Lue keskustelun säännöt.
Gradu/oppari - omin sanoin asioiden sanominen lähteestä täysin mahdotonta
22.02.2022 |
Netissä lukee ja sanotaan, että se on olisi muka plagiointia jos muutat lähdetekstistä vain muutamaa sanaa tai lausejärjestystä. Pitäisi sanoa täysin omin sanoin. Tämä on ihan älytöntä!
Itse kirjoitan työtä missä kerron hyvin spesifeistä asioista ja niille sanoille ei voi keksiä synonyymejä. Olen joissain lauseissa muokannut vain muutamaa sanaa tai lisännyt täytesanoja.
Eli näiden netin väitösten mukaan tämäkin olisi plagiointia:
Lähdeteksti sanoo: Leipään käytetään hiivaa
Minä kirjoitan: Hiivaa käytetään leivän tekoon
Jos kerran muutaman sanan tai lausejärjestyksen muokkaaminen ei riitä, tuo olisi mukamas plagiointia. Ihan älytöntä! Eihän näiden ohjeiden mukaan kukaan saisi mitään lopputyötä aikaan jos haluaa lähteitä käyttää. Ja huomiona, aina olen ilmaissut että tämä asia on lähteestä. Se on mielestäni plagiointia, että ilmaisee toisen asian omanaan. Ei tämä!
Kommentit (77)
Ja siis siksi välttelen että muokkaisin lähdettä hirveästi (sen lisäksi että se on vaikeaa) että sanoma ei vääristy. Herkästi huomaa, että kun alkaa muokkaamaan ja pienenkin muutoksen kohdalla asia voi kääntyä ympäri. Tärkein minulle on se, että sanon sen asian miten kirjassa on, kunhan en vääristä sitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sinun opinnäytetyösi sisältö? Onko siinä yhtään sinun omaa ajatteluasi, asioiden prosessointia tai ehkä jopa kokeellista osuutta? Tarkoitus ei ole, että teet tiivistelmän tai oman version jonkun muun kirjoittamasta tekstistä. Tarkoitus on, että kirjoitat jotain oikeasti omaa.
Tämäkin on sellainen asia, että yleensä täällä neuvotaan, että vasta väitöskirjaa tehdessä tarvitsee luoda jotain uutta. Gradut ja opinnäytetyöt ovat toisten, viisaampien ihmisten töiden siteeraamista.
Nyt sitten huvittavasti ap:lta odotetaan jotain mullistavan uutta ja ihmeellistä.
AP on ainoa, joka pitää AMK oppariaan jonain ihmeellisenä, ylivaikeana suorituksena. Kun heti jo aloituksesta huomaa, että kyseessä on AMK oppari niin mitä AP:lle voisi sanoa kuin hokea niitä itsestäänselvyyksiä, jotka jokainen yliopiston käynyt on oppinut jo kandivaiheessa. AP:n kysymys on tasoa, mikä kysytään ekalla yliopiston peruskurssilla, ei lopputyö vaiheessa.
AP:lta siis odotetaan ihan vain perustason ymmärrystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Graduun ei kirjoiteta 50s teoriaosuutta ja AP kirjoittaa selvästi opparia, koska kysyy itsestäänselvyyksiä, joten se sun koko oppariskaan ei ole 50 sivua. Riittää, et sen sun opparin pituus kokonaisuudessaan on toi 50s ja AMK:ssa riittää, kun puolet sivuista on kuvia ja fontti ja riviväli isoja.
Joku ei ole tainnut päästä sisään hakemaansa AMK-koulutukseen. Kyllä se siitä!
Totta! Mä en päässyt hakemaani AMK koulutukseen, onneksi. Minulta kun silloin puuttui siihen vaadittava pohjatutkinto, muuta ongelmaa ei ollut. Yliopistoon kyllä pääsin ihan ensi yrittämällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sinun opinnäytetyösi sisältö? Onko siinä yhtään sinun omaa ajatteluasi, asioiden prosessointia tai ehkä jopa kokeellista osuutta? Tarkoitus ei ole, että teet tiivistelmän tai oman version jonkun muun kirjoittamasta tekstistä. Tarkoitus on, että kirjoitat jotain oikeasti omaa.
