Huonoimmat / typerimmät häälahjat, mitä olette saanut?
Kertokaa huonoja häälahjoja, mitä olette itse saaneet tai tuttavapiirissa saanut?
Olkoot vinkkinä muille mitä EI kannata sitten ostaa.. :)
Kommentit (345)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus aikonut laittaa eräille häälahjaksi kirveen.
Se on ihan perinteinen lahja ja se on tarkoitus laittaa hääyönä sängyn alle.
Joku saattaa tietää miksi.
No, hyvä jos se myös jäi aikomukseksi.
Itse sain sukulaisilta aikoinaan tuparilahjaksi uuteen taloon perinteisen " suolapaketin ja ruislimpun".
Jee, niitähän me tietty eniten tarvittiinkin.
Hus hiiteen perinteet!
Mä oon muuttanut todella monta kertaa ja muistan vieläkin sen pettymyksen, ku kerran tupareihin ei kukaan tuonut suolaa ja ruisleipää.
Tämän jälkeen on muodostunut perinteeksi, että eräs tietty sama kaveri tuo nuo aina, niin ainakin tulee kertaalleen :D
Mutta tota kirves- juttua en tiedä, mikä sen tarina on?
Vierailija kirjoitti:
Olen tainnut kirjoittaa tämän johonkin vastaavaan ketjuun aikaisemmin, mutta saimme tädiltäni laatikollisen mainoskrääsää, eli kaikkea turhaa roinaa, mitä tulee lehtien välissä, jaetaan vaalimainoksena tai jossain messuilla. Laatikossa oli siis mainoskyniä, avaimenperiä, kivikovia karkkeja, kirjeensulkijamerkkejä yms. muuta ilmaiskrääsää. Jä tätini ei todellakaan ole mikään köyhä, vaan hän on ollut hyväpalkkaisessa työssä lähes koko ikänsä.
Tämä lahja kuuluu samaan sarjaan sen puoliksi juodun viinipullon ja kertakäyttölautasten kanssa.
Että ihmiset sitten kehtaa.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa huonoja häälahjoja, mitä olette itse saaneet tai tuttavapiirissa saanut?
Olkoot vinkkinä muille mitä EI kannata sitten ostaa.. :)
liian pieni t-paita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus aikonut laittaa eräille häälahjaksi kirveen.
Se on ihan perinteinen lahja ja se on tarkoitus laittaa hääyönä sängyn alle.
Joku saattaa tietää miksi.
No, hyvä jos se myös jäi aikomukseksi.
Itse sain sukulaisilta aikoinaan tuparilahjaksi uuteen taloon perinteisen " suolapaketin ja ruislimpun".
Jee, niitähän me tietty eniten tarvittiinkin.
Hus hiiteen perinteet!Mä oon muuttanut todella monta kertaa ja muistan vieläkin sen pettymyksen, ku kerran tupareihin ei kukaan tuonut suolaa ja ruisleipää.
Tämän jälkeen on muodostunut perinteeksi, että eräs tietty sama kaveri tuo nuo aina, niin ainakin tulee kertaalleen :DMutta tota kirves- juttua en tiedä, mikä sen tarina on?
Kirves sängyn alla "varmistaa poikaonnen" lapsen teossa. Kaikin tavoin mautonta nykypäivänä tuollainen lahja.
Vierailija kirjoitti:
Olin häissä, joissa morsian nyrpisteli nokkaansa, kun saivat yhdeltä miehen kaverilta lahjaksi vain viinipullon. Itse viiniasiantuntijoina tiesimme, että se pullo oli maksanut n. 700 euroa.
Jos morsian ei pitänyt kyseisestä viinistä :D
Minä juon viiniä ja pidän miunmaun mukaisista viineistä. En silti oikein arvostaisi 700 euron viinipulloa. En siis tarkoita sitä, että viiniasiantuntemattomuuksissani en tietäisi arvoa ja pitäisin sitä "vain viinipullona". Enemmänkin ärsyttäisin niin kalliin viinin saaminen.
