Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yhteishaku surettaa ja ahdistaa, lapsen keskiarvo 7,1
Huolestunut mutsi
23.02.2022 |
Nyt sitten kävikin selväksi, ettei tuolla keskiarvolla ole mitään asiaa lukioon Helsingissä.
Lapsi itse ei halua amikseen luusereitten kanssa.
Pojalla olisi kyllä lukupäätä, mutta tarmo ei ole riittänyt, kun pitää harrastaa ja kaikki muu aika hengaillaan kavereiden kanssa. En edes muista koska hän olisi ollut illan kotona. Läksyjä teki kyllä vielä vuosi sitten, mutta sekin oli hyvin sattumanvaraista.
Surettaa niin, kun olemme ihan tavallisia tallaajia mutta yritetty antaa pojalle paremmat lähtökohdat ja kannustettu harrastaan, ostettu kalliit varusteet,tietsikat ja ipadit ym. Eli rahaa ei ole liikaa. Aateltiin, että jos on pleikka ja nintendot niin poika olis edes vähän enempi kotosalla, mutta ei se välitä muusta kuin kavereiden kanssa pyörimisestä. Sitten kuitenkin toisaalta ajateltiin et lapsen täytyy saada olla samanikäisten kanssa ja sosiaalistua, kun on ainoa lapsi. Mutta ei me ihan tällästä osattu kuvitella: koulu meni penkin alle ja hankaluuksia poliisin ja sossun kanssa. Mitâ ollaan puhuttu asiantuntijoiden kanssa niin mitään neurologista tai adhdtä ei ole, ja meidän pitäisi asettaa rajat. Mutta miten niitä rajoja asetetaan, kun kuitenkin pitäisi myös harrastaa ja saada olla kavereiden kanssa.
Nyt pojalle sitten selvis, ettei tule pääsemään samaan lukioon kuin kaverit. Ne on akateemisista porukoista ja menossa korkeakouluun. Samaa meidän poikaki haaveili, et rupee ekonomiksi tai menee tekniseen korkeakouluun mutta nyt ei pääse edes lukioon. Opossa oli sanottu että oppivelvollisuuden pidentämisen jälkeen lukiopaikoista on niin paljon kysyntää, ettei millään riitä kaikille halukkaille. Poika raivoo ja mököttää kun haluis lukioon vaikka hänelle on sanottu ettei tulis pärjään kun ei ole opiskelurutiinit hallussa.
Auttakaa, neuvokaa, mitä tässä pitäätehdä? Poika haluisi samaan lukioon kuin kaverit on menossa mut viimevuonna sinne pisteraja oli melkeen 9.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioon kyllä pääsee, mutta pitää kelvata Helsingin ulkopuolinen koulu ja pitempi koulumatka. Helsingissä on omaan makuuni liian jyrkät erot, joko ollaan eliittilukioita tai matalan motivaation kouluja joissa ei ole kannustava ympäristö.
Selität lapsellesi ap että tässä maksetaan oppirahoja kun koulua ei ole hoidettu kunnolla. Mieti sitä raivoa kun kaverit (jos enää silloin olevat kavereita) hakevat ja pääsevät hyviin yliopistoihin ja lapsesi kompastelee omaan saamattomuuteen. Realiteetit kuntoon, niin niissä "hyvissäkin perheissä" tehdään.
Hakijat muokkaavat itse sisäänpääsyrajat. Fiksut haluavat opiskella fiksujen kanssa, joten muodostuu eliittilukioita. Rupusakki joutuu opiskelemaan keskenään, mikä näkyy epäakateemisena elämöintinä ja näitä kouluja kynnelle kykenevät pyrkivät välttämään. Tämä on ihan luonnollinen tasapaino.
Ja se sisäänpääsyraja on viimeisen hakijan keskiarvo, ei esim. kaikkien hakijoiden keskiarvo. Kun 9,0 keskiarvolla ei luonnollisestikaan pääse ka 9,5:n lukioon, se ysin oppilas menee sinne kasipuolen lukioon.
