Lue keskustelun säännöt.
Ravitsemusterapeutti vain pahensi tilannetta nuoren kohdalla
10.07.2015 |
Täällä aina parjataan ylipainoisten lasten äitejä ja huudellaan hakemaan hoitoa lapselle. No minäpä tein näin ja hain apua, se oli yhteinen päätös tytön koulun terkkarin kanssa. Oikeastaan siihen päädyttiin, kun ensin terkkari itse oli seuraillut tytön painoa, käskenyt meitä perheenä pitämään ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa eikä se näyttänyt auttavan. No ravitsemusterapeutille kerättiin näitä samoja tietoja, mutta tietysti hänen tietämyksensä ravitsemuksesta oli syvempää kuin terkkarin. Saimme siis enemmän tietoa, mutta eipä se pelkkä tieto mitään auttanut, tilanne vaan paheni.
Tyttö inhoaa ruokapäiväkirjan täyttämistä, koska ne asiat eivät hänen mielestään kuulu muille kuin hänelle itselleen. Epäilen hänen myös valehtelevan syömisensä siihen vihkoon. Näillä ravitsemusterapeutin tapaamisilla hän ei puhu oikein mitään, kuuntelee vain hiljaa ohjeita. Myös minua äitinä turhauttaa kovasti nämä käynnit. Koen minua syyllistettävän siitä, kun 12-vuotias lapsi ei selvästikään toimi täysin ohjeiden mukaan. En voi laittaa häntä talutushihnaan, kun koulutkin täytyisi käydä. Nyt kesälomalla tilanne on hieman parempi, vaikka nytkin tyttö on päivällä tunteja kaupungilla tai kaverien luona, jolloin en voi häntä vahtia.
Kaikki nämä säännöt ovat huonontaneet meidän välejä pahemman kerran ja lapsestani on näyttänyt tulevan paljon itkuisempi ja masentuneempi kuin ennen tätä. Totta kai ylipaino on epäterveellistä, mutta mitä jos tilanne tällä tapaa ainoastaan pahenee ammattiavun kanssa? Turha väittää ettenkö välittäisi, keinot vaan alkaa olemaan tällä äidillä lopussa. En jaksaisi enää kertaakaan tentata tyttöä taskuissa olleista suklaapapereista ja kuulla valheita niistä. Laihojen lasten äidit eivät varmasti voi uskoa minkälaista tällainen on.
Kommentit (87)
Kyllä nyt valitettavasti kuulostaa siltä, että tytöllä on ahmimishäiriö. :( Itsekin olen sairastanut sitä varhaisteini-ikäisestä saakka, enkä vieläkään ole päässyt siitä kokonaan eroon. Tässä kirjassa on kuitenkin hyviä neuvoja, miten sairaudesta voi toipua: https://verkkokauppa.duodecim.fi/6469.html
.
Ehdottomasti tärkeintä olisi nyt, että tytöllä on säännölliset ruoka-ajat ja että hän syö kunnolla ja terveellistä kotiruokaa. Myös herkut ovat ok. Pääasia on, että ahmiminen ja salasyöminen saadaan loppumaan. Kun syöminen toivottavasti jossain vaiheessa normalisoituu (tähän voi mennä vuosia), voidaan harkita painonpudotusta.
.
Tytön pitää nyt ehdottomasti saada olla oma itsensä ja hänelle tulee kertoa ja näyttää, että häntä rakastetaan ja että hän on arvokas ja tärkeä. Ap vaikuttaa onneksi olevan hyvä ja huolehtivainen äiti. :) Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei olen 40 kg ylipainoa omaava 14-vuotias lapsi. Yritä saada tyttäresi ymmärtämään että hän tekee tämän itsensä vuoksi. Vanhempani eivät ole laittaneet minua terapeutille vaikka kiloja on nii paljon että se on terveydekselle haitallinen. Tyttäresi on onnekas.
Ap, jos teidän suunnallanne on tarjolla psykofyysistä fysioterapiaa, se voisi olla toimiva tapa ryhtyä selvittelemään vyyhtiä. Omassa työpaikassani sitä hankitaan paljon syömishäiriöisille nuorille.
Vierailija kirjoitti:
En käsitä tätä suomalaisten ravintosuositusten leivän määrää, jopa 9 palaa päivässä. Aivan älytöntä, erityisesti painonhallinnan kannalta.
Kyllä suomalaisten lihomisen syy on ihan joku muu kuin leipä.
... kirjoitti:
Hei olen 40 kg ylipainoa omaava 14-vuotias lapsi. Yritä saada tyttäresi ymmärtämään että hän tekee tämän itsensä vuoksi. Vanhempani eivät ole laittaneet minua terapeutille vaikka kiloja on nii paljon että se on terveydekselle haitallinen. Tyttäresi on onnekas.
Tuskin sulla 40kg on ylipainoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset ravitsemusterapeutit tietää harvoin kaikkea. Hyvällä tuurilla yksityiset tietää jonkun verran, mutta täytyy olla realistinen sen suhteen, että suomalainen koulutus on rajallinen ja osittain puutteellinen.
Teineille riittää se, että patistaa terapiaan ,sillä ylipaino on psyykkinen sairaus. Sulla on äitinäkin peiliin katsomista.
Oma kokemukseni ravitsemusterapeuteista on, että kyseessä on ehkä turhin ammattiryhmä ikinä. Ainoat jotka voivat hyötyä ovat ihmiset, jotka eivät tiedä esim. meetvurstin olevan rasvaista tai karkin sisältävän sokeria...
Olen ollut aikuisten laihdutusryhmässä ja terapeutin pitämät tunnit olivat ajanhukkaa. Lässytystä ja naurettavia "harjoituksia", mistä ei oppinut mitään. Enkä ollut ainut joka pettyi ohjaukseen jossa osanottajia kohdeltiin kuin lapsia