Lue keskustelun säännöt.
Kauhea ahdistus sodan vuoksi
27.02.2022 |
En ole trolli. Pakko kirjoittaa, kun tuntuu, että pää hajoaa ahdistukseen. Ahdistaa jo tuo ihmisten kauhea tilanne ja hätä Ukrainassa, sekä vielä enemmän arvuuttelu siitä voiko Venäjä hyökätä Suomeenkin? Tottunut ajattelemaan, että Suomi olisi suhteellisen turvallinen paikka. Tuli hirveä olo, kun luki, kuinka ihmiset huutavat ja itkevät Ukrainassa Lvivin asemalla ja yrittävät väkisten päästä juniin ja pois sieltä. Paniikkinen olo itselläkin ja tuntuu, että joutuu kohta ottamaan rauhoittavan, että pystyy edes hengittämään. Tiedän, että varmasti ärsyttää tämä kirjoitus joitakin, mutta helpotti edes vähän kirjoittaa tänne. Ja kyllä, olen mt-ongelmista kärsivä, eikä tämä tilanne todellakaan tee hyvää ololle.
Kommentit (68)
Toivon että Natoneuvottelut on käynnissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mua ehkä muuten pelottaisi, mutta kun mietin omaa pientä lasta ja iäkkäitä vanhempiani ja muita iäkkäitä sukulaisia, niin alkaa harmittamaan, jos heille jotain kävisi.
Täällä toinen myös pahasti ahdistunut. Ärsyttää näissäkin kommenteissa sodan voivottelijat ja vähättelijät. Kyllä se hymy hyytyy, kun venäläiset suomen rajan yli tulevat. Ei pitäisi vähätellä toisten ahdistusta!
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen myös pahasti ahdistunut. Ärsyttää näissäkin kommenteissa sodan voivottelijat ja vähättelijät. Kyllä se hymy hyytyy, kun venäläiset suomen rajan yli tulevat. Ei pitäisi vähätellä toisten ahdistusta!
Näin juuri. Jos otsikko ei kiinnosta, voisi valita toisen ketjun. Ihan varmasti monet ovat tällä hetkellä ahdistuneita.
Täällä myös ahdistaa. Toisaalta on kyllä sellainenkin olo, että tää kaikki on niin järjetöntä, että täytyyhän tämän loppua. Että jotenkin se hullu pikku-ukko tulee tolkkuihinsa tai vaihdetaan tolkullisempaan. Mutta samaan aikaan pelkää, että kaikki menee vaan pahemmaksi. Että sota tulee Suomeen tai se kahjo alkaa käyttää niitä ydinohjuksia. Ihan epätodellista, että tuollainen äijä voi mellastaa miten tahtoo, eikä kukaan voi mitään. Raivostuttavaa. Olen ahdistunut, vihainen, peloissani... Varmaan kaikki tunteet on tässä sallittuja. Pitäis vaan nyt ymmärtää, ettei tilanteeseen voi oikein vaikuttaakaan ja sen myötä vaivata asialla päätään vähän vähemmän. Ei helppoa meille herkkiksille. Surullisin olen omien lasten puolesta, iso osa lapsuutta on jo nyt mennyt enemmän tai vähemmän poikkeusoloissa. Mitä onkaan tulossa. Kun itse on saanut elää huolettoman ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden... Itkettää pelkkä ajatus, jos nuo pienet ei sais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha sitä on etukäteen stressata, mitä ehkä tulee tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
No ketä ei ahdistaisi ydinsodan mahdollisuus. Mutta tämä ei ole enää meidän käsissä. Ei auta kuin hyväksyä, mitä tulee.
No mua ei ainakaan ahdista. Ydinsotaahan ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mua ehkä muuten pelottaisi, mutta kun mietin omaa pientä lasta ja iäkkäitä vanhempiani ja muita iäkkäitä sukulaisia, niin alkaa harmittamaan, jos heille jotain kävisi.
