Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yhteishaku surettaa ja ahdistaa, lapsen keskiarvo 7,1
Huolestunut mutsi
23.02.2022 |
Nyt sitten kävikin selväksi, ettei tuolla keskiarvolla ole mitään asiaa lukioon Helsingissä.
Lapsi itse ei halua amikseen luusereitten kanssa.
Pojalla olisi kyllä lukupäätä, mutta tarmo ei ole riittänyt, kun pitää harrastaa ja kaikki muu aika hengaillaan kavereiden kanssa. En edes muista koska hän olisi ollut illan kotona. Läksyjä teki kyllä vielä vuosi sitten, mutta sekin oli hyvin sattumanvaraista.
Surettaa niin, kun olemme ihan tavallisia tallaajia mutta yritetty antaa pojalle paremmat lähtökohdat ja kannustettu harrastaan, ostettu kalliit varusteet,tietsikat ja ipadit ym. Eli rahaa ei ole liikaa. Aateltiin, että jos on pleikka ja nintendot niin poika olis edes vähän enempi kotosalla, mutta ei se välitä muusta kuin kavereiden kanssa pyörimisestä. Sitten kuitenkin toisaalta ajateltiin et lapsen täytyy saada olla samanikäisten kanssa ja sosiaalistua, kun on ainoa lapsi. Mutta ei me ihan tällästä osattu kuvitella: koulu meni penkin alle ja hankaluuksia poliisin ja sossun kanssa. Mitâ ollaan puhuttu asiantuntijoiden kanssa niin mitään neurologista tai adhdtä ei ole, ja meidän pitäisi asettaa rajat. Mutta miten niitä rajoja asetetaan, kun kuitenkin pitäisi myös harrastaa ja saada olla kavereiden kanssa.
Nyt pojalle sitten selvis, ettei tule pääsemään samaan lukioon kuin kaverit. Ne on akateemisista porukoista ja menossa korkeakouluun. Samaa meidän poikaki haaveili, et rupee ekonomiksi tai menee tekniseen korkeakouluun mutta nyt ei pääse edes lukioon. Opossa oli sanottu että oppivelvollisuuden pidentämisen jälkeen lukiopaikoista on niin paljon kysyntää, ettei millään riitä kaikille halukkaille. Poika raivoo ja mököttää kun haluis lukioon vaikka hänelle on sanottu ettei tulis pärjään kun ei ole opiskelurutiinit hallussa.
Auttakaa, neuvokaa, mitä tässä pitäätehdä? Poika haluisi samaan lukioon kuin kaverit on menossa mut viimevuonna sinne pisteraja oli melkeen 9.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioon kyllä pääsee, mutta pitää kelvata Helsingin ulkopuolinen koulu ja pitempi koulumatka. Helsingissä on omaan makuuni liian jyrkät erot, joko ollaan eliittilukioita tai matalan motivaation kouluja joissa ei ole kannustava ympäristö.
Selität lapsellesi ap että tässä maksetaan oppirahoja kun koulua ei ole hoidettu kunnolla. Mieti sitä raivoa kun kaverit (jos enää silloin olevat kavereita) hakevat ja pääsevät hyviin yliopistoihin ja lapsesi kompastelee omaan saamattomuuteen. Realiteetit kuntoon, niin niissä "hyvissäkin perheissä" tehdään.
Hakijat muokkaavat itse sisäänpääsyrajat. Fiksut haluavat opiskella fiksujen kanssa, joten muodostuu eliittilukioita. Rupusakki joutuu opiskelemaan keskenään, mikä näkyy epäakateemisena elämöintinä ja näitä kouluja kynnelle kykenevät pyrkivät välttämään. Tämä on ihan luonnollinen tasapaino.
Ja se sisäänpääsyraja on viimeisen hakijan keskiarvo, ei esim. kaikkien hakijoiden keskiarvo. Kun 9,0 keskiarvolla ei luonnollisestikaan pääse ka 9,5:n lukioon, se ysin oppilas menee sinne kasipuolen lukioon.
