1993 tuloverolaissa ei vielä ollut sopeutumisvähennystä koskevaa säännöstä, lääninoikeus katsoi, että luonnoskauppakirjaa oli pidettävä laissa tarkoitettuna maatilan luovutuksen esisopimuksena, ja hyväksyi sopimusluonnoksen."

Aikaisempi väite oli (ylhäällä): "Esisopimuskin on saatettava viranomaisen tietoon eli kaupanvahvistajan"

Tuossa tilanteessa jossa esisopimus on edennyt muodollisesti oikein, on oikeudessa ratkaistu esisopimukseksi ilman kaupanvahvistajan vahvistusta. Jos on toisenkaltaista ennakkotapausta, jossa kaupanvahvistajaa edellytetään, pääsee haarukoimaan oikeuskäytäntöä. Koska sähköisen kaupankäynnin myötä kaupanvahvistajan rooli on lainvalmistelussakin vähentynyt ja lainvalmistelun aineistosta voi todeta kaupanvahvistajan läsnäolon tarkoiituksen, voi hyvin arvella, ettei kaupanvahvistajaa edellytetä esisopimuksessa ennen kaupan vahvistusta, kun sitä ei mainita erikseen esisopimusta koskevassa pykälässäkään. 

Tuota ei voi pitää ennakkoratkaisuna muusta kuin siitä säädetystä ratkaisusta. Jokainen asia oikeudessa käsitellään kulloisenkin tilanteen pohjalta eikä oikeudenkäymiskaaressa tuomaria sido muu kuin laki.

[/quote]

"Tuota ei voi pitää ennakkoratkaisuna muusta kuin siitä säädetystä ratkaisusta. Jokainen asia oikeudessa käsitellään kulloisenkin tilanteen pohjalta eikä oikeudenkäymiskaaressa tuomaria sido muu kuin laki."

Jos luet tarkkaan edellisen viestini viimeisen kappaleen, sisältö on sama, kuin omasi viimeinen kappale ;).