Tämä. Jos ei olisi lapsia, niin se olisi se ja sama vaikka posahtaisin taivaan tuuliin ydinpommin myötä, mutta lapset täytyy pitää elossa ja heidän takiaan en itsekään voi mennä kuolemaan.
Varmaan julmaa sanoa, että vaikka en halua vanhempienikaan tai muiden sukulaisten tai ystävien kuolevan, jäävät aika kirkkaasti kakkoseksi, kun omia lapsia mietin. Lapset on ainoa syyni elää, jos sota puhkeaa.
Kiitos kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille. Tiedostan kyllä, että oma ahdistus läikkyy helposti yli, mutta toisaalta on myös normaalia olla jonkinverran huolissaan tilanteesta. Itse kyllä olen selkeästi ylihuolestunut. Mutta, vähän auttaa, kun kirjoittaa pelostaan. Ihmiset ovat erilaisia. Esim. puoliso vain naureskelee tilanteelle ja lyö sitä vitsiksi, mikä taas itselläni pahentaa vain ahdistusta. Mutta tiedän, että oikeasti häntäkin pelottaa. Haluaa vain peittää sen miehekkäästi rehvakkaan kuoren alle. Ymmärrän häntäkin. Ei ole kenenkään tyyli reagoida oikea tai väärä. Täytyy yrittää vähän ohjata ajatuksia muualle, eikä lukea koko ajan uutisia. Muistan, että kun korona alkoi ja oli täysin uusi ja uhkaava tilanne niin olin silloinkin melko ahdistunut, kun kukaan ei tiennyt mitä tapahtuu ja ne kuuluisat ruumiskontit ym. uutiset niistä. Ehkä tähänkin voi vähän tottua päivien myötä ja tilanne arkipäiväistyy, vaikka onkin vakava asia. Nyt on vasta shokkivaihe. Voimia meille kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuoden 1918 luokkasodassa meitien sosialdemokraattien punakaartit saivat aseet venäläisiltä punasotilastovereilta ja vielä suuri Stalin lähetti Pietarista asejunia täynnä tykkejä konekiväärejä ja kifväärejä meitien punakaarteille! Tässä syy miksi vielä nytkin luokkaviholliset valkolahtareiden perilliset vihaavat Venäjää!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ketä ei ahdistaisi ydinsodan mahdollisuus. Mutta tämä ei ole enää meidän käsissä. Ei auta kuin hyväksyä, mitä tulee.
No mua ei ainakaan ahdista. Ydinsotaahan ei tule.
Minua ei (henkilökohtaisesti) ahdista vaikka tulisikin. Toki harmittaa niiden puolesta jotka haluaisivat jatkaa tällaista elämää. Mutta ei ahdista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei o tullu terminaattoria tulevaisuudesta estään ydinsotaa joten ihan rauhassa huomenna töihin vaan
Ei hätää. Venäjä on rÿssinyt niin tehokkaasti tuon sodan ja saanut niin voimakkaan reaktion maailmalta ettei Suomeen hyökkäys tule kuuloonkaan. Tietävät kokemuksesta että on kertaluokkaa vaikeampi valloittaa kuin Ukraina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmassa vähän tapahtuu niin aletaan itkemään ahdistuksesta. Nyt tiedät miltä sotaan pakenevia tuntuu. Tai oikeastaan sinulla on asiat vielä hyvin.
Ei ahdista ja masenna ku omat huolet ja ongelmat. Olen nyt huomannut että ihmiset joilla ei ole vaikeita asioita tapahtunut elämässään, masentuvat nyt sota jutuista. Jos on vuosia ollut jo masentunut, uneton esim.raha huolista, on sairauksia jne ,ei enää sota jutut hetkauta mitenkään. Normi olotila jatkuu.
Elämme kovia aikoja.
Kaikki menee päin hel vettiä.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista tapahtuu koko ajan ympäri maailmaa. Nyt vaan kun media toitottaa sitä 24/7 alkavat ihmiset panikoimaan. Voi huoh teitä helposti manipuloitavissa olevia ressukoita.
