Lue keskustelun säännöt.
Uskotko, että masennuksen voi parantaa muuttamalla omia asenteitaan?
22.02.2022 |
Jos itsepintaisesti manipuloi pienen päänsä miettimään vain kauniita, iloisia ja positiivisia asioita?
Onhan se tavallaan roolin vetämistä, mutta sitähän elämä on.
Minulle eivät sovi masennuslääkkeet, testattu on useampia aikojen kuluessa. Keväisin on ollut viime vuosina tosi vaikeaa, kun koko maailma näyttää onnelliselta ja iloiselta
Kommentit (116)
En usko että pelkkä asennemuutos auttaa, mutta se on hyvä alku. Jos lisäksi korjaa päivärytminsä ja elntapansa kuntoon, ja asettaa itselleen välitavoitteita miten korjata elämässä ne asiat joiden kokee olevan pielessä, on oikeilla jäljillä. Vaikeaan masennukseen kyllä luultavasti tarvitaan lääkehoito tueksi ainakin alkuun. Joillekin auttaa vain ect, tai sitten ei sekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajalle.
Ei pysty. Masennuksessa ilottomuus ja suru on käytännössä vain oireita. Ne eivät siis ole sitä "masennusta", vaan masennuksen ulko ja sisäpuolelle näkyviä oireita.
Joku tuolla väitti että ihminen kokee välillä negatiivisia ja välillä positiivisia ajatuksia ja hetkiä. Niin kokee myös masentunut!
Jos masennuksen voisi parantaa noita oireita estämällä, niin sitten olisi helppoa kun tyyppi vain pistettäisiin muutaman kerran kutitettavaksi päivässä.
Mutta asia ei ole noin yksinkertainen.
Kun masennuksesta ottaa nuo "mikään ei toimi, mikään ei onnistu, olen huono" tuntemukset pois, niin paljastuu se todellinen masennuksen sisältö ja toimintatapa.
Se näkyy silloin esimerkiksi siten että alat lukemaan kirjan sivua. Ensimmäinen ja vielä toinenkin lause uppoaa tajuntaasi, mutta kun alat lukemaan kolmatta lausetta, alkaa samalla nopeudella ensimmäinen lause ja sen merkitys kadota mielestäsi täysin.
Tuollaista ET saa korjatuksia positiivisilla ajatuksilla. Itseasiassa pakottamalla itsesi ajattelemaan positiivisesti tuossa tilanteessa, aiheutat vain entistä pahemman masennuksen, koska silloin ihminen palaa loppuun!
Kun tuo tapahtuu aivan kaikessa elämässäsi, esimerkiksi laskuja maksaessasi yrität naputella pitkää numerosarjaa, ja sitten et olekaan varma että oletko naputellut sen sarjan oikein ja joudut tarkistamaan, tai kaupassa käydessä olet muka ostanut listan mukaan, mutta kun tarkastelet kärryjen sisältöä ja sitten taas listaa, ja sitten taas kärryjen sisältöä, etkä ole varma että oletko muistanut kaiken, niin vasta sen jälkeen alkaa ne "minä olen huono, minä en osaa mitään, kukaan ei välitä minusta jne" syyt ottamaan valtaa mielessä.
Eli, nuo "Minä olen huono, en osaa mitään, kukaan ei välitä jne" ovat pelkkiä syitä, joilla masentunut kuvailee olotilaansa. Siksi ne ovatkin pelkkiä oireita, ei siis masennusta itsessään!
Syy siihen on se että ihminen pyrkii parempaan, ja hallitsemaan muistiaan ja osaamistaan. Ja kun tulee virheitä tai unohtaa jotain, niin sitten entistä rajummin yritetään, kunnes kone alkaa prakaamaan ja se ei yksinkertaisesti enää jaksa ja sen jälkeen masentunut putoaa kelkasta ja päätyy hoitoon.
Ja masentuneella, kun verrataan positiivisia ja negatiivisia tunteita, niin positiivinen tunne on kuin ulkoinen tunne joka kestää vain hetken, eikä sitä mietitä sen enempää. Sen sijaan negatiivinen ajatus ja tunne taas kestää ja kestää, koska masentuneelle se ajatus on todellisuus, kun taas positiivinen ajatus on vain jotain ulkoista.