Tämäkin on sellainen asia, että yleensä täällä neuvotaan, että vasta väitöskirjaa tehdessä tarvitsee luoda jotain uutta. Gradut ja opinnäytetyöt ovat toisten, viisaampien ihmisten töiden siteeraamista.
Nyt sitten huvittavasti ap:lta odotetaan jotain mullistavan uutta ja ihmeellistä.
AP on ainoa, joka pitää AMK oppariaan jonain ihmeellisenä, ylivaikeana suorituksena. Kun heti jo aloituksesta huomaa, että kyseessä on AMK oppari niin mitä AP:lle voisi sanoa kuin hokea niitä itsestäänselvyyksiä, jotka jokainen yliopiston käynyt on oppinut jo kandivaiheessa. AP:n kysymys on tasoa, mikä kysytään ekalla yliopiston peruskurssilla, ei lopputyö vaiheessa.
AP:lta siis odotetaan ihan vain perustason ymmärrystä.
Peruskysymys mielestäsi ajoittajalla, silti et pystynyt siihen tarjoamaan suoraa vastausta. Päätit vaan kirjoittaa pitkän rimpsun turhaa skeidaa. Eipä sillä, ei tähän kysymykseen ole näyttänyt olevan yhtä totuutta. Aika moni törmännyt samaan ongelmaan kuin AP.
Vierailija kirjoitti:
Asiat pitää sanoa vähän eri tavalla; leipään käytetään hiivaa --> leipätaikina nostatetaan hiivalla.
Ja noissahan pitää olla se oma kulma, eli ei kerrota muiden sanoilla, vaan jos lainataan se on _lainaus_ josta "päädytään" johonkin. Leipään perinteisesti käytetään hiivaa kuten X sanoo X:ssä, mutta leivinjauheen etuja leipätaikinassa on....
Voithan kirjoittaa myös, että leipään ei tarvita hiivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Graduun ei kirjoiteta 50s teoriaosuutta ja AP kirjoittaa selvästi opparia, koska kysyy itsestäänselvyyksiä, joten se sun koko oppariskaan ei ole 50 sivua. Riittää, et sen sun opparin pituus kokonaisuudessaan on toi 50s ja AMK:ssa riittää, kun puolet sivuista on kuvia ja fontti ja riviväli isoja.
Joku ei ole tainnut päästä sisään hakemaansa AMK-koulutukseen. Kyllä se siitä!
Totta! Mä en päässyt hakemaani AMK koulutukseen, onneksi. Minulta kun silloin puuttui siihen vaadittava pohjatutkinto, muuta ongelmaa ei ollut. Yliopistoon kyllä pääsin ihan ensi yrittämällä.
Luulisi ihmisen tietävän edes mitä hakemaan koulutukseen vaaditaan. Itse ainakin tiedän etten voi erikoislääkäriksi päästä ilman peruslääkäriksi opiskelua. Voi luoja!
Toki välillä tulee kaikenlaisia lähdeasioita mietittyä, ja tulee tunne, että jotenkin plagioi. Mutta outoa ajatella, että olet graduvaiheessa ja mielestäsi on täysin käsittämätöntä, että lähdekirjallisuutta pystyisi hyödyntämään ilman plagiointia. Kyllähän läpi yliopiston olet kirjoittanut kymmeniä ellei satoja lähdekirjallisuutta vaativia tutkimusartikkeleita. Siksi kuulostaa enemmän siltä, että suhtaudut graduun jotenkin virheellisesti, koet sen jonain isona ja vaativana työnä, johon ei ole minkäänlaista aiempaa kosketuspintaa.
Jollet sitten tee gradua nyt vuosien jälkeen, kun se on jäänyt roikkumaan ja opinnoista on jo muuten aikaa. Mutta ehkä siinäkin taustalla voit ajatella, että mahdollista se kuitenkin on, kun olethan itsekin graduvaiheeseen selvinnyt. Ja olen siis itse samassa veneessä tällä hetkellä, kun kirjoitan gradua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman ohi aiheen, mutta yleensä jos asian on YMMÄRTÄNYT sen pystyy selittämään myös muilla tavoin.
Esimerkiksi vaikka auton moottori: kuka tahansa voi kopioida erilaisista lähteistä loputtomasti tietoa miten moottori toimii, ja laittaa " "-merkkien sisään lainauksia eri lähteistä. Mutta tuo ei vielä tarkoita että kirjoittaja on SISÄISTÄNYT sen miten moottori toimii.
