Minkä rotuisia koiria teillä on lapsiperheissä?

Palatakseni aikaisemmin kitjoittamaani eli bernhardilaisiin ( 26/58). Hyvin oppiva rotu ja tottelevainen (varmasti löytyy kova kalloisiakin yksilöitä, niinkuin joka rodusta). Nartut ovat helpompia kuin urokset, itsellä narttu. Ei näyki eikä pure. Ei varasta ruokaa lasten kädestä saatika pöydästä. Pentuna vaan pitää tehdä alusta alkaen pelisäännät selväksi ( niinkuin kaikille muillekkin koirille). Opettaa vain alusta alkaen että käsiin ei ole asiaa koskea, eikä keittiössä notkuta, eikä pöydillä. Kestää lasten metelöinnin, kosketuksen, eikä hätkähdän pienestä. Toki lapsille pitää opettaa myös että koiran täytyy antaa välillä vain olla ja kuinka koiran kanssa ollaan. Meillä ei haukuta turhaan. Päivällä ilmoittaa vieraista tulijoista, esim. Jos naapurit kulkevat pihamme ohi tai jos tunkistamaton auto tulee pihaan. Tietää jo tutuiksi tulleet ihmiset ja autot ja silloin vain katsoo ikkunasta häntää heiluttaen ja menee odottamaan koska vieras tulee sisään. (Yöllä ei hauku, jos näkee jotain epätavallista niin murisee ikkunaan ja tulee makuuhuoneeseen herättämään). Päästää vieraat sisälle ilman mitään seremoniaa, saatika pelottavaa käytöstä. Olen tehnyt myös vieraille selväksi, että ensin riisutaan kengät ja vaatteet ennen kuin koiraa huomioidaan näin ollen homma pysyy rauhallisena ja näin itse aina toimimme kotiin tullessamme. Myös ne jotka eivät välitä niinkään koirasta ja haluavat tämän pysyvän loitommalla, olen heille sanonut että tällöin ei pidä silitellä eikä huomioida sitä. Koska jos sitä koko ajan rapsuttelet ja paijaat niin siinähän se pällistelee vaikka koko päivän. Pitää osata myös lopettaa hellyydeen osoitukset ja koiran poistua.
Yksin osaa olla kotona tuhoamatta paikkoja ja eikä
Räksytä. Rakastaa ulkona peuhaamista, uimista, autoilua ja etenkin nukkumista, haleja ja pusuja :)

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 23:39"]

Muistakaahan, että adoptoimalla saatte myös hyvän koiran jolla on suuri tarve kodille. Hyvä muistaa myös että pienet ja hauraat koirat ovat vaarassa lasten kanssa ja saattavat siksi olla aggressiivisia, eli isot koirat pärjää yleisesti paremmin lasten kanssa. Toki lapsille täytyy opettaa hyvin miten koirien kanssa ollaan.

[/quote] En mielellään ota täysikasvuista koiraa, koska haluan, että koira tottuu pennusta pitäen pieniin lapsiin. Muutoin kyllä voisin adoptoida jonkun aikuisen koiran. Ap

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 23:39"]

Muistakaahan, että adoptoimalla saatte myös hyvän koiran jolla on suuri tarve kodille. Hyvä muistaa myös että pienet ja hauraat koirat ovat vaarassa lasten kanssa ja saattavat siksi olla aggressiivisia, eli isot koirat pärjää yleisesti paremmin lasten kanssa. Toki lapsille täytyy opettaa hyvin miten koirien kanssa ollaan.

[/quote] En mielellään ota täysikasvuista koiraa, koska haluan, että koira tottuu pennusta pitäen pieniin lapsiin. Muutoin kyllä voisin adoptoida jonkun aikuisen koiran. Ap

 
[/quote]
Saa pentukoiriakin adoptoitua, monesti itse katsonut niitä. Mutta mietityttää silti aina kun ei kukaan 100% tiedä mitä ovat kokeneet, jos jää pennusta asti traumoja voi olla ongelma aikuisena. Hyvin hankala ja pitkä prosessi edessä sitten, mutta kuitenkin uskon näin että pystyy hoitamaan/kuntouttamaan. Jos on vain itsellä aikaa ja jaksaa vaivan nähdä. Kaverillani on kyllä adoptio koira joka on ollut hänellä pennusta asti ja koira nykyään 8v. Arka ja mies vihainen koira, hieman arvaamaton. Tutuille kylläkin niin kiltti ja lempeä. Haukku herkkä kyllä aikalailla on, tutullani ei kyllä ole lapsia.

Sanoisin, että jos ei ole kokemusta ennestään koirista, niin joku sellainen rotu joka tunnetusti on "helpompi", eli vaikka nyt hyvänä esimerkkinä kultainen noutaja. Monia muitakin on, joilla ei ole niin vahva luontainen vartio- ja pomotusvietti.

Pieniä lapsia ei missään tapauksessa pidä jättää koskaan minkään koiran kanssa kahdestaan... koira on kuitenkin aina eläin, ei koskaan ihminen, ja reagoi eläimen tavalla. Vaikkei tarkoittaisi pahaa.