Nuo matalimpien keskiarvojen lukiot ovat tosi isoja. Suuri paikkamäärä luonnollisesti laskee keskiarvoa, kun keskiarvo ei olekaan katkennut yhtä luokkaryhmää aiemmin. Suurin osa siellä on paljon paremmalla keskiarvolla.
Ja sitten se tärkein pointti: keskitasoinen oppilas hyötyy eniten keskitason koulusta. Hyvässä koulussa on niin paljon parempia oppilaita, että asiat käydään vauhdilla läpi, kun valtaosa tajuaa ne kertakertomisella, parilla tunnilla tehdyllä tehtävällä ja kotitehtävillä. Kursseilla ehditään käydä ylimääräistäkin sisältöä, josta heikomman tason oppilas ei saa mitään irti, kun ei osaa sitä pohjaakaan.
Esimerkiksi Ressun lukion opiskelijamäärä on suurempi kuin pahamaineisen kielilukion. Myös Vuosaari oli ennen uudistusta selkeästi Ressua pienempi, mutta keskiarvoraja sekä sijoitus lukiovertailussa olivat Helsingin huonoimmat. Keskitason opiskelija hyötyisi eniten huippulukiosta, koska seura usein tekee kaltaisekseen ja opettajan aika riittää paremmin.
Ressu kerääkin espoolaiset, vantaalaiset, keravalaiset, karjaalaiset jne. koska se on loistavien kulkuyhteyksien päässä. Siksi sen keskiarvoraja ei tule laskemaan, ellei keskustaan perusteta toista lukiota. Elielinaukiolle olisi vielä paremmat kulkuyhteydet, se vähentäisi matka-aikaa noin vartilla.
Sekä kielilukio että Vuosaaren lukio ovat myös erinomaisella sijainnilla, puolessa tunnissa saavutettavissa koko metrolinjalta. Kielilukiossa on myös paljon porvoolaisia, koska niin moni pitää hienompana isommassa kaupungissa olevaa lukiota. Sama ilmiö nähdään Kerava --> Järvenpää, Kirkkonummi --> Espoo, Ylöjärvi --> Tampere jne.
Seura ei tee ketään kaltaisekseen. Tehty työmäärä vaikuttaa eniten ja keskitason oppilaalle huippulukion vauhti on usein liikaa.
Seura ei tee kenestäkään parempaa kuin muuten olisi mutta seura voi saada ihmisen hyödyntämään sen oman osaamisensa maksimaalisesti. Huippulukioissa ei juuri näe niitä alisuorittajia joita muissa kouluissa kyllä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole mitään hätää. Joillakin menee vaan kauemmin kuin toisilla, saavuttaakseen sen mimkä haluaa. Itse haahuilin yli 10 vuotta peruskoulun jälkeen kaikissa hanttihommissa, kun mikään ei opiskeluala ei kiinnostanut tarpeeksi.
Lopulta noin 30v tajusin mitä haluan tehdä-kävin lukion ja pääsin sen jälkeen yliopistoon ja olen nyt menossa onnellisesti halutulle alalle töihin.
Jälkeenpäin tajuan, että kaikella on ollut merkityksensä. Pääsin ensikertalaisena helpommin sellaiselle alalle, johon oikeasti haluan, kuin että olisin hankkinut vain jonkin korkeakoulutuksen, jolloin alan vaihtaminen olisi ollut vaikeampaa. Olen kypsempi ja motivoituneempi opiskelemaan, osaan arvostaa sitäkin enemmän että saan tehdä sitä, mitä oikeasti haluan. Älä pakota mihinkään vaan anna lapsen tehdä omat ratkaisunsa- kaikkien ei tarvitse kulkea samaa polkua.Et sitten ymmärrä että maailma on muuttunut.
"Öö" Millä tavoin muuttunut, ettei tuo edellä kerrottu olisi mahdollista paljossa nykyisinkin?
Eri
Öö. Niin ku oppivelvollisuus on siihen asti kun täyttää 18.