Jos miettii tätä jotenkin XY akselilla, niin normi-ihmisellä tavalliset jokaipäiväiset arkiset tunteet ovat Y akselilla nollassa ja välillä mieliala on +1 puolella kun on ystävien kanssa hauskaa ja välillä taas -1 puolella kun jokin työhuoli painaa.
Sen sijaan masentuneella tunteet ovat Y akselilla aina -1 arvossa, joka ei sinällään ole kovin paha. Välillä ne käyvät +0 ja toisinaan taas -2 puolella, mikä on huomattavasti pahempi kuin tavallisella ihmisellä.
Osittain.
Ilman omaa aktiivisuutta ei masennuksesta pääse ylös, mutta siihen usein tarvitaan apua.
Reaktiivisen masennuksen syyt voivat olla moninaiset, joku ei halua tai muuten pääse syystä eroon, ei poistu masennuskaan.
Epätyydyttävä työ tai elämäntilanne => masennus => lääkitys/terapia=> takaisin masennukseen...
Pitää joko saada muutettua masennukseen johtanutta tilannetta tai sitten hyväksyä tilanteensa ainakin jossain määrin, jolloin se ei rnää aiheuta masennusta.
Toki masennus voi joskus olla silkkaa aivokemiaa.
No siitä se lähtee. Miten ajattelit sen tapahtuvan, jos ei itse ajattelemalla ja muuttamalla huonoja tapoja ajatella?
en usko tippaakaan. esimerkiksi kiusatuilla- joka voi tarkoittaa vuosien kestoista fyysistäkin rääkkäämistä- masennus pitäis muka hoitaa uskottelemalla että kaikki on fantsusti samalla kun rääkätään??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monilla masennukseen kuulemma kuuluu väsymys, joka ei lähde pois nukkumalla, lepäämällä, ruokavaliolla, lisäravinteilla, kuntoilulla tms. En tiedä olisiko positiivisemmilla ajatuksillakaan vaikutusta tuohon.
Sitten on päinvastaisia masentuneita eli energisiä supersuorittajia. Tiesin opiskeluaikoinani sellaisen ihmisen. En ymmärtänyt, miten hänellä voi olla masennus, kun liitin masennukseen vähäenergisyyden.
Masennus ylipäätään on diagnoosina todella laaja ja epämääräinen.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kyllä auttaa, jos masentunut onnistuu muuttamaan ajatuksiaan. Käytännössä tämä onnistuu ani harvoin, koska masennus johtuu aivotoiminnoista ja lääkkeet voivat olla tehokkaampi keino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle.
Ei pysty. Masennuksessa ilottomuus ja suru on käytännössä vain oireita. Ne eivät siis ole sitä "masennusta", vaan masennuksen ulko ja sisäpuolelle näkyviä oireita.
Joku tuolla väitti että ihminen kokee välillä negatiivisia ja välillä positiivisia ajatuksia ja hetkiä. Niin kokee myös masentunut!
Jos masennuksen voisi parantaa noita oireita estämällä, niin sitten olisi helppoa kun tyyppi vain pistettäisiin muutaman kerran kutitettavaksi päivässä.
Mutta asia ei ole noin yksinkertainen.
Kun masennuksesta ottaa nuo "mikään ei toimi, mikään ei onnistu, olen huono" tuntemukset pois, niin paljastuu se todellinen masennuksen sisältö ja toimintatapa.
Se näkyy silloin esimerkiksi siten että alat lukemaan kirjan sivua. Ensimmäinen ja vielä toinenkin lause uppoaa tajuntaasi, mutta kun alat lukemaan kolmatta lausetta, alkaa samalla nopeudella ensimmäinen lause ja sen merkitys kadota mielestäsi täysin.
Tuollaista ET saa korjatuksia positiivisilla ajatuksilla. Itseasiassa pakottamalla itsesi ajattelemaan positiivisesti tuossa tilanteessa, aiheutat vain entistä pahemman masennuksen, koska silloin ihminen palaa loppuun!
Kun tuo tapahtuu aivan kaikessa elämässäsi, esimerkiksi laskuja maksaessasi yrität naputella pitkää numerosarjaa, ja sitten et olekaan varma että oletko naputellut sen sarjan oikein ja joudut tarkistamaan, tai kaupassa käydessä olet muka ostanut listan mukaan, mutta kun tarkastelet kärryjen sisältöä ja sitten taas listaa, ja sitten taas kärryjen sisältöä, etkä ole varma että oletko muistanut kaiken, niin vasta sen jälkeen alkaa ne "minä olen huono, minä en osaa mitään, kukaan ei välitä minusta jne" syyt ottamaan valtaa mielessä.
