Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Säälin avioerolapsia. Halveksin liian helposti eronneita.

Vierailija
22.07.2015 |

Ja kyllä, jotkut eroavat liian helposti. "Et sinä voi tietää muiden tilanteesta!" No valitettavasti kyllä voin. Jotkut_eroavat_liian_helposti, olen nähnyt liiankin monta esimerkkitapausta. Lapsettomat erotkoon ihan niinku lystäväät, mutta perheelliset voisivat vähän harkita.  Lapset jäävät erossa jalkoihin, kun vanhemmat haluavat löytää itsensä ja vihdoinkin ajatella itseänsä ja haluavat uusia kokemuksia ja uusia suhteita ja minäminäminäminäminä. Avioerolapsen elämä ei ole helppoa. Se voi jäädä vaivaamaan koko elämän ajaksi. 

 

En haluais tehdä tästäkin mitään wt-keskustelua, mutta valitettavasti alemmissa sosiaaliluokissa eroaminen näyttää olevan hyvin paljon yleisempää kuin ylemmissä. Mistähän sekin johtuu.

Kommentit (125)

Vierailija
121/125 |
23.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se kai nykyliitoissa onkin vikana, että sen arjenkin pitäisi olla niin tyyntä ja tasaista ja rakkautta täynnä, ja heti jos on riitaa, niin ollaan laittamassa eropapereita, ettei lasten tarivtse kärsiä riitelevistä vanhemmista. Hyvin harvoin niistä riitelevistä vanhemmista tulee tasaisia ja rauhallisia exiä. Paljon todennäköisempää on, että ne riidat ja kaunat jatkuvat eronneinakin, ja lapset ovat siinä välissä erittäin vaikeassa asemassa.

Vierailija
122/125 |
24.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 22:47"][quote author="Vierailija" time="23.07.2015 klo 21:39"]Ap, mieheni ei enää rakasta minua. Jäänkö silti avioliittooni?
[/quote]

Rakkaus ei ole mikään lapsellinen tunne joka tulee ja menee. Se on tahtotila. Te teette niin kuin tahdotte. Haluatko sinä vahingoittaa lapsiasi ? Vahingoitatko siltikin ?
[/quote]

Mieheni ei halua enää jatkaa minun kanssani muttei saa aikaiseksi lähteäkään. Pitääkö minun vain kiltisti odottaa ja hyväksyä tilanne? Ei ole enää rakkautta muttei tahtoakaan. Siltikö pitää jatkaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/125 |
24.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisin vielä muutama vuosi sitten voinut kirjoittaa ap:n aloituksen. Olin onnellisesti avioliitossa ja ihmettelin negatiiviseen sävyyn aina kuinka helposti ihmiset eroaa. Kunnes ero tuli omalle kohdalle. Avioeron läpikäyneenä päätin etten arvostele enää YHDENKÄÄN ihmisen eroa!!!

Vierailija
124/125 |
24.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin säälin ainakin yhtä avioerolasta. Heidän vanhemmat eivät tosin eronneet liian helposti, en usko että siitä suhteesta olisi tullut mitään. Mutta onhan lapsi kärsinyt siitä. Vuoroviikkohoito ihan pienestä saakka! Mitä vanhemmat ovat oikein ajatelleet?? Eivät varmaan mitään.. Ja kyllä sen huomaa lapsesta. On tosi huono itsetunto ja paljon kaikkia ongelmia.

Vierailija
125/125 |
24.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No näkökanta tuokin.
Itse mietin sen niin että jos on pitkä suhde takana Niinkuin meillä,
Teineistä saakka yhdessä niin sitä voi vaan huomata että ollaan kasvettu erilleen.

En ymmärrä miksi pitäisi tuhlata tämä yksi ja ainutlaatuinen elämä ihmisen kanssa, vaikka et sitä oikeasti halua.
Vaikka ei olisikaan riitoja tai mitään vakavaa takana, niin eikö kaikilla kuitenkin ole oikeus olla onnellinen?

Jos aikuiset ovat terveitä päästään ja tekevät parhaansa lasten eteen, jäävät traumat pois.
Se on asia erikseen että tehdään lapsista riita kapuloita, se on väärin.

T.vaimo ja äiti, joka ei ole eroamassa