Niinpä kai. Itse suhtaudun tuohon oppivelvollisuus ajan jatkamiseen "vähän" kriittisesti. Kaunis ajatus vaan miten toimii käytännössä. - Hakeeko poliisi ja tai mahd. sosiaaliviranomaiet pakolla nuoren koulunpenkille, jollei hän itse sinne hakeude ja mene vapaaehtosiesti? - Ja miten ei motivoitunut nuori tuoloin tekee? Inoostuu opiskelusta, vai käyttäytyy ja häiriköi, jotteivat hekään, joita opiskelu saattaisi (vähän) kiinnostaakin saattaisi nauttia opiskelustaan.
Mutta joo. Elämme kolutusukossa ja yhä useampaan paikkaan johon aiemmin riitti että on valmis tekemään töitä ja tai on yleisemmin reipas ja toimelias niin vaaditaan tämän lisäksi, että suorittanut soveltuvan tutkinnon.
Ja mikä tärkeintä olisi se hyvä tyyppi; kuinka moni vaikka tiedotsuoppia ja viestintää opiskellut ja maisteriksi valmistunut on saanut väistyä kun on haluttu palkata joku keikistelevä ja sujuvasti p-kaa jauhava Vappu tai Esko tai muu "hyvä tyyppi" toimittajaksi.
Miten mielestäsi toimi entinen oppivelvollisuus? Hakiko poliisi väkisin kouluun, jos ei aamulla huvittanut mennä? En ymmärrä, miten tämä nyt on niin hirveä ongelma joillekin.
Suurinta osaa koko oppivelvollisuus ajan pidentäminen ei kosketa millän tavoin, koska tajuavat itse vapaaehtoisesti jatkaa opintojaan ilman erillsitä pakkoa tai velvoitetta.
Mutta ongelma ja haaste on heidän kohdallaan, jotka eivät tajua tai jotka eivät muuten hakeudu jatkamaan opintojaan. Aiemmin nuoret joutuivat omilleen suunnilleen 15-16 kesäsienä.
Nyt heidät halutaan velvoittaa opiskelemaan 18 ikävuoteen asti. Mutta missä? Tai miten? Miten heidät saadaan innostumaan ja kiinnostumaan opiskelusta, jollei se ole kiinnostanut silloinkaan se on ollut täysin vapaaehtoista?
Ja jos tällainen nuori pakotetaan jatkamaan opintojaan, niin kuvittelemmeko, että hän kiltisti mukautuu opiskelupaikan ilmapiiriin, vai toimiiko nuori tällöin ei toivotusti, niin että nekin jotka haluaisivat opiskella ao. paikossa edes hieman käy opiskelu tuskallisemmaksi, koska "opsiekelemaan pakotetut" varastavat huomion tai muutoin häiriköivät opiskelupäiviä.
Ollaanko siis hieman sen tapaisessa tilanteessa jota aikanaan oma kouluaikainen oponi maalaili yleisemmin ammattikouluista paikkoina joihin joudutaan ja tai ajaudutaan, kun ei ole muuta paikkaa mihin mennä. Kun taas hänestä lukioihin haettiin ja pyrittiin ja kaikkein fiksuimmat ja arvostetuimmat pääsivätkin. - Niinpä moni sellainenkin, joka oikeasti saattoi harkita omana vaihtoehtonaan hakemista ammattikouluun sai opon johdolla luuserileiman.
Tällaisesta mustavalkoisuudesta toivon mukaan on jo päästy eroon, vaikka siihen törmääkin toisinaan edelleen (mm.) tälläkin palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioon kyllä pääsee, mutta pitää kelvata Helsingin ulkopuolinen koulu ja pitempi koulumatka. Helsingissä on omaan makuuni liian jyrkät erot, joko ollaan eliittilukioita tai matalan motivaation kouluja joissa ei ole kannustava ympäristö.
Selität lapsellesi ap että tässä maksetaan oppirahoja kun koulua ei ole hoidettu kunnolla. Mieti sitä raivoa kun kaverit (jos enää silloin olevat kavereita) hakevat ja pääsevät hyviin yliopistoihin ja lapsesi kompastelee omaan saamattomuuteen. Realiteetit kuntoon, niin niissä "hyvissäkin perheissä" tehdään.