Eli, nuo "Minä olen huono, en osaa mitään, kukaan ei välitä jne" ovat pelkkiä syitä, joilla masentunut kuvailee olotilaansa. Siksi ne ovatkin pelkkiä oireita, ei siis masennusta itsessään!
Syy siihen on se että ihminen pyrkii parempaan, ja hallitsemaan muistiaan ja osaamistaan. Ja kun tulee virheitä tai unohtaa jotain, niin sitten entistä rajummin yritetään, kunnes kone alkaa prakaamaan ja se ei yksinkertaisesti enää jaksa ja sen jälkeen masentunut putoaa kelkasta ja päätyy hoitoon.
Ja masentuneella, kun verrataan positiivisia ja negatiivisia tunteita, niin positiivinen tunne on kuin ulkoinen tunne joka kestää vain hetken, eikä sitä mietitä sen enempää. Sen sijaan negatiivinen ajatus ja tunne taas kestää ja kestää, koska masentuneelle se ajatus on todellisuus, kun taas positiivinen ajatus on vain jotain ulkoista.
Jos miettii tätä jotenkin XY akselilla, niin normi-ihmisellä tavalliset jokaipäiväiset arkiset tunteet ovat Y akselilla nollassa ja välillä mieliala on +1 puolella kun on ystävien kanssa hauskaa ja välillä taas -1 puolella kun jokin työhuoli painaa.
Sen sijaan masentuneella tunteet ovat Y akselilla aina -1 arvossa, joka ei sinällään ole kovin paha. Välillä ne käyvät +0 ja toisinaan taas -2 puolella, mikä on huomattavasti pahempi kuin tavallisella ihmisellä.
Myös tuo keskittymiskyvyttömyys on masennuksen oire. Eli kyllä siitäkin pystyy pääsemään eroon. Asenne, eli tietyt vakiintuneet ajatusmallit, ovat juuri ne jotka mahdollistavat masennuksen, kun esim. ulkopuolelta tuleva triggeri laukaisee sen. Asennemuutos on oikeastaan yksi ainoista pysyvistä keinoista päästä toistuvasta masennuksesta eroon. Se ei ole kuitenkaan helppoa.
Itse ajattelen, että fyysisellä tasolla ajateltuna masennus on ensisijaisesti neurologinen/ neuropsykologinen/ neurokemiallinen ongelma. Eli pelkän asenteen muutoksen ja lenkille lähtemisen avulla ei vakava masennus parane. (Toki oireet saattavat lieventyä, ainakin tilapäisesti.)
Toisin sanoen: masentunut ihminen on "väärin ohjelmoitu/ohjelmoitunut". Tämän toki saattaa pystyä ajan kanssa muuttamaan, mutta mitään pikafiksiä ei välttämättä ole.
Olen kuullut, että jotkut ovat hyötyneet lääkityksestä. Itse suhtaudun aika kyynisesti tällaiseen keinotekoiseen aivokemian manipulointiin, ei kuulosta kovinkaan kestävältä tai pitemmän tähtäimen ratkaisulta, kuulostaa ennemminkin siltä että ongelma yritetään fiksata ilman että sen juurisyyhyn paneudutaan.
Itse ajattelen, että "energiatasolla" masennus on vihan kääntämistä itseä kohti. Tällöin ihminen ei kohdista vihaa sinne minne se oikeasti kuuluisi vaan ennemminkin itseensä. Tämä on tietenkin haitallista ihmiselle. Tätä esiintyy etenkin sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka eivät lapsena ole saaneet ilmaista vapaasti vihan tunteitansa eli joiden lapsuudenperheessä negatiivisten tunteiden näyttäminen ei ole ollut sallittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ihan varma, että voi. Siinä on vaan se, että aivojen opittuja suhtautumistapoja on raskasta muuttaa, ja masennushan oirehtii hitonmoisena aikaansaamattomuutena ja jaksamattomuutena.
Masennus on merkityksellisyyden puutetta, muistelen jostakin lukeneeni. Tiiviisti siis vaiva-hyötysuhde ei ole kohdallaan. Masentunut ei jaksa edes aloittaa, koska kokee ettei koskaan tule ns. valmista.