Toivelistoihin liittyen: Mksi muuten häälahjatoivelistat ovat aina naisten toivelistoja? Miksei listoilla ole juurikaan mitään miehekkäitä juttuja, joita kotona kuitenkin tarvitaan, ja naisetkin voi käyttää. Kuten työkalut? Miksi kippo on parempi lahja kuin porakone? Jos mies on vaikka salaa joltain sitä porakonetta toivonut? Oon nähnyt häälahjatoivelistalla jopa laukun - ei voi selkeämmin ilmaista, että lahjatoive on vain morsiamelle. Ohis.
Törmäsin taannoin mummuni jäämistöön ja mummu oli pitänyt koko ikänsä "tilikirjaa". Eli kirjaa menoista, lahjoista, antamisista jne. Oli omituista lukea köyhän nuoren parin häälahjoja vuodelta 1945. Kaikki mummu oli tarkkaan kirjannut antajineen. Siellä oli just sitä kuppia ja kippoa, lakanaa ja peittoa. Ne on kaikki tullut taatusti tarpeen, kun tuollaisilla köyhillä pariskunnilla oli sodan jälkeen vaan työkykyiset kädet omaisuutena, kun kotia perustettiin. Jotenkin laitti miettimään, kuinka kauas on tuosta ajasta kuljettu, kun käytettykin kippo on ollut erinomainen lahja. Tuon ajan talousvihossa ei lukenut sanaa käytetty, mutta äitini osasi kertoa, että monet lahjat oli käytettyjä, kun kaikesta oli pula ja kaikki oli niin köyhiä. Mummu oli mainostanut jostain kiposta vielä 60-luvulla, että on erinomainen ja häälahjaksi saatu käytettynä. Siitä sitten paljastui, että ne lahjat oli käytettyjä monet.
Saatiin halpa kahvinkeitin. Saatetekstinä oli jotakin tyylillä "nuorelleparille". Ei siinä, mutta lahjan antaja kyllä tiesi meidän asuneen siinä vaiheessa yhdessä jo 7 vuotta ja oli kahvitkin meillä juonut. Tietää, ettemme juo kumpikaan kahvia ja Moccamaster meillä on vain vieraita varten. :D
Toiselta sukulaiselta "arvomukeja", jotka sisäpinnalta ihan halkeilleet ja yhdestä puuttui kahva. 70-luvun kuosia, kuulemma törkyarvokkaita ja myydessä risoistakin saisi satoja euroja rahaa. Nämä "törkyarvokkaat" kupit olivat kuitenkin heidän mökkimukeinaan pari vuotta aiemmin, ihan siis arkikäytössä ja niitä kohdeltiinkin sen mukaisesti, etteivät ihan parhaat olleet. :D
Äitini osallistui häiden kuluihin, mistä olin todella kiitollinen, myös kerroin sen ja ilmaisin että apu häiden kuluissa oli meille upea häälahja, emmekä tietenkään odota häneltä mitään muuta lahjaa. Äitini halusi kuitenkin välttämättä lisäksi hankkia häälahjan. En oikein voinut häntä kieltääkään, aikuinen ihminen kuitenkin. Hän sai linkin samaan häälahjalistaan kuin muutkin vieraat, hintahaarukkaa kyllä oli. Olin vähän hämmentynyt, kun lahjoja availlessa äidin paketista paljastui aivan julmetun ruma pöytäliina. Liina on aivan eri maailmasta kuin oman kotini tyyli, en pysty käyttämään sitä mutta velvollisuuden tunteesta en voi laittaa sitä poiskaan - oman äidin häälahjaa. Liina kummittelee välillä mielessä, mitä ihmettä sillä pitäisi tehdä? Miksi hankkia täysin epäsopiva lahja ehdoin tahdoin vaikka on jo valmiiksi "vapautettu" koko lahjarumbasta?