Hakijat muokkaavat itse sisäänpääsyrajat. Fiksut haluavat opiskella fiksujen kanssa, joten muodostuu eliittilukioita. Rupusakki joutuu opiskelemaan keskenään, mikä näkyy epäakateemisena elämöintinä ja näitä kouluja kynnelle kykenevät pyrkivät välttämään. Tämä on ihan luonnollinen tasapaino.
Ja se sisäänpääsyraja on viimeisen hakijan keskiarvo, ei esim. kaikkien hakijoiden keskiarvo. Kun 9,0 keskiarvolla ei luonnollisestikaan pääse ka 9,5:n lukioon, se ysin oppilas menee sinne kasipuolen lukioon.
Nuo matalimpien keskiarvojen lukiot ovat tosi isoja. Suuri paikkamäärä luonnollisesti laskee keskiarvoa, kun keskiarvo ei olekaan katkennut yhtä luokkaryhmää aiemmin. Suurin osa siellä on paljon paremmalla keskiarvolla.
Ja sitten se tärkein pointti: keskitasoinen oppilas hyötyy eniten keskitason koulusta. Hyvässä koulussa on niin paljon parempia oppilaita, että asiat käydään vauhdilla läpi, kun valtaosa tajuaa ne kertakertomisella, parilla tunnilla tehdyllä tehtävällä ja kotitehtävillä. Kursseilla ehditään käydä ylimääräistäkin sisältöä, josta heikomman tason oppilas ei saa mitään irti, kun ei osaa sitä pohjaakaan.
Esimerkiksi Ressun lukion opiskelijamäärä on suurempi kuin pahamaineisen kielilukion. Myös Vuosaari oli ennen uudistusta selkeästi Ressua pienempi, mutta keskiarvoraja sekä sijoitus lukiovertailussa olivat Helsingin huonoimmat. Keskitason opiskelija hyötyisi eniten huippulukiosta, koska seura usein tekee kaltaisekseen ja opettajan aika riittää paremmin.
Ressu kerääkin espoolaiset, vantaalaiset, keravalaiset, karjaalaiset jne. koska se on loistavien kulkuyhteyksien päässä. Siksi sen keskiarvoraja ei tule laskemaan, ellei keskustaan perusteta toista lukiota. Elielinaukiolle olisi vielä paremmat kulkuyhteydet, se vähentäisi matka-aikaa noin vartilla.
Sekä kielilukio että Vuosaaren lukio ovat myös erinomaisella sijainnilla, puolessa tunnissa saavutettavissa koko metrolinjalta. Kielilukiossa on myös paljon porvoolaisia, koska niin moni pitää hienompana isommassa kaupungissa olevaa lukiota. Sama ilmiö nähdään Kerava --> Järvenpää, Kirkkonummi --> Espoo, Ylöjärvi --> Tampere jne.
Seura ei tee ketään kaltaisekseen. Tehty työmäärä vaikuttaa eniten ja keskitason oppilaalle huippulukion vauhti on usein liikaa.
Armeijan tupakavereilla on tutkitusti vaikutusta: https://vatt.fi/-/tutkimus-varusmiesajan-tupakavereilla-on-kauaskantois… . On vaikea uskoa etteikö myös lukioaikaisilla kavereilla olisi. Kurssit ovat kaikkialla samat eikä huippulukion vauhti ole sen kovempi ellei ole jollain erityisellä painotuslinjalla, mutta tällöinkin on yleensä huojennusoikeus muissa aineissa.
Poikaasi eivät siis kiinnosta lukuhommat, mutta amikset ovat luusereita. Jotenkin vain niin jumalan armosta erinomainen tapaus.
Meillä yläkoululainen toivoo myös pääsevänsä ns. parempiin ammatteihin.