Esim. sotkuisia on yksi masennuksen oire, ja sen kanssa haaskaaminen parantaisi tilannetta, mut miten päästä alkuun?
Sama juttu muissa ongelmissa. Vähitellen pitäisi aloittaa pienillä jutuilla ja toista, toistaa, toistaa. Siitä ne aivot muokkautuu, mut moni ratkeaa kesken, eikä onnistu.
Varmaan aika sama mekanismi jossain alkoholismissa ja missä vaan riippuvuuksissa.
JOs kysymys on uskonko vai en, niin uskon, koska olen itse tehnyt niin aikanaan. Mutta eihän se toki pelkästään niin yksinkertaista ole.
Mulla siis nuoruuden masennus johtui vaikeista kasvuolosuhteista, hoitamattomasta ADHD:sta, näiden myötä syntyneistä lukemattomista vääristyneistä ja negatiivisista käsityksistä itsestäni. Näiden asioiden käsitteleminen ja uusien ajatusmallien ja asenteiden omaksuminen masennnuksen paransi, ei lääkkeet. Joita tosin en suostunut juurikaan syömäänkään.
Sitten on myös ihan neurokemiallisia asioita, jotka voivat aiheuttaa masennusta ja ahdistusta. Itselläni myöhemmin elämässä ADHD- lääkkeiden laskut esim. aiheutti tosi voimakkaita ahdistusoireita, mutta kun tajusin että kyse oli niistä, niin sen olon kesti helpommin. Aiemmin sitä aina alkoi etsiä syytä sille ololle jostain ulkoisesta, että omassa elämässä olisi asiat huonosti tms. Sitten kun tajusi, että ei kun tämä on vaan aivokemiaa, niin se vapautti paljon energiaa, vaikka olo olikin joka päivä kamala.
Toki sitten ne lääkkeetkin lopetin tovin päästä, ja onneksi nykyään on ADHD- lääkitys kunnossa.
Jos maailmaansa voi muttaa positiivisemmaksi ajattelemalla positiivisesti, niin miksei. Ajattelemalla loogisemmin, eikä sekin toimi?
Masennus kuitenkin on se ongelma, jonka on hyväksynyt, jonka pitäisi häipyä. Se on mun linjani, ja kun olin surrut riitävästi, en enää suostunut olemaan masentunut, koska näin, että se vain heikentää jo muutenkin huonoa tilannettani.
Ei ole sen jälkeen hevillä asettunut taloksi samoissa määrin. Hienoinen alavire jäi, mutta se tasapainottaa mun liikatoimintaa hyvin, kuten ilta, että olen tyytyväinen nykyiseen kokonaisuuteen, jossa se hienoinen alavire on mun lääke, mulle hyväksi.
Uskoisin akuutissa vaiheessa masennuslääkkeen auttavan, joka tosin nukuttaa ja voi kysyä jos saisi sellaista, jossa on myös piristettä mukana, jota on joskus käytetty tupakasta vieroitukseen.
Myöhemmin, se vie ilotkin, eli en itse liputa enää lääkkeen puolesta siinä vaiheessa, vaikkei psyyken lääkkeitä tosin tule lopettaa liian ajoissa, psykiatrisen ohjeen mukaan, ja vaikuttaa validilta joissain ongelmissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän riippuu millaisia ongelmia on. Esiim voiko syy olla vaikka muistissa johtuen vaikka unihäiriöistä milloin asioiden omaksuminen ja looginen yhdistely työ hankaloiituu.
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu millaisia ongelmia on. Esiim voiko syy olla vaikka muistissa johtuen vaikka unihäiriöistä milloin asioiden omaksuminen ja looginen yhdistely työ hankaloiituu.
Olen joskus kokeillut masentuneisuuslääkitystä ja se että mikään ei oikein tunnu miltäään niin huomasin siinä vaiheessa että ei oo mun juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No totahan se terapia periaatteessa on, että muuttaa tietoisesti omia ajatusmallejaan. Se kannattaa kuitenkin tehdä ammattilaisen valvonnassa ja jotkut masennukset johtuvatkin aivojen kemiallisesta epätasapainosta, jota ei terapia korjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu millaisia ongelmia on. Esiim voiko syy olla vaikka muistissa johtuen vaikka unihäiriöistä milloin asioiden omaksuminen ja looginen yhdistely työ hankaloiituu.
