Mitäs palstalaiset lukevat? Mikä kirja nyt kesken?
Minulla Flynn, Gillian: Paha paikka. Ihan hyvä kirja.
Kommentit (65)
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 19:40"]
Donna Tartt: Tikli.
Jumalat juhlivat öisin oli aikoinaan niin hyvä, että pakko lukea muutkin eli Pieni ystävä on myös jo luettu.
[/quote]
Minulla Tikli on jäänyt kesken, vaikka kiinnostaisi toki tietää mitä maalaukselle lopulta tapahtuu.
Pieni ystävä oli ihana, mutta Jumalat juhlivat öisin oli jotenkin sieluton, vähän kuten nyt tämä Tikli.
[/quote]
Sieluton? Parhaita jännäreitä koskaan, minun mielestäni. Pieni ystävä vain väliteos, Tikli taas hienoa luettavaa.
Peter Hoegin Susanin vaikutus juuri aloitettuna.
Aushwitzin komendantti. Hullun despootin omaelämäkerta, kirjoittaja vyöryttää kaikesta syyn muille, tehden itsestään viattoman käskyjen noudattajan. Mielenkiintoinen ,mutta raaka kirja tunteettoman yksilön yrityksestä selittää tekojansa oikeaksi
Tommi Kinnusen Neljäntienristeys.
Salakirjoilta joku vanhan suomalaisen magian kirja, en muista nimeä. Tosi mielenkiintoinen kuitenkin.
Kahvi - suuri suomalainen intohimo
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 19:40"] Donna Tartt: Tikli. Jumalat juhlivat öisin oli aikoinaan niin hyvä, että pakko lukea muutkin eli Pieni ystävä on myös jo luettu. [/quote] Minulla Tikli on jäänyt kesken, vaikka kiinnostaisi toki tietää mitä maalaukselle lopulta tapahtuu. Pieni ystävä oli ihana, mutta Jumalat juhlivat öisin oli jotenkin sieluton, vähän kuten nyt tämä Tikli. [/quote] Sieluton? Parhaita jännäreitä koskaan, minun mielestäni. Pieni ystävä vain väliteos, Tikli taas hienoa luettavaa.
[/quote]
Pienen ystävän tapahtumiin tempautui mukaan. Jumalat juhlivat öisin oli toki varmasti aihepiiriltäänkin suuren yleisön mieleen, mutta sitä lukiessa ei hetkeksikään unohtanut, että lukee kirjailijan sommittelemaa tarinaa. Se oli teennäinen. Ja nyt sitten myös Tikli on tekemällä tehty, väkisin pitkäksi paisutettu, päämäärätön ja itsetarkoituksellinen, ja siihen on laskelmoidusti sisällytetty juuri ne samat ainekset, jotka ovat tehneet Tarttista "kulttikirjailijan". Huumeethan on aina in aiheena, ja toki Tarttin kirjaa pitää aina odottaa, kun se on muka niin pitkään ja huolella sommiteltu.
Nuoren pojan sielunelämän kuvaus on niin kökköä, että ihan hävettää. En sitten tiedä onko käännös kömpelö vai onko teksti yhtä mahdotonta alkuperäkielellä, mutta esimerkiksi tällaista ei kestä lukea muka koulupoikaikäisen havainnointina:
"Hän oli karskin näköinen, ei tuntunut olevan kotonaan puku ja solmio yllä, vähän niin kuin lihonut urheiluvalmentaja, mutta äänensävy toi rauhoittavasti mieleen säännöllistä työtä tekevien maailman: arkistointijärjestelmät, toimistojen kokolattiamatot, tavanomaisen työajan Manhattanilla." Aika usein tekstissä on juuri ilmaus "vähän niin kuin" ja lisäksi sorrutaan luettelointiin kuvauksessa sekä pilkuttaen loputtomiin että predikaatittomin lausein: "Kuluneita kärkiä. Rispaantuneita nauhoja."
Pitäisi lukea Tikli alkuperäkielellä, mutta en usko, että teennäisyys on syntynyt käännösvaiheessa.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 21:55"]
Dostojevskin Karamazovin veljekset. Vaatii paneutumista mutta palkitsee kuin metrin halko.
[/quote]
Palkitsee kuin metrin halko? Ei ehkä ihan onnistuneimpia vertauksia.
Juuri tänään sain lapsille luettua Peter Panin loppuun (ainakin kolmas kerta) ja tuossa yöpöydällä möllöttää kesätenttikirja, ihan liian paksu ja ihan liian kesken, yksi kirjallisuushistorian yleisesitys.
