Lue keskustelun säännöt.
Siivoaminen lapsiperheessä
13.07.2015 |
Olen niin kyllästynyt ja v*ttuuntunut tähän jatkuvaan jynssäämiseen, että pakko tulla avautumaan tänne. Joka jumalan ilta menee keittiön raivaamisessa ja pyykkien lajittelussa puoleen yöhön, kun vihdoin saa tehtyä jotain rauhassa lasten nukkuessa.
Joskus aikana ennen omia lapsia muistan miettineeni, miten monen perheellisen kaverini kotona oli paikat usein ihan tahmaisia ja sekaisin. Nyt en enää ihmettele yhtään, mutta silti en pysty sellaisessa sotkussa itse elää. Työpäivät on pahimpia kaaoksen aiheuttajia, mutta kotipäivinä riittää kyllä hommaa yhtälailla. Miten muilla siivotaan? Kaikki illat rätti kourassa vai miten? Mieheni mielestä ei tarvisi tehdä kuin välttämätön, mutta rajaa on aika vaikea vetää. Asutaan maalla isossa talossa, ja anoppikin vain aukoo päätään liian vähäisestä marjapuskien määrästä. Asiallisia kommentteja kiitos.
Kommentit (26)
Harvoin siivotaan, eikä onneksi ole kuin kaksio siivottavaksikaan. Sotku ärsyttää, mutta ei kaikkea jaksa. Tänään imuroin ja luuttusin keittiön ja eteisen. Makkari, vessa ja olkkari jäävät toiseen päivään. Viimeksi näin siivottu toukokuun viimeisellä viikolla, keittiön lattia ja vessa tietysti on kyllä pakko siivota useammin. Meillä ei ole tiskikonettakaan... Pöly kuulemma estää lapsen allergioita, toivotaan niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin ole laskenut rimaa ja kaikki ei ole lähellekään nuin kuin pitäisi. Keittiö ja wc tärkeimpiä. Olohuone ei niinkään. Petivaatteet ja vaatteet yleensä pesuun nopeasti ja niitä ei jemmata pyykkikorissa kauaa. Kauan kyllä menee ennen kuin ne ovat takaisin kaapissa. Se on heikoin kohtani... Puhtaan pyykin kääriminen ja kaappiin vienti. Inhoan sitä!
Joo, sotku ärsyttää! Enkä ole tyytyväinen tilanteeseen, jossa illalla kymmenen jälkeen alan raivata paikkoja ja siivota keittiötä. Mutta en kestä, jos aamulla on kaikki jo valmiiksi sotkussa... plääh. Kolmilapsinen perhe, ja lapset ei oikein vielä paljon siivoile, mies ei ehdi. Kaikki sanoo, että relaa, mutta kun ei pysty elämää sotkun keskellä...
Nykyään lapset niin isoja, että ei pahempaa sotkua tule, siivotaan joka päivä jotakin, mutta tulee niin automaattisesti että ei sitä edes tajua siivoavansa.
Kun lapset olivat pieniä niin olihan se niin että se siivoaminen oli jatkuvaa ja ahdistikin välillä. Silloin lopetin kaikkien vaatteiden silittämisen, koska se oli ihan turhaa kun se sama vaate oli kuitenkin melkein yhden käyttökerran jälkeen taas pyykissä.
Mutta onneksi se vaihe ei kestänyt kuitenkaan kauaa näin jälkeenpäin katsottuna. Ja kun lapset opetti siivoamaan omat jälkensä ja vähän enemmänkin pienestä pitäen niin kyllä se sitten hedelmää kantoi myöhemmin :)
Ja perus jutut: kaikille tavaroille oma paikka, tiskikone, kaikki vievät tavarat suoraan oikealle paikalle kun perseensä nostavat (astiat, roskat, likapyykki, yms).
Jaksamista!
Minä imuroin ja pyykkään. Mies moppaa, tiskaa ja tekee ruoan. Pölyjä pyyhitään molemmat tasaisen epäsäännöllisesti silloin kun huvittaa. Pieni kaksio, niin ei onneksi vaadi suuria ponnisteluja. Tiskikoneen jos vielä saisi, niin voisi moppailla vaikka pari kertaa viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieniltä lapsilta ei oikein voi odottaa tulosvastuuta, mutta ole kaukaa viisas ja ota heidät mukaan siivoukseen jo nyt! Et sinä ole teidän perheen siivooja vaan yhteisestä kodista pidetään yhdessä huolta!