Vierailija kirjoitti:
Toivelistoihin liittyen: Mksi muuten häälahjatoivelistat ovat aina naisten toivelistoja? Miksei listoilla ole juurikaan mitään miehekkäitä juttuja, joita kotona kuitenkin tarvitaan, ja naisetkin voi käyttää. Kuten työkalut? Miksi kippo on parempi lahja kuin porakone? Jos mies on vaikka salaa joltain sitä porakonetta toivonut? Oon nähnyt häälahjatoivelistalla jopa laukun - ei voi selkeämmin ilmaista, että lahjatoive on vain morsiamelle. Ohis.
Porakonetta tarvitaan aika harvoin, mutta ehkä joku muu työkalu(-pakki?), esim. mainittu kirves, mutta sellaisille joilla on kesämökki tai puulämmitys/takka?
Laukusta puheen ollen, ostimme pienellä porukalla hääparin toiveiden mukaisen hienon ja kalliin matkalaukkusarjan. Veljenpoika toivoi häälahjaksi jotain pelikonetta tms., ja sai.
Astioita ja muita keittiökaluja käyttävät kaikki ja koko perheen hyödyksi, miten niin ovat vain naisellisia lahjoja?
Lahjakortti lastentarvikeliikkeeseen. Emme voi saada lapsia, joten arvatkaapa oliko kiva häälahja...
Joku pieni patsas, jossa on kuvattuna halaava pariskunta. Pakko pitää tota rumilusta kirjahyllyssä, kun on saatu miehen lähisuvulta.
Mikä tahansa lahja tai raha, kun on aivan erikseen toivottu, että vieraat ovat tervetulleita juhlimaan vapaasti, eivätkä aikuiset naimisiinmenijät tarvitse lisää tavaraa ja varallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Toivottu hyvin selkeästi, että jos jonkin lahjan haluaa antaa niin rahaa häämatkaan. Että ei haluta mitään materiaa. Silti osa häävieraista oli ostanut meille jotain ja jätti laittamatta rahaa matkakassaan. Totuus on ettei tehdä niillä esineillä yhtään mitään. Vinkki: jos hääpari toivoo rahaa, anna lahjaksi rahaa!
Meillä on kanssa juuri näin. Se mitä kaikista eniten haluttiin ja toivottiin, oli häämatka (emme olleet matkustaneet yhdessä aiemmin Tallinnaa etelämpänä). Ja sitten osa ostaa jotain ihan älytöntä tilpehööriä millä ei yksinkertaisesti tehnyt yhtään mitään. Mä en itse viitsisi kuluttaa rahojani mihinkään turhaan, millä lahjansaaja ei oikeasti tee mitään. Mieluummin annan rahan, sillä saavat sitten mitä tahtovat oikeasti. Päästiin itse kyllä häämatkalle, sen verran moni oli kuitenkin kunnioittanut toivettamme ja matka oli mitä ihanin, ilman häälahjaksi saatuja rahoja reissu olisi jäänyt tekemättä. Itse häät kustannettiin ihan omasta pussista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me saatiin lahjakortti ravintolaan. Mielestäni noin muuten yksi ihan parhaita lahjaideoita, mutta kyseinen ravintola sijaitsi paikkakunnalla, jonne meiltä oli tuolloin matkaa 500 km ja lahjan antajatkaan eivät asuneet ko. paikkakunnan lähellä. Jäi käyttämättä, sillä voimassaoloaikakin oli vain puoli vuotta ja häämme elokuussa - ei edes kesälomareissua voinut tehdä sinne suunnalle.
Me saimme ravintolalahjakortin, joka oli jo mennyt vanhaksi. Menimme naimisiin elokuussa, ja lahjakortin viimeinen voimassaolopäivä oli toukokuussa. Lahjan antaja ei edes ole mikään vanhuudenhöperö, että olisi vahingossa antanut tällaisen lahjan, vaan kyseessä on fiksu ja hyvin toimeentuleva, mutta todella pihi ihminen.
No huh. Tämä alkaa lähestyä piheyden huipentumaa. Ehkä lahjan antaja ajatteli, että ravintola heltyy jatkamaan hääparin kohdalla lahjakortin voimassaoloaikaa.