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 18:48"]Joël Dicker: The truth about the Harry Quebert affair. On kyllä hyvä.
[/quote]
Aloitin juuri saman kirjan. Sitä ennen luin Donna Tarttin Goldfinchin (Tikli) ja sitä edelsi Camilla Läckbergin Fyrvaktaren (Majakanvartija?). Yritän aina lukea alkuperäiskielellä, jos sitä osaan (ranska ei valitettavasti taivu riittävän hyvin Dickeriin).
Daniel C. Dennetin Lumous murtuu - uskonto luonnonilmiönä.
What Stops You? Kirjoittanut Darlene Braden, vasta aloittanut.
Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea.
Sitä ennen luin juuri loppuun kirjan Hakekaa kätilö.
Noituri 6 - Pääskytorni
The Witcher ja sillei
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 20:39"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 20:16"]
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 19:40"] Donna Tartt: Tikli. Jumalat juhlivat öisin oli aikoinaan niin hyvä, että pakko lukea muutkin eli Pieni ystävä on myös jo luettu. [/quote] Minulla Tikli on jäänyt kesken, vaikka kiinnostaisi toki tietää mitä maalaukselle lopulta tapahtuu. Pieni ystävä oli ihana, mutta Jumalat juhlivat öisin oli jotenkin sieluton, vähän kuten nyt tämä Tikli. [/quote] Sieluton? Parhaita jännäreitä koskaan, minun mielestäni. Pieni ystävä vain väliteos, Tikli taas hienoa luettavaa.
[/quote]
Pienen ystävän tapahtumiin tempautui mukaan. Jumalat juhlivat öisin oli toki varmasti aihepiiriltäänkin suuren yleisön mieleen, mutta sitä lukiessa ei hetkeksikään unohtanut, että lukee kirjailijan sommittelemaa tarinaa. Se oli teennäinen. Ja nyt sitten myös Tikli on tekemällä tehty, väkisin pitkäksi paisutettu, päämäärätön ja itsetarkoituksellinen, ja siihen on laskelmoidusti sisällytetty juuri ne samat ainekset, jotka ovat tehneet Tarttista "kulttikirjailijan". Huumeethan on aina in aiheena, ja toki Tarttin kirjaa pitää aina odottaa, kun se on muka niin pitkään ja huolella sommiteltu.
Nuoren pojan sielunelämän kuvaus on niin kökköä, että ihan hävettää. En sitten tiedä onko käännös kömpelö vai onko teksti yhtä mahdotonta alkuperäkielellä, mutta esimerkiksi tällaista ei kestä lukea muka koulupoikaikäisen havainnointina:
"Hän oli karskin näköinen, ei tuntunut olevan kotonaan puku ja solmio yllä, vähän niin kuin lihonut urheiluvalmentaja, mutta äänensävy toi rauhoittavasti mieleen säännöllistä työtä tekevien maailman: arkistointijärjestelmät, toimistojen kokolattiamatot, tavanomaisen työajan Manhattanilla." Aika usein tekstissä on juuri ilmaus "vähän niin kuin" ja lisäksi sorrutaan luettelointiin kuvauksessa sekä pilkuttaen loputtomiin että predikaatittomin lausein: "Kuluneita kärkiä. Rispaantuneita nauhoja."
Pitäisi lukea Tikli alkuperäkielellä, mutta en usko, että teennäisyys on syntynyt käännösvaiheessa.
[/quote]
Odotin Tikliltä paljon, mutta en ollut aivan vakuuttunut, vaikka kirjasta pidinkin. Odotuksiin nähden jäi vain viihdyttäväksi kertomukseksi. Ei tullut tarvetta ahmia nopeasti loppuun.
En silti allekirjoita kielellistä kökköyttä, vaikka minustakin Tarttin kielenkäytössä on tietynlaista turhaa fraseerausta ja paikoin jopa teennäisyyttä. Luin kirjan englanniksi ja lainauksesi perusteella käännös selittänee ainakin osan tekstin kömpelyydestä.
49
Hjorth&Rosenfeldt-Mykkä tyttö. Hyvä sarjan jatko ainakin tähän mennessä :)
[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 19:40"]
Donna Tartt: Tikli.
Jumalat juhlivat öisin oli aikoinaan niin hyvä, että pakko lukea muutkin eli Pieni ystävä on myös jo luettu.
[/quote]
Minulla Tikli on jäänyt kesken, vaikka kiinnostaisi toki tietää mitä maalaukselle lopulta tapahtuu.
Pieni ystävä oli ihana, mutta Jumalat juhlivat öisin oli jotenkin sieluton, vähän kuten nyt tämä Tikli.