Niinpä seuraamme, että läksyt tehdään, vasta läksyjen teon jälkeen on ohjelmassa huveja, eikä niitäkään rajattomasti. Wilman tuntimerkinnöissä jos on jotain unohtuneita tehtäviä, aiheesta keskustellaan. Positiivisista tuntimerkinnöistä kehutaan. Lisätehtävät tehdään, kun ope antaa numeroa korottavia lisätehtäviä.
Ja kokeisiin lukemista tietty seurataan hyvissä ajoin ja koealueesta kysellään ja keskustellaan edellisenä iltana.
Näin varmaan moni muukin akateeminen perhe toimii. Ei estä kavereiden tapaamista, tietenkään, mutta tärkeät tekemiset on aikataulutettu. Pojalla on luokan parhaat arvosanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli tuollainen kaveri kun aloitettiin yhtäaikaa fukseina yliopistolla. Pörrättiin opiskelijabileissä ja istuttiin kahviloissa. Luennoilla kyllä käytiin molemmat. Kun lukukausi päättyi minulla oli 13 opintoviikkoa eli n 25 nykyistä opintopistettä kasassa ja kaverillani oli 1. Ero oli siinä, että tein hyvät muistiinpanot luennoilla, opettelin ne ulkoa ratikassa ja luin tenttikirjoja jopa vessassa istuessani :) Kaverilla ei ollut mitään rutiineja eikä tavoitteita, ja hän lopettikin opinnot siihen ekaan jouluun.
Pojan kaverit, jotka menee lukioon harrastuksista yms pörräilystä huolimatta, tekee jotain toisin kuin teidän poika, vaikka touhu näyttää päällisin puolin samalta.
Jos tämä ei ole satu niin teiltä vanhemmilta puuttuu ymmärtys niin kuin pojaltakin.
Älä masennu. Asioilla on tapana järjestyä. Olin itse aikoinaan samassa tilanteessa ja voi kuinka murehdin poikani puolesta. Häntä ei opiskelu ollut kiinnostanut koko elämänsä aikana ja sitten oltiinkin ysillä ja piti tehdä koko loppuelämää koskevia suuria päätöksiä. Lukio oli pois vaihtoehdoista surkean keskiarvon ja lukuinnottomuuden takia. Ainoa vaihtoehto oli amis. Herra itse olisi mieluiten halunnut pitää välivuoden, mutta sen torppasin kokonaan pois. Asunnon omistajana ja ruokkijana minulla oli tähän onneksi veto-oikeus. Hän siis haki amikseen, pääsi varasijalta datanomi-linjalle. Rämpi sen läpi, kävi armeijan ja meni töihin. Työskentelee nyt service desk -hommissa Helsingissä isossa firmassa ja koska näitä töitä pääkaupunkiseudulla riittää, pääsi juuri toiseen suureen firmaan. Vähän parempiin tehtäviin. Palkka nousi kerralla melkein 500 eur. Hän tienaa nyt vähän yli kaksikymppisenä 2700 eur kuussa. Asuu omillaan ja nyt alkaa olla sen verran järkeä päässä, että on alkanut puhumaan myös jatko-opinnoista. Aikoo hakea nyt jatko-opiskelemaan, amk-linjalle. Olen kyllä puulla päähän lyöty, että hän on nyt noin kunnianhimoinen ja järkevä nuori aikuinen.
Tämän tarinan tarkoitus oli vain, että amispohjaltakin voi menestyä ja jatko-opinnot ovat mahdollisia myös myöhemmin. Sitten kun teini-iän jälkeen lopulta järki tulee päähän. Ole kärsivällinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoista pintaliitoa on tainnut poika mennä, vissiin myös vanhemmat.
Nyt niitä rajoja ja kunnollista keskustelua pojan kanssa: mitä toivoo tulevaisuudelta, missä on omat vahvuudet, mitä täytyy vielä harjoitella jne.