Ruman värinen enkelin eväspussin taulu, jossa luki jotain että "onni tulee eläen, ei etsien", sellainen rautalankaripustus juttu ja maalaisromanttista rusettia. En tiedä kuka antoi, mutta UFF:lle meni. Toiveena ei ollut lahjoja ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivelistoihin liittyen: Mksi muuten häälahjatoivelistat ovat aina naisten toivelistoja? Miksei listoilla ole juurikaan mitään miehekkäitä juttuja, joita kotona kuitenkin tarvitaan, ja naisetkin voi käyttää. Kuten työkalut? Miksi kippo on parempi lahja kuin porakone? Jos mies on vaikka salaa joltain sitä porakonetta toivonut? Oon nähnyt häälahjatoivelistalla jopa laukun - ei voi selkeämmin ilmaista, että lahjatoive on vain morsiamelle. Ohis.
Porakonetta tarvitaan aika harvoin, mutta ehkä joku muu työkalu(-pakki?), esim. mainittu kirves, mutta sellaisille joilla on kesämökki tai puulämmitys/takka?
Laukusta puheen ollen, ostimme pienellä porukalla hääparin toiveiden mukaisen hienon ja kalliin matkalaukkusarjan. Veljenpoika toivoi häälahjaksi jotain pelikonetta tms., ja sai.
Astioita ja muita keittiökaluja käyttävät kaikki ja koko perheen hyödyksi, miten niin ovat vain naisellisia lahjoja?
Minä tarvitsen porakonetta pari kertaa viikossa, eikä käyttöä ole kielletty naisilta ja lapsiltakaan. Helpompi sillä on kevytbetoniin porata reikä ja ruuvata ruuvi vaimon taulua varten, kuin rapsutella ja pyöritellä sillä häälahjaksi toivotulla HACKMANin veitsellä. Miksi porakone tai työkalut yleensäkään ovat vain miehekkäitä lahjoja? Tietääkseni naiset eivät ole sen kyvyttömämpiä käyttämään niitä, mutta ehkä te itse tiedätte paremmin.
Luokkakaverini oli aikoinaan Amerikassa vaihdossa, siihen aikaan kun sai matkatavaroitakin tuoda sen 2 x 32 kg.
Hän oli saanut isäntäperheeltä kirjoja, toi niitä niin paljon että joutui osan heittää roskiin kentällä.
Tällöin, 90-luvulla Amerikasta sai kaikkea ihmeellistä ja ihanaa mutta ilmaisilla kirjoilla laukut täytettiin .
No, näitä kirjoja on sitten parikymmentä vuotta kannettu lahjaksi jos jonkinlaisiin kissanristiäisiin plus häälahjaksikin ovat ihan sopivat.
On se sitten toisinkin päin naurattanut. Mm minulta kysyi enkö kutsu häntä häihin. Olin vähän kysymysmerkkinä, kun emme olleet ollut missään tekemisissä ylin5 vuoteen.
Hän harmitteli siinä kun lahjakin oli valmiina. En malttanut kysyä ai onko sulla vieläkin jäljellä niitä Amerikasta raahamiasi poistokirjoja. Ovat kuulemma hyviä klassikoita ja muulla kuin äidinkielellä lukeminen kehittää sitä ja tätä.
Keskeytin ja sanoin sinun kirjalahjasi ovat yleinen naurunaihe ja koska olet niin helkkarin pihi, tuot lahjoja jotka joutuvat keräysastiaan.
Kukaan ei arvosta niitä kirjoja. Lahja annetaan niin että saaja arvostaa sitä, ei niin että sinä pääset halvimmalla.
No, luokkakaveri tietty loukkaantui, mutta on jatkanut valitsemallaan tiellä.
Minä tietty kerroin asiasta eteenpäin ja moni muukin on jättänyt ko henkilön kutsumatta, 1 syy on nämä lahjat.
Jos annat huonon lahjan, voi olla ettet toista kutsua enää saa.