Ihminen joka taas oikeasti ymmärtää moottorin toiminnan osaa a) selittäää sen omin sanoin b) ymmärtää mikä vaikuttaa mihinkin c) osaa vetää johtopäätöksiä siitä miten tehoa voi parantaa/ kuinka voi korjata ilmenneen vian/ vertailla mitä eroa kahden eri auton moottoreissa on jne.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis siksi välttelen että muokkaisin lähdettä hirveästi (sen lisäksi että se on vaikeaa) että sanoma ei vääristy. Herkästi huomaa, että kun alkaa muokkaamaan ja pienenkin muutoksen kohdalla asia voi kääntyä ympäri. Tärkein minulle on se, että sanon sen asian miten kirjassa on, kunhan en vääristä sitä.
Ap
Tärkeimmät ja keskeiset ideat voi laittaa suorina lainauksina lainausmerkeillä tai sisennettynä kappaleena. Muissa lauseissa voi laittaa parissa kohtaa lainausmerkit ko. tutkijan kehittämien termien tms, osalta.
Muuten on sitten koetettava yhdistää lauseeseen se oma ajatus, miksi valittu tähän ja miten liittyy graduun, jne. Kun lähtee tuolla tavoin liikkeelle voi olla helpompi välttää sitä pakonomaista toisten ajatusten listamaista referointia, joka tuottaa usein hyvin samankaltaisia lauseita kuin mitä alkuperäisteoksessakin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieman ohi aiheen, mutta yleensä jos asian on YMMÄRTÄNYT sen pystyy selittämään myös muilla tavoin.
Esimerkiksi vaikka auton moottori: kuka tahansa voi kopioida erilaisista lähteistä loputtomasti tietoa miten moottori toimii, ja laittaa " "-merkkien sisään lainauksia eri lähteistä. Mutta tuo ei vielä tarkoita että kirjoittaja on SISÄISTÄNYT sen miten moottori toimii.
Ihminen joka taas oikeasti ymmärtää moottorin toiminnan osaa a) selittäää sen omin sanoin b) ymmärtää mikä vaikuttaa mihinkin c) osaa vetää johtopäätöksiä siitä miten tehoa voi parantaa/ kuinka voi korjata ilmenneen vian/ vertailla mitä eroa kahden eri auton moottoreissa on jne.
Kyllä, mutta tällä ei ole juurikaan tekemistä ketjun aiheen kanssa.
Ne plagioinnin tunnistusohjelmat hakevat vastaavuuksia teksteistä, jotka sinne ohjelmaan on syötetty. Antavat tulokseksi jonkun prosenttiluvun, että x määrä oli samaa kuin jossain muualla. Ohjelma merkkaa kohdat mistä vastaavuuksia on löytänyt ja ohjaaja sitten käy ne läpi tarkistaen, että lähteet on niissä kohdissa kirjattu oikein.
Ei kukaan ala niitä varsinaisia lähdeviitteitä kaivamaan kirjojen sivuilta opinnäytettä tarkistaessaan. Se, ettet ole käyttänyt "omaa ääntäsi" voi toki näkyä arvioinnissa, mutta kunhan lähteet on kirjattu asianmukaisesti, olet selvillä vesillä plagioinnin suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se nyt ole noin vaikeeta! Kai siihen tulee sinun omaakin ajattelua mukaan? Huomaatko mitään eroa näissä esimerkeissä? Sä vissiin yrität tehdä esimerkin 1 mukaan.
1 Leipään käytetään hiivaa (Pantti 2019). Kaikissa leivissä ei ole hiivaa (Pirteä 1998).
2 Pentti Pantti toteaa tutkimuksessaan vuodelta 2019, että leipään käytetään hiivaa. Toisaalta Piia Pirteä (1998) on havainnut joidenkin leipien olevan hiivattomia.
3 Pantin (2019) tutkimuksen mukaan leipään käytetään hiivaa, vaikka joidenkin leipien on havaittu olevan hiivattomia jo Pirteän (1998) kirjassa. Tästä voidaan päätellä, että hiivattomien leipien osuus on laskenut….