Ihan aluksi kannattaa vähän ravisuttaa noita ekonomiajatuksia. Todennäköisesti kiinnostaa, koska kuvittelee sen olevan rahakasta pukumiesten hommaa? Väärässä on. On tiukkaa ja vaativaa myyntityötä, josta on rahakkuus kaukana. Todennäköisesti työllistyy myymään sähkösopimuksia, käytettyjä autoja tai tapaturmavakuutuksia. Työasu ei ole tyylikäs puku, vaan tummansiniset housut ja puuvillainen kauluspaita. Ekonomi=vähän pidempään opiskellut merkonomi.Joku ehdotteli jo TUVAa, ihan hyvä vaihtoehto. Kyseessä siis vuoden mittainen välietappi, jossa voi korottaa arvosanoja, tutustua lukio-opintoihin sekä erilaisiin ammatillisiin aloihin. Jos kiinnostava ala löytyy lukiosta tai amiksesta, voi jatkuvan haun kautta yrittää hakea jo kesken vuoden.
Ilmeisesti sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ekonomit tekevät työkseen. Se ei ole vakuutusten tai sähkösopimusten myynti.
Minun tuntemat ekonomit ovat noita vakuutusmyyjiä yms. toki tunnen vain muutaman.
Joo, periaatteessa työllistyvät yritysmaailman kehittämis- ja johtotehtäviin. Kuitenkin fakta on se, että kaikista ei tule johtajia ja kehittäjiä. Osasta tulee noita valkokaulusduunareita, aika isosta osasta vielä.Ei tule. On hyvin harvinaista, että ekonomista tulisi jokin vakuutusmyyjä. Tämä on faktaa.
Mutta vakuutusyhtiön riviasiantuntijoina niitä riittää ja piisaa. Olen vakuutusyhtiössä töissä ja tiedän asian ihan omin silmin.
Kauppakorkeasta valmistuu nykyään niin paljon väkeä, että kaikille ei riitä päällikkötason töitä edes myöhemmässä uravaiheessa.
Huolestunut mutsi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksen kautta lukioon
Mut sitten olis jo parikymmppinen lukion ekalla?? Ja 23 kun hakis opiskelemaan.
Et nyt taida olla oikein selvillä asioista: https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/useampi-tutkinto-samana…
Ja oisitte patistaneet aiemmin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ei ainakaan ole ongelma, että hakee opiskelemaan yliopistoon vähän vanhempana. Mutta joku koulutus on hyvä hoitaa peruskoulun päälle heti, muuten on kyllä vaikeaa parikymppisenä mennä ihan teinien sekaan. Korkeakouluissa iällä ei ole enää niin väliä. Niissä on kaikenikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Poikasi voisi mennä aikuislukioon? Itselläni oli ysin keskiarvo 6,5. Menin sitten suoraan peruskoulusta aikuislukioon, kirjoitin sieltä ylioppilaaksi, ja pääsin yliopistoon. Aikuislukioon voi siis mennä 16-vuotiaskin.
Tässä on vaan se ikävä puoli, että aikuislukiossa opiskeleva ei lähtökohtaisesti ole oikeutettu opintotukeen. Joitain poikkeuksia voi ehkä olla, mutta yleensä lähtökohta on että opinnot rahoitetaan omalla työllä tms. Olen itse opiskellut aikuislukiossa ja jouduin ikävään tukiloukkuun, kun Kela tulkitsi ettei opiskelu aikuislukiossa ole täysipäiväistä = ei opintorahaa, mutta työkkärin mukaan opiskelu oli täysipäiväistä = ei työttömyystukea. Onneksi sain edes toimeentulotukea ennen kuin sain myönteisen kuntoutusrahapäätöksen. Mutta itse alaikäisenä pyrkisin kyllä ensisijaisesti päivälukioon tämän tukihomman takia.
Toki päivälukiossa saa muutenkin "täydemmän" lukiokokemuksen penkkareineen ja vanhojen tansseineen, aikuislukiossa opiskellessa puuttuu yleensä se lukion sosiaalinen ja yhteisöllinen puoli, mikä nuorille on kuitenkin myös merkityksellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukioon ei mennä pisteillä, vaan lukuaineiden keskiarvolla. Jos ei peruskoulussa tuon parempaan keskiarvoon kykene, lienee viisainta hakeutua sinne amikseen. Ne kaverit, jotka ovat menossa lukioon, ovat joko kuunnelleet tunneilla tai tehneet enemmän kotiläksyjä. Myöhemmin voi sitten yrittää iltalukioon tms.