Nuo matalimpien keskiarvojen lukiot ovat tosi isoja. Suuri paikkamäärä luonnollisesti laskee keskiarvoa, kun keskiarvo ei olekaan katkennut yhtä luokkaryhmää aiemmin. Suurin osa siellä on paljon paremmalla keskiarvolla.
Ja sitten se tärkein pointti: keskitasoinen oppilas hyötyy eniten keskitason koulusta. Hyvässä koulussa on niin paljon parempia oppilaita, että asiat käydään vauhdilla läpi, kun valtaosa tajuaa ne kertakertomisella, parilla tunnilla tehdyllä tehtävällä ja kotitehtävillä. Kursseilla ehditään käydä ylimääräistäkin sisältöä, josta heikomman tason oppilas ei saa mitään irti, kun ei osaa sitä pohjaakaan.
Esimerkiksi Ressun lukion opiskelijamäärä on suurempi kuin pahamaineisen kielilukion. Myös Vuosaari oli ennen uudistusta selkeästi Ressua pienempi, mutta keskiarvoraja sekä sijoitus lukiovertailussa olivat Helsingin huonoimmat. Keskitason opiskelija hyötyisi eniten huippulukiosta, koska seura usein tekee kaltaisekseen ja opettajan aika riittää paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Melkoista pintaliitoa on tainnut poika mennä, vissiin myös vanhemmat.
Nyt niitä rajoja ja kunnollista keskustelua pojan kanssa: mitä toivoo tulevaisuudelta, missä on omat vahvuudet, mitä täytyy vielä harjoitella jne.
Ihan aluksi kannattaa vähän ravisuttaa noita ekonomiajatuksia. Todennäköisesti kiinnostaa, koska kuvittelee sen olevan rahakasta pukumiesten hommaa? Väärässä on. On tiukkaa ja vaativaa myyntityötä, josta on rahakkuus kaukana. Todennäköisesti työllistyy myymään sähkösopimuksia, käytettyjä autoja tai tapaturmavakuutuksia. Työasu ei ole tyylikäs puku, vaan tummansiniset housut ja puuvillainen kauluspaita. Ekonomi=vähän pidempään opiskellut merkonomi.Joku ehdotteli jo TUVAa, ihan hyvä vaihtoehto. Kyseessä siis vuoden mittainen välietappi, jossa voi korottaa arvosanoja, tutustua lukio-opintoihin sekä erilaisiin ammatillisiin aloihin. Jos kiinnostava ala löytyy lukiosta tai amiksesta, voi jatkuvan haun kautta yrittää hakea jo kesken vuoden.
Ilmeisesti sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ekonomit tekevät työkseen. Se ei ole vakuutusten tai sähkösopimusten myynti.
Mahtavaa, että tuollaisiakin lapsia vielä on. Minä taas en muista, koska lapsi olisi ollut illan jossain muualla kuin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa Suonenjoelle! Täällä on lukiossa tilaa ja opetus on vähintään yhtä laadukasta kuin Helsingissä. Asuminenkin on halpaa ja paikka korkeakoulustakin on varmempi kun saa yksilöllistä opetusta.
Sinäkö ajattelet, että koko perhe muuttaa nyt Suonenjoelle, tai että sellainen poika, joka on tottunut vain lorvimaan, lähtee yksinään asumaan vieraalle paikkakunnalle? Ei taitaisi tulla lukion käymisestä yhtään mitään.
Hyvässä lykyssä lukiossa voi motivoitua opiskeluun, kun siellä on kypsempi meininki! Rimaa on pakko madaltaa eli hakea kauempana olevaan lukioon mutta kannattaa kokeilla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole mitään hätää. Joillakin menee vaan kauemmin kuin toisilla, saavuttaakseen sen mimkä haluaa. Itse haahuilin yli 10 vuotta peruskoulun jälkeen kaikissa hanttihommissa, kun mikään ei opiskeluala ei kiinnostanut tarpeeksi.