Näin. Tänäkin päivänä raketti-iskuja Jemenissä, Somaliassa ja Syyriassa. Mutta eipä näytä mediaa kiinnostavan. Ukrainasta sanotaan, että sota Euroopassa. Olipahan tuo sota ysärillä Jugoslaviassa, eikä kiinnostanut.
Jos ahdistaa, niin ei kannata lukea noita uutisia. Se helpottaa oloa kummasti. Ne asiat eivät korjaannu uutisia lukemalla itseänsä kiduttaen. Hullulta se kuulostaa, mutta kannattaa nyt yrittää elää. Sitä elämää valuu joka sekunti hukkaan murehtimalla.
Sairastin parikymmentä vuotta ahdistushäiriötä. En vähättele kenenkään ahdistusta. Ahdistus on kuitenkin hyödytön, haitallinen reaktio, ellei se saa sinua toimimaan ja muuttamaan jotain asiaa niin, että häiriötila poistuu.
Ahdistus ja pakko-oireilu voi tuntua järkeenkäyvältä, pakottavalta ja osalta persoonaa. Se ei tarkoita sitä, että noihin tunteisiin pitäisi jäädä kiinni. Tietenkin tuntuu inhimilliseltä kokea vahvoja tunteita sotaa ajatellessa. Kaikki eivät niitä kuitenkaan tunne. Se ei ole merkki siitä, että näiden ihmisten tunne-elämässä olisi jotain vikaa, vaan että he ovat oppineet säätelemään tunteitaan, elämään nykyhetkessä mielikuvien sijaan ja keskittymään olennaiseen.
Mitä hyötyä sinulle on ahdistuksen kokemisesta? Entä mitä haittaa?
Kuinka voisit vahvistaa itseäsi hyväksymään sen tosiasian, että elämä voi muuttua tai loppua millä hetkellä tahansa, eikä siihen tarvita sotaa?
Käytännön toimiksi en osaa suositella kuin meditaatiota/rentoutusharjoituksia ja varautumista. Hanki kotivara ja pakkaa kassi äkkilähtöä varten. Ala opiskella taitoja, jotka olisivat hyödyllisiä katastrofin aikana ja jälkeen. Ne ovat hyödyllisiä ihan arkielämässäkin ja lisäävät turvallisuudentunnettasi. Ensiapu, kasvitiede, kädentaidot, säilöntä, suunnistaminen...
Unohtui tuohon alkupuolelle lisätä, että kun Venäläiset testasivat noita jättimäisiä pommejaan, niin he EIVÄT kehittäneet niitä sotaa varten. Se oli vain tutkimusta, kun taas varsinaista sotadoktriinia varten, he, aivan kuten Yhdysvallatkin, kehittivät sotatilannetta varten pieniä ydinaseita. Noiden pienten tarkoituksena oli tiputtaa niitä muutama kaupunkiin, niin että kaupungin rakennukset syttyisivät joukolla palamaan, ja tuloksena olisi ns. tulimyrsky.
Tulimyrsky on käytännössä siis "tornado" eli pyörremyrsky, joka saa energiansa palavista rakennuksista, tai esimerkiksi palavasta metsästä. Pieniä versioita niistä näkee usein esimerkiksi suurissa metsäpaloissa. Nuo tulimyrskyt ovat äärimmäisen vaarallisia ja tuhoisia ihmisille, koska tuulen nopeus voi helposti kasvaa yli 50 - 100 metrin sekuntinopeuteen (huom, 32m/s on Suomessa myrskytyylen rajana!) Tuollainen nopeus pystyy imaista ihmisen liekkien sekaan helposti. Esimerkiksi Dresdenissä syttyi tulimyrsky ja se imi ihmisiä tuleen, niin että sen kaduilla valui palavaa rasvaa joka oli tullut niistä lukuisista ihmisistä jotka imeytyivät sinne.
Tuo on se tarkoitus mitä yritetään (tai siis yritettiin) ydinaseilla synnyttää. Mutta, tutkimusten mukaan, ydinase on siihen tarkoitukseen erittäin huono, ja on parempi käyttää ihan tavallisia palopommeja.