Vierailija kirjoitti:
Amiksen kautta lukioon
Totta, mulla tuttu, joka toimii proffana yliopistossa, ei ole edes ylioppilas.
Keskiasteelta korkeakouluun ja väitellyt tohtoriksi.
Pojat havahtuu usein myöhässä, mutta tiedän muitakin kuin tuon ed., jotka ovat ilman yo-tutkintoa korkeakouluun päässeet ja pärjänneet ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikasi voisi mennä aikuislukioon? Itselläni oli ysin keskiarvo 6,5. Menin sitten suoraan peruskoulusta aikuislukioon, kirjoitin sieltä ylioppilaaksi, ja pääsin yliopistoon. Aikuislukioon voi siis mennä 16-vuotiaskin.
Tässä on vaan se ikävä puoli, että aikuislukiossa opiskeleva ei lähtökohtaisesti ole oikeutettu opintotukeen. Joitain poikkeuksia voi ehkä olla, mutta yleensä lähtökohta on että opinnot rahoitetaan omalla työllä tms. Olen itse opiskellut aikuislukiossa ja jouduin ikävään tukiloukkuun, kun Kela tulkitsi ettei opiskelu aikuislukiossa ole täysipäiväistä = ei opintorahaa, mutta työkkärin mukaan opiskelu oli täysipäiväistä = ei työttömyystukea. Onneksi sain edes toimeentulotukea ennen kuin sain myönteisen kuntoutusrahapäätöksen. Mutta itse alaikäisenä pyrkisin kyllä ensisijaisesti päivälukioon tämän tukihomman takia.
Toki päivälukiossa saa muutenkin "täydemmän" lukiokokemuksen penkkareineen ja vanhojen tansseineen, aikuislukiossa opiskellessa puuttuu yleensä se lukion sosiaalinen ja yhteisöllinen puoli, mikä nuorille on kuitenkin myös merkityksellinen.
Riippuu ihan aikuislukiosta. Kyllä mulla oli ihan penkkarit ym jutut, vanhojen päivä oli ja juhlat ravintolassa, jossa sitten tansittiin, jos huvitti.
Erittäin hyviä ystävyyssuhteita myös syntyi, eikä mitään kiusaamisjuttuja yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioon kyllä pääsee, mutta pitää kelvata Helsingin ulkopuolinen koulu ja pitempi koulumatka. Helsingissä on omaan makuuni liian jyrkät erot, joko ollaan eliittilukioita tai matalan motivaation kouluja joissa ei ole kannustava ympäristö.
Selität lapsellesi ap että tässä maksetaan oppirahoja kun koulua ei ole hoidettu kunnolla. Mieti sitä raivoa kun kaverit (jos enää silloin olevat kavereita) hakevat ja pääsevät hyviin yliopistoihin ja lapsesi kompastelee omaan saamattomuuteen. Realiteetit kuntoon, niin niissä "hyvissäkin perheissä" tehdään.
Hakijat muokkaavat itse sisäänpääsyrajat. Fiksut haluavat opiskella fiksujen kanssa, joten muodostuu eliittilukioita. Rupusakki joutuu opiskelemaan keskenään, mikä näkyy epäakateemisena elämöintinä ja näitä kouluja kynnelle kykenevät pyrkivät välttämään. Tämä on ihan luonnollinen tasapaino.
Ja se sisäänpääsyraja on viimeisen hakijan keskiarvo, ei esim. kaikkien hakijoiden keskiarvo. Kun 9,0 keskiarvolla ei luonnollisestikaan pääse ka 9,5:n lukioon, se ysin oppilas menee sinne kasipuolen lukioon.
Nuo matalimpien keskiarvojen lukiot ovat tosi isoja. Suuri paikkamäärä luonnollisesti laskee keskiarvoa, kun keskiarvo ei olekaan katkennut yhtä luokkaryhmää aiemmin. Suurin osa siellä on paljon paremmalla keskiarvolla.