Lopulta noin 30v tajusin mitä haluan tehdä-kävin lukion ja pääsin sen jälkeen yliopistoon ja olen nyt menossa onnellisesti halutulle alalle töihin.
Jälkeenpäin tajuan, että kaikella on ollut merkityksensä. Pääsin ensikertalaisena helpommin sellaiselle alalle, johon oikeasti haluan, kuin että olisin hankkinut vain jonkin korkeakoulutuksen, jolloin alan vaihtaminen olisi ollut vaikeampaa. Olen kypsempi ja motivoituneempi opiskelemaan, osaan arvostaa sitäkin enemmän että saan tehdä sitä, mitä oikeasti haluan. Älä pakota mihinkään vaan anna lapsen tehdä omat ratkaisunsa- kaikkien ei tarvitse kulkea samaa polkua.Et sitten ymmärrä että maailma on muuttunut.
"Öö" Millä tavoin muuttunut, ettei tuo edellä kerrottu olisi mahdollista paljossa nykyisinkin?
Eri
Öö. Niin ku oppivelvollisuus on siihen asti kun täyttää 18.
Niinpä kai. Itse suhtaudun tuohon oppivelvollisuus ajan jatkamiseen "vähän" kriittisesti. Kaunis ajatus vaan miten toimii käytännössä. - Hakeeko poliisi ja tai mahd. sosiaaliviranomaiet pakolla nuoren koulunpenkille, jollei hän itse sinne hakeude ja mene vapaaehtosiesti? - Ja miten ei motivoitunut nuori tuoloin tekee? Inoostuu opiskelusta, vai käyttäytyy ja häiriköi, jotteivat hekään, joita opiskelu saattaisi (vähän) kiinnostaakin saattaisi nauttia opiskelustaan.
Mutta joo. Elämme kolutusukossa ja yhä useampaan paikkaan johon aiemmin riitti että on valmis tekemään töitä ja tai on yleisemmin reipas ja toimelias niin vaaditaan tämän lisäksi, että suorittanut soveltuvan tutkinnon.
Ja mikä tärkeintä olisi se hyvä tyyppi; kuinka moni vaikka tiedotsuoppia ja viestintää opiskellut ja maisteriksi valmistunut on saanut väistyä kun on haluttu palkata joku keikistelevä ja sujuvasti p-kaa jauhava Vappu tai Esko tai muu "hyvä tyyppi" toimittajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Keskitason opiskelija hyötyisi eniten huippulukiosta, koska seura usein tekee kaltaisekseen ja opettajan aika riittää paremmin.
Ap:n pojalla on jo nyt kavereita, joiden keskiarvo on 9 ja jotka pääsevät hyviin lukioihin. Ei ole seura tehnyt kaltaisekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole mitään hätää. Joillakin menee vaan kauemmin kuin toisilla, saavuttaakseen sen mimkä haluaa. Itse haahuilin yli 10 vuotta peruskoulun jälkeen kaikissa hanttihommissa, kun mikään ei opiskeluala ei kiinnostanut tarpeeksi.
Lopulta noin 30v tajusin mitä haluan tehdä-kävin lukion ja pääsin sen jälkeen yliopistoon ja olen nyt menossa onnellisesti halutulle alalle töihin.
Jälkeenpäin tajuan, että kaikella on ollut merkityksensä. Pääsin ensikertalaisena helpommin sellaiselle alalle, johon oikeasti haluan, kuin että olisin hankkinut vain jonkin korkeakoulutuksen, jolloin alan vaihtaminen olisi ollut vaikeampaa. Olen kypsempi ja motivoituneempi opiskelemaan, osaan arvostaa sitäkin enemmän että saan tehdä sitä, mitä oikeasti haluan. Älä pakota mihinkään vaan anna lapsen tehdä omat ratkaisunsa- kaikkien ei tarvitse kulkea samaa polkua.Et sitten ymmärrä että maailma on muuttunut.
"Öö" Millä tavoin muuttunut, ettei tuo edellä kerrottu olisi mahdollista paljossa nykyisinkin?