Huomasin itsessäni sellaista ongelmaa ilmeni että toistelen samoja juttuja mistä päästään taas siihen että voidaan alkaa pohtia ja vetämäään jonkin sortin johtopäätelmiä suuuntaansa.
En oikeastaan tiedä, mutta olen oppinut kantapään kautta että toksinen työyhteisö voi sairastuttaa, se että kokee henkistä väkivaltaa ja jos tilanteesta ei pääse pakenemaan lopulta sitä ei vain kestä ja sitä lamaantuu. Kuka tai mikä riivaa? Voiko työpaikkaa vaihtaa toiseen? Nämä on kysymyksiä mitä voi kysyä itseltään. Kuntoilu tuottaa tutkitusti onnellisuus hormoneja ainakin. Ja etsiä asioita jotka tekevät onnelliseksi, vaikka tuore leipä suoraan uunista/leipäkoneesta, toisen ihmisen auttaminen (vapaaehtoistyö), kävely kaverin kanssa, kotieläimet, meren rannalla oleskelu, telttailu, laulu, jne. Mietin monesti että masennus on kuin Harry Potter elokuvien dementoitunut, niitä vastaan taistellaan kaikella voimalla ja valoisilla ajatuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu millaisia ongelmia on. Esiim voiko syy olla vaikka muistissa johtuen vaikka unihäiriöistä milloin asioiden omaksuminen ja looginen yhdistely työ hankaloiituu.
Huomasin itsessäni sellaista ongelmaa ilmeni että toistelen samoja juttuja mistä päästään taas siihen että voidaan alkaa pohtia ja vetämäään jonkin sortin johtopäätelmiä suuuntaansa.
Ja ihan kokemuksenkin kautta kun on päässyt kokeilemaan uniläääkettä ja miten se vaikuttta ja sen kontrastisuus siinä että on ilman niin eron kylllä huomaa. Olen ihmetelleyt itsessäni sitä kun pidän tarkkana sitä että ei hosuta vaan ollaan tarkkana ja aivoilla luonnostaan on toki luontaista rakennella asioissa oikoteitä ja itellä selllaista ilmennyt siitä huolimatta että pyriin olemaan tarkkana.
Kyllä, mutta ENSIN on lopetettava päihteiden käyttö (ja mieluusti myös puhdistettava ruokavalio kaikesta roskasta)... Päihtynyt/krapulainen mieli ei parane mistään. Sitten voi alkaa muuttaa ajatteluaan. Esim. iITSESÄÄLI on yksi hyvin voimakkaasti masentumiseen ja ahdistukseen johtava tunnetila... Monen muun negatiivisen tunteen lisäksi. Huonot ihmissuhteet karsittava.... Yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän riippuu millaisia ongelmia on. Esiim voiko syy olla vaikka muistissa johtuen vaikka unihäiriöistä milloin asioiden omaksuminen ja looginen yhdistely työ hankaloiituu.
Huomasin itsessäni sellaista ongelmaa ilmeni että toistelen samoja juttuja mistä päästään taas siihen että voidaan alkaa pohtia ja vetämäään jonkin sortin johtopäätelmiä suuuntaansa.
Ja ihan kokemuksenkin kautta kun on päässyt kokeilemaan uniläääkettä ja miten se vaikuttta ja sen kontrastisuus siinä että on ilman niin eron kylllä huomaa. Olen ihmetelleyt itsessäni sitä kun pidän tarkkana sitä että ei hosuta vaan ollaan tarkkana ja aivoilla luonnostaan on toki luontaista rakennella asioissa oikoteitä ja itellä selllaista ilmennyt siitä huolimatta että pyriin olemaan tarkkana.
Paljon näkee justiiin sitä että on paljon kauniita sanoja muttta vähän asiaa.
No siinä mielessä voi, että masennus johtui ainakin itsellä siitä, mitä tein. Muuttamalla tekemistä pääsin yli masennuksesta. Masennus on siitä pirullinen tauti, että tauti aiheuttaa lamaantumisen, joka taas aiheuttaa ongelmia elämässä, joka taas aiheuttaa lisää masennusta. Noidankehä pahenee pahenemistaan. Itsellä esimerkiksi masennuksesta johtunut työpaikan menetys aiheutti myös monien sosiaalisten suhteiden katkeamiseen, joka lisäsi masennusta.