Ja sitten se tärkein pointti: keskitasoinen oppilas hyötyy eniten keskitason koulusta. Hyvässä koulussa on niin paljon parempia oppilaita, että asiat käydään vauhdilla läpi, kun valtaosa tajuaa ne kertakertomisella, parilla tunnilla tehdyllä tehtävällä ja kotitehtävillä. Kursseilla ehditään käydä ylimääräistäkin sisältöä, josta heikomman tason oppilas ei saa mitään irti, kun ei osaa sitä pohjaakaan.
Esimerkiksi Ressun lukion opiskelijamäärä on suurempi kuin pahamaineisen kielilukion. Myös Vuosaari oli ennen uudistusta selkeästi Ressua pienempi, mutta keskiarvoraja sekä sijoitus lukiovertailussa olivat Helsingin huonoimmat. Keskitason opiskelija hyötyisi eniten huippulukiosta, koska seura usein tekee kaltaisekseen ja opettajan aika riittää paremmin.
Kielilukio muuttaa Myllypuroon ja paisuu sen myötä valtavaksi.
Eessun lukion oppilasmäärää kasvattaa IB-linja joka ei kuitenkaan juuri arjessa näy. He kun opiskelee muualla.
Mun molemmat lapset on ressulaisia ja kyllä se meininki nyt vaan on ihan eri planeetalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksen kautta lukioon
Totta, mulla tuttu, joka toimii proffana yliopistossa, ei ole edes ylioppilas.
Keskiasteelta korkeakouluun ja väitellyt tohtoriksi.
Pojat havahtuu usein myöhässä, mutta tiedän muitakin kuin tuon ed., jotka ovat ilman yo-tutkintoa korkeakouluun päässeet ja pärjänneet ihan hyvin.
Mitä alapeukuttamista siinä on, jos jotkut pääsevät korkeakouluun ilman lukiota.
Minäkin olen yksi heistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistuin amiksesta vuoden etuajassa ja hain syyshaussa (koska paremmat mahdikset syyshaussa) yliopistoon ja pääsykokeen kautta pääsin sisään.
Syyskuussa ei haeta yliopistoon.
Kyllä muuten haetaan.
Herra jestas kuinka yököttäviä kommentteja täällä onkaan, ihan samanlaiset luuserit ne siellä lukiossa jyllää kuin amiksessakin :D 16 vuotiaat on 16 vuotiaita, ihan sama missä ne opiskelee. Molemmissa kouluissa on todella fiksuja ja ahkeria nuoria, sekä näitä nk.luusereita jotka vaan perseilee kun eivät tiedä mitä haluavat. Ei se lukio enään nykypäivänä nosta ketään jalustalle, siitä saa niin vähän enään hyötyä ja etua. Vanhempien asenne nämäkin pissikset ja jonnet ovat luoneet.
Alue: Aihe vapaa
Ei se nyt ihan mahdotonta ole, kompassin minäkin. Kirjoitin lukion pitkästä matematiikasta ensin a:n, sitten keksin käydä korottamasssa, mutten pystynytkään lukemaan elämän muun kaoottisuuteen vuoksi, menin silti kokeeseen ja sain b:n. Myöhemmin keksin haluta Otaniemen teknilliseen korkeakouluun. Luin vajaa 3 kk matikka ja fysiikkaa kerrankin kunnolla. Pääsin molempiin haluamiini vaihtoehtoihin (joista piti valita yksi). Toiseen näistä oli korkein pistemäärävaatimus, jota mihinkään vaihtoehtoon tuona vuonna oli. Eli kyllä meitä on, varmasti muitakin, jotka eivät saa opiskeltua erilaisista syistä, kunnes sitten kun asiat rauhoittuvat, voivat tempaista. Opiskelu on minusta muutenkin aina ollut sellaista, että on hyödyllisempää lukea nopeasti kotona kuin istua kaikki se aika tunneilla.