Eri
Öö. Niin ku oppivelvollisuus on siihen asti kun täyttää 18.
Niinpä kai. Itse suhtaudun tuohon oppivelvollisuus ajan jatkamiseen "vähän" kriittisesti. Kaunis ajatus vaan miten toimii käytännössä. - Hakeeko poliisi ja tai mahd. sosiaaliviranomaiet pakolla nuoren koulunpenkille, jollei hän itse sinne hakeude ja mene vapaaehtosiesti? - Ja miten ei motivoitunut nuori tuoloin tekee? Inoostuu opiskelusta, vai käyttäytyy ja häiriköi, jotteivat hekään, joita opiskelu saattaisi (vähän) kiinnostaakin saattaisi nauttia opiskelustaan.
Mutta joo. Elämme kolutusukossa ja yhä useampaan paikkaan johon aiemmin riitti että on valmis tekemään töitä ja tai on yleisemmin reipas ja toimelias niin vaaditaan tämän lisäksi, että suorittanut soveltuvan tutkinnon.
Ja mikä tärkeintä olisi se hyvä tyyppi; kuinka moni vaikka tiedotsuoppia ja viestintää opiskellut ja maisteriksi valmistunut on saanut väistyä kun on haluttu palkata joku keikistelevä ja sujuvasti p-kaa jauhava Vappu tai Esko tai muu "hyvä tyyppi" toimittajaksi.
Miten mielestäsi toimi entinen oppivelvollisuus? Hakiko poliisi väkisin kouluun, jos ei aamulla huvittanut mennä? En ymmärrä, miten tämä nyt on niin hirveä ongelma joillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskitason opiskelija hyötyisi eniten huippulukiosta, koska seura usein tekee kaltaisekseen ja opettajan aika riittää paremmin.
Ap:n pojalla on jo nyt kavereita, joiden keskiarvo on 9 ja jotka pääsevät hyviin lukioihin. Ei ole seura tehnyt kaltaisekseen.
Näiden ysin kavereiden kanssako poika ajautuu hankaluuksiin sossun ja poliisin kanssa? Peruskoulussa fiksuimmat pärjäävät ihan tunnilla kuuntelemalla, mutta lukiossa peli on erilainen. Siellä ei voi sluibata iltoja ja viikonloppuja, jos haluaa pärjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoista pintaliitoa on tainnut poika mennä, vissiin myös vanhemmat.
Nyt niitä rajoja ja kunnollista keskustelua pojan kanssa: mitä toivoo tulevaisuudelta, missä on omat vahvuudet, mitä täytyy vielä harjoitella jne.
Ihan aluksi kannattaa vähän ravisuttaa noita ekonomiajatuksia. Todennäköisesti kiinnostaa, koska kuvittelee sen olevan rahakasta pukumiesten hommaa? Väärässä on. On tiukkaa ja vaativaa myyntityötä, josta on rahakkuus kaukana. Todennäköisesti työllistyy myymään sähkösopimuksia, käytettyjä autoja tai tapaturmavakuutuksia. Työasu ei ole tyylikäs puku, vaan tummansiniset housut ja puuvillainen kauluspaita. Ekonomi=vähän pidempään opiskellut merkonomi.Joku ehdotteli jo TUVAa, ihan hyvä vaihtoehto. Kyseessä siis vuoden mittainen välietappi, jossa voi korottaa arvosanoja, tutustua lukio-opintoihin sekä erilaisiin ammatillisiin aloihin. Jos kiinnostava ala löytyy lukiosta tai amiksesta, voi jatkuvan haun kautta yrittää hakea jo kesken vuoden.
Ilmeisesti sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ekonomit tekevät työkseen. Se ei ole vakuutusten tai sähkösopimusten myynti.
Minun tuntemat ekonomit ovat noita vakuutusmyyjiä yms. toki tunnen vain muutaman.