Ja toisin päin, pieni lapsi saattaa kiusata koiraa tahallaan/tahattomasti, jos aikuinen ei ole vahtimassa. Tähänkin muuten kiltti koira saattaa reagoida näykkäämällä (niin toimisi koira muiden koirienkin kanssa).

Meillä rottweiler :)

Meillä kääpiösnautsereita. Täydellinen lapsiperheen koira.

Meillä oli kultainennoutaja lapsena, aika riehakas, äkkiä kuitenkin sai koulutettua. Siskolla on Cockerspanieli, ei heti rakastunut lapsiin kun oli jo vanha kun vauva tuli taloon, mutta ärisi vain nurkkaan ahdistettuna, muuten antoi tehdä mitä vain tai väisti jos ei pitänyt. Meillä on alaskanmalamuutteja, kovasti pitää kouluttaa ja lapsen huomaavat kyllä lauman heikoimmaksi jäseneksi joten saattavat totella niitä huonommin, mutta ovat hyvin leppoisia ja osaavat käyttäytyä. Kaikki pennut puree ja näykkii, joten jos lapsia ei kouluta ne alkavat pelkäämään koiraa ja koira ottaa yliotteen lapsista. Naurettavaa että jotkut täällä sanovat etteivät koirat lähtökohtaisesti pure kun ne pennut juuri purevat. Meilläkin on lapselle sanottu että pentu voi leikkiessä purra tai jos sitä menee rettuuttamaan, hyvin osasi lapsi käyttäytyä, ei pelännyt koiraa vaikka se yritti nujuta.

Meillä kaksi pitkäkarvaista mäyräkoiraa, jotka ovat leppoisia koko perheen lemmikkejä. Pitkäkarvaisilla"mäykyillä" on vähemmän metsästysviettiä kuin muilla mäyräkoirilla, ja meidän lemmikit ovatkin enemmän sylikoiria. Rakastavat kaikenikäisiä lapsia (omat jo kouluiässä) ja tulevat toimeen hyvin myös muiden koirien kanssa.

Älkää ottako cockeria, lyttynaamoja tai sakua ainakaan. Sairaita, pilalle jalostettuja. Tiibetinspanieli, labbis, lapinkoira ja ajavat seropit ovat olleet leppoisaa seuraa lapsillekin.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 17:44"]Älkää ottako cockeria, lyttynaamoja tai sakua ainakaan. Sairaita, pilalle jalostettuja. Tiibetinspanieli, labbis, lapinkoira ja ajavat seropit ovat olleet leppoisaa seuraa lapsillekin.
[/quote]
Perusteet olivat mitkä? Jos olet törmännyt yhteen huonoon yksilöln, pitääkö kaikki lytätä? En ymmärrä näitä, jotka ovat vain yhdelle rodulle uskollisia. Ihan hyvin labbis voi olla mielen vikainen siinä missä sakemanni, kun ei näistä voi etukäteen tietää...

Ja tiibetinspanielilla on myös lytty kuono...

Meillä ollut terrieriä, villakoiraa, sekarotuista... Helppoja kaikki, eikä todellakaan ole purreet ketään, ikinä.

Minkä ikäisiä lapsia?

Bichon friseitä kaksi kappaletta, olivat meillä ennen lapsia. Hyvin miellyttämisenhaluinen ja herkuilla motivoitavia tapauksia. Osaavat muutamia temppuja ja tottelevat ihan hyvin. Pientä jäynää saattavat tehdä ja ns mököttää jos eivät saa huomiota, mutta hyvin leppoisia ja ihania koiria.

Eivät todellakaan ole purreet ikinä ketään. Alkuun olivat vähän arkoja lasten suhteen, mutta eivät enää

Kultainen noutaja, aika iisi tapaus lasten kanssa. Ei tarvinnut itkuhälytintä kun koira hoiti senkin homman.

Labbis. Helppo kouluttaa, mutta uros oli todella kovapäinen. Nyt narttu ja ihan super helppo tapaus. Rakastaa lapsia. Lapset nyt 8, 11, 15

Alakouluikäisten ja sitä nuorempien lasten perheiden koirarodut lähinnä kiinnostaa. Meillä on kaksi pientä lasta ja koiraa suunnitellaan. Olisi kiva tietää, miten eri rodut soveltuvat lapsiperheisiin.
Ap

Shetlanninlammaskoira. Lapset 1,5v ja 4v kun tuli taloon. Uskomattoman helppo kouluttaa. Eikä todellakaan ole purrut ketään.
Lähtökohtaisesti koira ei pure ketään. PISTE.

Villakoira. Ihan täydellinen lapsiperheen koira, eikä hampaita ole pentuiän jälkeen käytetty.

Käy esim näyttelyssä katsomassa koiria ja juttele koiran omistajien ja kasvattajien kanssa.

Mitä tekisitte koiran kanssa? Harrastuskoira vai kotikoira?