Tee siivous-suunnitelma ja arvioi milloin mitäkin pitää siivota. Esim imurointi torstaisin, vessa tiistaisin, keittiö lauantaisin. Pyykkiä joka toinen päivä? Anna lapsille omat tehtävät. Lapset voivat aivan hyvin lajitella pyykkiä ja viedä omiin kaappeihinsa. Pestä kylppäriä (saavat samall lotrata vedellä),
Ottakaa tavaksi siivota leikit joka ilta. (Ei heti ennen nukkumaan menoa siitä tulee kaksi taisteluaihetta peräkkäin ;) ) eli kaikki lelut kerätään paikoilleen. Jos ei toteudu lattialta löytybeet lelut viedään "jäähylle" eli varastoon määräajaksi.
Ja sympatiani täältä siivoojalle - täällä saman kohtalon kokenut ja ajoittain samoissa fiiliksisdä vellova :)
Olen totaalisen kyllästynyt siivoamiseen. Se arkipäivänkin siivoaminen on liikaa, mut sen lisäksi ollaan muutettu usein, ja olen tehnyt viime vuosina niin monta muuttosiivousta että siitä on tullut yliannostus. Nyt remontti kesken ja siivoamista ihan älyttömästi.
Olen raakasti todennut, että ei mulla riitä mielenkiinto siivoamista kohtaan ja näillä mennään. Kun lapsilla on puhtaat vaatteet ja asunto asuttavassa kunnossa ja astiat puhtaina, niin mulle riittää. Se menee joko niin, että siivoan ja tarjoan lapsille ruuaksi voileipää koska en viitsi sitten laittaa ruokaa, tai laitan kunnon ruokaa ja siivoan vähemmän. Kumpaankin ei mielenkiinto riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen kyllä jotain illalla (vaikka nyt tiskikonetta täytän tai levitän pyykkiä), mutta klo 22 jälkeen vältän kaikkea kotityötä. En esimerkiksi siivoa silloin. Sotkua saa olla. Kyllä tämä vaihe menee ohi, kohta lapset ovat jo isompia, siis sotkevat vähemmän (tai ainakin eri tavalla) ja myös osaavat tehdä enemmän kotitöitä. Mun neuvo on, että kannattaa luopua siitä tavoitteesta, että lapsiperheen koti olisi kauhean siisti. Meilläkin oli ihan hirveää tässä, tehtiin sitten miehen kanssa parin päivän siivoilut ennen kuin meille tuli yövieraita.
Ei meillä ole koskaan ollut siivoaminen ylivoimaista tai sotkua tai sitten en näe sitä. Rutiinia ollut, että imuroidaan ja pyyhitään lattiat ja osittain joitain olohuoneen pintoja joka toinen päivä ja samoin wc.n siivous. Keittiön pinnat pitää olla illalla tyhjät ja pyyhitty ja tiskikone päälle. Aamulla puhtaat astiat kaappiin. Pyykkikoneellinen pestään päivittäin ja lakananvaihtopäivänä sitten tulee toinenkin koneellinen.
Lastenhuoneet pitää olla siistinä kerran viikossa. Ajoittain pojat itse mukana. Toisaalta nyt ovat jo koululaisia ja leluja ei enää ole eli siivous on helppoa, kun ei tarvi raivata lattioita. Matto vain ulos, imurointi, lattian pyyhintä ja vähän pöydän ja kirjahyllyn järjestelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jätä mitään mihinkään minne ne ei kuulu(vien heti roskat yms) ja vahdin lastani kuin haukka ja ohjailen myös siivoamaan sotkut. Nyt 5-vuotias tyttöni kerää lelunsa oma-aloitteisesti ja vie likaiset vaatteensa itse pyykkiin tms..
Meillä kyllä myös mies siivoaa( kyllä, luit ihan oikein) että siinä mielessä aika helppoa eloa täällä :)
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 00:10"]
Puhtaan pyykin kääriminen ja kaappiin vienti. Inhoan sitä!
[/quote]
Kohtalotoveri :) Kaikki muut pyykkihuoltoon liittyvät jutut on ok, mutta tuo - hyi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 08:44"]En jätä mitään mihinkään minne ne ei kuulu(vien heti roskat yms) ja vahdin lastani kuin haukka ja ohjailen myös siivoamaan sotkut. Nyt 5-vuotias tyttöni kerää lelunsa oma-aloitteisesti ja vie likaiset vaatteensa itse pyykkiin tms..