Joo, periaatteessa työllistyvät yritysmaailman kehittämis- ja johtotehtäviin. Kuitenkin fakta on se, että kaikista ei tule johtajia ja kehittäjiä. Osasta tulee noita valkokaulusduunareita, aika isosta osasta vielä.
Mikael Kosola kirjoitti:
Lukion itse käyneenä ihmettelen silti tuota "amiksen luuserit" ajattelua? Hyviä ammatteja siellä opitaan joita tulevaisuudessakin tarvitaan.
No just näin. Lapsella mennyt koulu penkin alle, on asioitu poliisin ja sossun kanssa ja aina ne muut on niitä luusereita! Oma poikani ei ollut kiinnostunut opiskelusta, mutta on ollut ihan kiltti ja kunnollinen, meni ammattikouluun, josta valmistuu nyt ja juuri työtöntä päivää ei tarvitse nähdä. Vähän valoja päälle siellä. Poika voi mennä kymppiluokalle tai mitä nykyisin on, nostaa siellä arvosanansa ja mennä lukioon. Tämä tapahtuu vasta sitten, kun tajuaa, että hänen omilla tekemisillään on vaikutusta asiaan, hän on itse vastuussa. Ei todellakaan tarvitse olla akateemiset vanhemmat, jotta selviytyy peruskoulusta hyvin arvosanoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse valmistuin amiksesta vuoden etuajassa ja hain syyshaussa (koska paremmat mahdikset syyshaussa) yliopistoon ja pääsykokeen kautta pääsin sisään.
Syyskuussa ei haeta yliopistoon.
Helppoa se oli aikanani kun oli vain kaksi lukiota kaupungissa, ja molempiin pääsi vitosen keskiarvolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukioon kyllä pääsee, mutta pitää kelvata Helsingin ulkopuolinen koulu ja pitempi koulumatka. Helsingissä on omaan makuuni liian jyrkät erot, joko ollaan eliittilukioita tai matalan motivaation kouluja joissa ei ole kannustava ympäristö.
Selität lapsellesi ap että tässä maksetaan oppirahoja kun koulua ei ole hoidettu kunnolla. Mieti sitä raivoa kun kaverit (jos enää silloin olevat kavereita) hakevat ja pääsevät hyviin yliopistoihin ja lapsesi kompastelee omaan saamattomuuteen. Realiteetit kuntoon, niin niissä "hyvissäkin perheissä" tehdään.
Hakijat muokkaavat itse sisäänpääsyrajat. Fiksut haluavat opiskella fiksujen kanssa, joten muodostuu eliittilukioita. Rupusakki joutuu opiskelemaan keskenään, mikä näkyy epäakateemisena elämöintinä ja näitä kouluja kynnelle kykenevät pyrkivät välttämään. Tämä on ihan luonnollinen tasapaino.
Ja se sisäänpääsyraja on viimeisen hakijan keskiarvo, ei esim. kaikkien hakijoiden keskiarvo. Kun 9,0 keskiarvolla ei luonnollisestikaan pääse ka 9,5:n lukioon, se ysin oppilas menee sinne kasipuolen lukioon.
Nuo matalimpien keskiarvojen lukiot ovat tosi isoja. Suuri paikkamäärä luonnollisesti laskee keskiarvoa, kun keskiarvo ei olekaan katkennut yhtä luokkaryhmää aiemmin. Suurin osa siellä on paljon paremmalla keskiarvolla.
Ja sitten se tärkein pointti: keskitasoinen oppilas hyötyy eniten keskitason koulusta. Hyvässä koulussa on niin paljon parempia oppilaita, että asiat käydään vauhdilla läpi, kun valtaosa tajuaa ne kertakertomisella, parilla tunnilla tehdyllä tehtävällä ja kotitehtävillä. Kursseilla ehditään käydä ylimääräistäkin sisältöä, josta heikomman tason oppilas ei saa mitään irti, kun ei osaa sitä pohjaakaan.