Vierailija kirjoitti:
Toki välillä tulee kaikenlaisia lähdeasioita mietittyä, ja tulee tunne, että jotenkin plagioi. Mutta outoa ajatella, että olet graduvaiheessa ja mielestäsi on täysin käsittämätöntä, että lähdekirjallisuutta pystyisi hyödyntämään ilman plagiointia. Kyllähän läpi yliopiston olet kirjoittanut kymmeniä ellei satoja lähdekirjallisuutta vaativia tutkimusartikkeleita. Siksi kuulostaa enemmän siltä, että suhtaudut graduun jotenkin virheellisesti, koet sen jonain isona ja vaativana työnä, johon ei ole minkäänlaista aiempaa kosketuspintaa.
Jollet sitten tee gradua nyt vuosien jälkeen, kun se on jäänyt roikkumaan ja opinnoista on jo muuten aikaa. Mutta ehkä siinäkin taustalla voit ajatella, että mahdollista se kuitenkin on, kun olethan itsekin graduvaiheeseen selvinnyt. Ja olen siis itse samassa veneessä tällä hetkellä, kun kirjoitan gradua.
Aloittaja ei ole graduvaiheessa eikä edes yliopistossa, koska kyselee itsestäänselvyyksiä, jotka tosiaan olisivat tulleet esille jo yliopiston ekalla peruskurssilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leipuri Hiivan (1983) mukaan leipä kohotetaan hiivalla. Hiiva nimeonmaan esittää ”Leipä kohotetaan hivalla [sic]” (Hiiva 1983, pp. 45).
Vierailija kirjoitti:
No ei se nyt ole noin vaikeeta! Kai siihen tulee sinun omaakin ajattelua mukaan? Huomaatko mitään eroa näissä esimerkeissä? Sä vissiin yrität tehdä esimerkin 1 mukaan.
1 Leipään käytetään hiivaa (Pantti 2019). Kaikissa leivissä ei ole hiivaa (Pirteä 1998).
2 Pentti Pantti toteaa tutkimuksessaan vuodelta 2019, että leipään käytetään hiivaa. Toisaalta Piia Pirteä (1998) on havainnut joidenkin leipien olevan hiivattomia.
3 Pantin (2019) tutkimuksen mukaan leipään käytetään hiivaa, vaikka joidenkin leipien on havaittu olevan hiivattomia jo Pirteän (1998) kirjassa. Tästä voidaan päätellä, että hiivattomien leipien osuus on laskenut….
Tuo viimeinen esimerkki ei kyllä nyt ihan onnistunut. Ei tuollaisia johtopäätöksiä voi hatusta vetää noin.
Vierailija kirjoitti:
Toki välillä tulee kaikenlaisia lähdeasioita mietittyä, ja tulee tunne, että jotenkin plagioi. Mutta outoa ajatella, että olet graduvaiheessa ja mielestäsi on täysin käsittämätöntä, että lähdekirjallisuutta pystyisi hyödyntämään ilman plagiointia. Kyllähän läpi yliopiston olet kirjoittanut kymmeniä ellei satoja lähdekirjallisuutta vaativia tutkimusartikkeleita. Siksi kuulostaa enemmän siltä, että suhtaudut graduun jotenkin virheellisesti, koet sen jonain isona ja vaativana työnä, johon ei ole minkäänlaista aiempaa kosketuspintaa.
Jollet sitten tee gradua nyt vuosien jälkeen, kun se on jäänyt roikkumaan ja opinnoista on jo muuten aikaa. Mutta ehkä siinäkin taustalla voit ajatella, että mahdollista se kuitenkin on, kun olethan itsekin graduvaiheeseen selvinnyt. Ja olen siis itse samassa veneessä tällä hetkellä, kun kirjoitan gradua.
Mistä sä tiedät, mitä ap opiskelee. Kun itse opiskelin kieliä, ainoat tieteelliset tekstit ennen gradua olivat proseminaari ja seminaari. Siitä sitten gradua tekemään...
Tuon r*nkkaamisen takia lopetin koko yliopiston.
Tuon takia yliopistosta valmistuu ajattelemaan kykenemättömiä puherobotteja, jotka "ikäänkuin" sanovat omia asioitaan, mutta jotka ovat vain oppineet kääntelemään ja vääntelemään valmista sisältöä mahdollisimman monisanaisesti. Yök
Kokemusta siis vaan valtsikasta...