Meillä kyllä myös mies siivoaa( kyllä, luit ihan oikein) että siinä mielessä aika helppoa eloa täällä :)
[/quote]
Niin sulla olikin vain yksi lapsi...
Kuullostaa tutulta...Iltaisin kun lapset nukkuu,järjestelen tavarat paikoilleen,tiskit koneeseen,pyykit koneeseen jne.Aamulla heräämisestä n.20 min,on lelut jo levitetty ja vaatteita etitty kaapeista.Olen vielä syksyyn asti kotona lasten kanssa,mies harvoin kotona.Tuntuu että siivoan käytännössä koko päivän,ja yhtään sen siistimpää meillä ei ole.Rakas äitini myös jaksaa jauhaa,että miksi en laita marjapensaita,istutuksia,kissaa,lemmikkejä ym.Asumme myös omakotitalossa,jota yritän yksikseni remontoida..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 08:56"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 08:44"]En jätä mitään mihinkään minne ne ei kuulu(vien heti roskat yms) ja vahdin lastani kuin haukka ja ohjailen myös siivoamaan sotkut. Nyt 5-vuotias tyttöni kerää lelunsa oma-aloitteisesti ja vie likaiset vaatteensa itse pyykkiin tms.. Meillä kyllä myös mies siivoaa( kyllä, luit ihan oikein) että siinä mielessä aika helppoa eloa täällä :) [/quote] Niin sulla olikin vain yksi lapsi...
[/quote]
Sen lisäksi tuosta tekstistä tuli mieleen, että saattaa olla lapsesta aika ahdistavaa, jos ikää on jo 5 vuotta ja äiti hengittää koko ajan niskaan.
Olen välillä kateellinen niille, joilla koti tuntuu olevan aika tip top, mutta kenties lapseni eivät olekaan näille perheille kateellisia.
Lapset mukaan siivoamaan! Meillä isommat (5 ja 7) ovat osallistuneet jo monta vuotta.
Lapseni kaveri kertoi, että hänen isäpuolensa on siivousnatsi, joka kyttää koko ajan ja pakottaa nostamaan jos joku tavara on lattialla. Toinen lapsi kertoi, että hänen äitipuolensa huutaa, jos lapsi ei petaa petiä joka aamu. En tiedä liioittelivatko lapset keskenään puhuessaan, mutta tuli surullinen olo.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 01:08"]Kyllä onnistuu, ellei kaikki lapset ole poikia, silloin se on vaan vaimpjen itse hoidettava. t. rikastaja
[/quote]
Meillä on poikia: 6v ja vauva. Meillä on sääntöjä, että leluja ei tuoda keittiöön ja vanhempien makuuhuoneessa ei myöskään leikitä eikä levitetä leluja -> ei ole sotkua joka huoneessa. Kun joku leikki selkeästi loppuu niin lelut pitää kerätä pois ennenkuin jatkaa toista. Tätäkin on tehty aina niin tulee luonnostaan. Itsekin siivoilen pitkin päivää ohimennen (vie mennessä, tuo tullessa). Vielä illalla järjestän kaikki tiptop mut siinä menee noin vartti kun pohja on kunnossa. Tykkään aloittaa aamun "puhtaalta pöydältä".
Mä siivoan pitkin päivää sitä mukaan kun sotkua ja/tai likaa tulee. Psyyke ei kestä yhtään sekasortoa. Kerran siivosin ja luuttusin lähes 40 asteen kuumeessa, kunnes mies tuli kotiin ja käski sänkyyn ja lupasi jatkaa siivouksen loppuun. En kehuskele, päinvastoin, olisi ihanaa osata ottaa rennommmin. Lasten huone on ainoa jossa saa hieman sotkua olla, mutta sekin siivotaan viimeistään ennen nukkumaanmenoa.
Jos talo ei pysy siistinä, yleensä kyse on siitä että on liikaa tavaraa jolla sotkea ja joka on siivouksen tiellä.
Mä olen jo luovuttanut. Sotkua on, ei voi mitään. Onneksi suurin osa vapaa-ajasta menee työpaikalla, niin ei tarvitse koko ajan katsella.