Esimerkiksi Ressun lukion opiskelijamäärä on suurempi kuin pahamaineisen kielilukion. Myös Vuosaari oli ennen uudistusta selkeästi Ressua pienempi, mutta keskiarvoraja sekä sijoitus lukiovertailussa olivat Helsingin huonoimmat. Keskitason opiskelija hyötyisi eniten huippulukiosta, koska seura usein tekee kaltaisekseen ja opettajan aika riittää paremmin.
Ressu kerääkin espoolaiset, vantaalaiset, keravalaiset, karjaalaiset jne. koska se on loistavien kulkuyhteyksien päässä. Siksi sen keskiarvoraja ei tule laskemaan, ellei keskustaan perusteta toista lukiota. Elielinaukiolle olisi vielä paremmat kulkuyhteydet, se vähentäisi matka-aikaa noin vartilla.
Sekä kielilukio että Vuosaaren lukio ovat myös erinomaisella sijainnilla, puolessa tunnissa saavutettavissa koko metrolinjalta. Kielilukiossa on myös paljon porvoolaisia, koska niin moni pitää hienompana isommassa kaupungissa olevaa lukiota. Sama ilmiö nähdään Kerava --> Järvenpää, Kirkkonummi --> Espoo, Ylöjärvi --> Tampere jne.
Seura ei tee ketään kaltaisekseen. Tehty työmäärä vaikuttaa eniten ja keskitason oppilaalle huippulukion vauhti on usein liikaa.
Tämä provo on kyllä luokattoman huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskitason opiskelija hyötyisi eniten huippulukiosta, koska seura usein tekee kaltaisekseen ja opettajan aika riittää paremmin.
Ap:n pojalla on jo nyt kavereita, joiden keskiarvo on 9 ja jotka pääsevät hyviin lukioihin. Ei ole seura tehnyt kaltaisekseen.
Näiden ysin kavereiden kanssako poika ajautuu hankaluuksiin sossun ja poliisin kanssa? Peruskoulussa fiksuimmat pärjäävät ihan tunnilla kuuntelemalla, mutta lukiossa peli on erilainen. Siellä ei voi sluibata iltoja ja viikonloppuja, jos haluaa pärjätä.
Ei 9 keskiarvo tarkoita, että osaa käyttäytyä. Usein vaan nuo "hyvät" oppilaat saa rellestää, kiusata ja häiriköidä enemmän kuin heikomman keskiarvon tyypit. Lisäksi jos on hyvä keskiarvo ja sosioekonominen tausta on vakaa, usein häiriökäyttäytyminen lakaistaan maton alle. Jos se siis on kohtuullisen pientä. Pojat on poikia ja nuorena koetellaan rajoja jne.
Ap:n pojan kaverit taitaa kuulua tähän kultalusikka kerhoon.
Ero on vanhemmissa, kultalusikoiden vanhemmat ovat osanneet puuttua oikeaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoista pintaliitoa on tainnut poika mennä, vissiin myös vanhemmat.
Nyt niitä rajoja ja kunnollista keskustelua pojan kanssa: mitä toivoo tulevaisuudelta, missä on omat vahvuudet, mitä täytyy vielä harjoitella jne.
Ihan aluksi kannattaa vähän ravisuttaa noita ekonomiajatuksia. Todennäköisesti kiinnostaa, koska kuvittelee sen olevan rahakasta pukumiesten hommaa? Väärässä on. On tiukkaa ja vaativaa myyntityötä, josta on rahakkuus kaukana. Todennäköisesti työllistyy myymään sähkösopimuksia, käytettyjä autoja tai tapaturmavakuutuksia. Työasu ei ole tyylikäs puku, vaan tummansiniset housut ja puuvillainen kauluspaita. Ekonomi=vähän pidempään opiskellut merkonomi.Joku ehdotteli jo TUVAa, ihan hyvä vaihtoehto. Kyseessä siis vuoden mittainen välietappi, jossa voi korottaa arvosanoja, tutustua lukio-opintoihin sekä erilaisiin ammatillisiin aloihin. Jos kiinnostava ala löytyy lukiosta tai amiksesta, voi jatkuvan haun kautta yrittää hakea jo kesken vuoden.
Ilmeisesti sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ekonomit tekevät työkseen. Se ei ole vakuutusten tai sähkösopimusten myynti.
Minun tuntemat ekonomit ovat noita vakuutusmyyjiä yms. toki tunnen vain muutaman.
Joo, periaatteessa työllistyvät yritysmaailman kehittämis- ja johtotehtäviin. Kuitenkin fakta on se, että kaikista ei tule johtajia ja kehittäjiä. Osasta tulee noita valkokaulusduunareita, aika isosta osasta vielä.
Ei tule. On hyvin harvinaista, että ekonomista tulisi jokin vakuutusmyyjä. Tämä on faktaa.
Ammatillisen kaupan koulutuksen kautta voi edetä vaikka ekonomiksi. Mutta ei tietenkään se tule tapahtumaan, jos poika ei ole itseään niskasta kiinni opiskelujen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoista pintaliitoa on tainnut poika mennä, vissiin myös vanhemmat.
Nyt niitä rajoja ja kunnollista keskustelua pojan kanssa: mitä toivoo tulevaisuudelta, missä on omat vahvuudet, mitä täytyy vielä harjoitella jne.
Ihan aluksi kannattaa vähän ravisuttaa noita ekonomiajatuksia. Todennäköisesti kiinnostaa, koska kuvittelee sen olevan rahakasta pukumiesten hommaa? Väärässä on. On tiukkaa ja vaativaa myyntityötä, josta on rahakkuus kaukana. Todennäköisesti työllistyy myymään sähkösopimuksia, käytettyjä autoja tai tapaturmavakuutuksia. Työasu ei ole tyylikäs puku, vaan tummansiniset housut ja puuvillainen kauluspaita. Ekonomi=vähän pidempään opiskellut merkonomi.Joku ehdotteli jo TUVAa, ihan hyvä vaihtoehto. Kyseessä siis vuoden mittainen välietappi, jossa voi korottaa arvosanoja, tutustua lukio-opintoihin sekä erilaisiin ammatillisiin aloihin. Jos kiinnostava ala löytyy lukiosta tai amiksesta, voi jatkuvan haun kautta yrittää hakea jo kesken vuoden.
Ilmeisesti sinulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä ekonomit tekevät työkseen. Se ei ole vakuutusten tai sähkösopimusten myynti.
Juuri niin. Ekonomit tekevät ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä kesätöinä niitä hommia joita merkonomit tekevät valmistumisen jälkeen. Ekonomit työllistyvät pääsääntöisesti esimiesasemiin ja asiantuntijatehtäviin.
Alue: Aihe vapaa
Melkoista pintaliitoa on tainnut poika mennä, vissiin myös vanhemmat.
Nyt niitä rajoja ja kunnollista keskustelua pojan kanssa: mitä toivoo tulevaisuudelta, missä on omat vahvuudet, mitä täytyy vielä harjoitella jne.
Ihan aluksi kannattaa vähän ravisuttaa noita ekonomiajatuksia. Todennäköisesti kiinnostaa, koska kuvittelee sen olevan rahakasta pukumiesten hommaa? Väärässä on. On tiukkaa ja vaativaa myyntityötä, josta on rahakkuus kaukana. Todennäköisesti työllistyy myymään sähkösopimuksia, käytettyjä autoja tai tapaturmavakuutuksia. Työasu ei ole tyylikäs puku, vaan tummansiniset housut ja puuvillainen kauluspaita. Ekonomi=vähän pidempään opiskellut merkonomi.
Joku ehdotteli jo TUVAa, ihan hyvä vaihtoehto. Kyseessä siis vuoden mittainen välietappi, jossa voi korottaa arvosanoja, tutustua lukio-opintoihin sekä erilaisiin ammatillisiin aloihin. Jos kiinnostava ala löytyy lukiosta tai amiksesta, voi jatkuvan haun kautta yrittää hakea jo kesken vuoden.