Mies ei puhu yhteisestä tulevaisuudesta
Meillä on todella hyvä parisuhde: viihdytään yhdessä, vietetään yhdessä n. 5 yötä viikossa jne. Mies sanoin ja teoin osoittaa että välittää musta ja se on ihanaa. On ottanu mut hyin mukaan omaan laajaan kaveriporukkaansa ja nyt tuntuu että mäkin kuulun siihen. Nyt olen alkanut kuitenkin pohtimaan tulevaisuutta.
Olen tasan kerran tämän puolen vuoden aikana kuullut hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan joihin myös minä kuulun. Joskus sanoi kun oltiin kaveriporukalla mökillä että "sit kun me ****(minun) kanssani rakennetaan omakotitalo niin sinne tulee kuntosali". Toi oikein särähti mun korvaan, koska hän monesti puhuu tulevaisuudestaan vain minä-muodossa. "Sit kun mä oon valmistunu niin lähden kyllä puoleksi vuodeksi reissuun" tai "jos mä joskus saan lapsia niin sen aika on vasta 10v päästä". Näitä on vaikka kuinka paljon näitä esimerkkejä. Niin ja puhuu siitä että tykkää asua kavereiden kanssa kimppakämpässä, mutta kertaakaan ei oo sanonut että me voitais muuttaa samaan kämppään.
Huolestunko mä nyt ihan turhaan? En halua tuhlata vuosia jos mies ajattelee meidän vain seurustelevan hetken aikaa. Aion tänään ottaa tämän asian puheeksi, mutta lähinnä tarkotus oli kysellä, että miltä tämä teidän mielestä kuulostaa/onko vastaavanlaisia kokemuksia?
Minä oon 21, mies 25.
Kommentit (131)
Miten voi muka odottaa, että toi sun suhteesi on joku loppuelämän suhde? Sä olet vasta 21-vuotias? Minkä ikäisenä haluat naimisiin? N. 30 v? Siihen on lähes kymmenen vuotta... Mitä vain voi tapahtua. Minä olen 23-vuotias ja tämä suhde on seurustelusuhde. En ole edes miettinyt kihloja tai omakotitaloa.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:32"]Ei tuossa vaiheessa suhdetta vielä tulevaisuudesta pidäkään puhua, kun vasta tutustutaan. Onhan se tietty jännää muuttaa yhteen, jne, mutta sillä jännityksellä on yleensä hintansa.
Puhut paljon miehen kautta ystävistä, miehen opiskeluista ja vietätte paljon aikaa yhdessä, mutta entä sinun oma elämä ystävät, harrastukset. Mitä sinä siltä haluat tulevaisuudelta?! Unohdetaan mies hetkeksi.
[/quote]
Myös minä olen esitellyt mieheni kaikille kavereilleni ja minun perheeni kanssa vietetään paljonkin aikaa. Mä odotan tulevaisuudelta sitä, että valmistun yliopistosta, menen naimisiin 5-8v sisällä ja joskus haluan lapsiakin. En minäkään niitä lapsia halua vielä moneen vuoteen, mutta haluan varmistuksen sille että olen sellainen ihminen, jonka hän voisi ajatella lastensa äidiksi. -ap
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:39"]Miten voi muka odottaa, että toi sun suhteesi on joku loppuelämän suhde? Sä olet vasta 21-vuotias? Minkä ikäisenä haluat naimisiin? N. 30 v? Siihen on lähes kymmenen vuotta... Mitä vain voi tapahtua. Minä olen 23-vuotias ja tämä suhde on seurustelusuhde. En ole edes miettinyt kihloja tai omakotitaloa.
[/quote]
En minäkään odota kumpaakaan noista vielä moneen vuoteen. -ap
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:32"]Ei tuossa vaiheessa suhdetta vielä tulevaisuudesta pidäkään puhua, kun vasta tutustutaan. Onhan se tietty jännää muuttaa yhteen, jne, mutta sillä jännityksellä on yleensä hintansa. Puhut paljon miehen kautta ystävistä, miehen opiskeluista ja vietätte paljon aikaa yhdessä, mutta entä sinun oma elämä ystävät, harrastukset. Mitä sinä siltä haluat tulevaisuudelta?! Unohdetaan mies hetkeksi. [/quote] Myös minä olen esitellyt mieheni kaikille kavereilleni ja minun perheeni kanssa vietetään paljonkin aikaa. Mä odotan tulevaisuudelta sitä, että valmistun yliopistosta, menen naimisiin 5-8v sisällä ja joskus haluan lapsiakin. En minäkään niitä lapsia halua vielä moneen vuoteen, mutta haluan varmistuksen sille että olen sellainen ihminen, jonka hän voisi ajatella lastensa äidiksi. -ap
[/quote]
Valmistut, perustat perheen ja jäät kotirouvaksi?! Miten sinä olet varmistanut sen, että mies on sellainen mies, että hänestä on isäksi?! Riittääkö se, että mies valitsee sinut lastensa äidiksi. Ketä tahansa kelpaa, kunhan hän hyväksyy sinut?!
Mies on rakastuneimmillaan ja hulluimmillaan suhteen alussa, jos ollenkaan. Jos hän ei silloin vanno ikuista rakkautta niin milloin sitten. 20-risat iässä on tosin ihan luonnollistakin ajatella, että seurustellaan nyt muutaman kanssa ja sitten vakiinnutaan, että ei tuo nyt pitäisi yllätyksenä tulla. Naisilla taas on taipumus toivoa että aina sen hetkinen on se tuleva lasten isä, jotenkin se biologia toimii niin että etsii elämänkumppania ja pettyy kerran toisensa jälkeen. Tämän sanon siis ihan tuon omakohtaisesti kokeneena naisena. Näin vuosikymmeniä myöhemmin se on vain helpomp myöntää. Toivoo vaan että olisi senkin ymmärtänyt silloin, eikä roikkunut miehissä joilla ei ollut vielä aikomustakaan vakiintua. Näin sen existäni myöhemmin kun tulivat n. 30 ikään ja se oli menoa. Katsoin sivusta että vuodessa asia oli selvä, heti muutettiin yhteen, kosittiin ja laitettiin lapset alulle. Sitten kun tietää mitä haluaa niin ei sitä jäädä ihmettelemään. 20+ -vuotiaana ei monikaan tiedä vielä.
Tällaiset ajatukset vain pyörivät mielessä koska elän mielestäni sellaisessa parisuhteessa, mihin olen aina halunnut. Mies on niin monella tapaa sellainen kuin toivon tulevan aviomiehenikin olevan ja en epäile yhtään sitä etteikö hän arvostaisi ja välittäisi musta. Sen näkee vain niin monesta asiasta. Epäilen ainoostaan sitä, että haluaako olla mun kanssa vaikka 10v päästä. Ja sille joka kysyi, että kuvittelenko mä että ollaan vielä eläkeiässä yhdessä. Mun vastaus on, että varma en ole mutta toivoisin niin. Mitä järkeä olisi edes elää suhteessa missä ajattelee, että "5v päästä me erotaan" tms? -ap
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 18:51"]
Noniin saatiin nyt miehen kanssa juteltua. Pelkäsin että hän pelästyy tai suuttuu mutta otti tän puheenaiheen tosi hyvin. Hän sanoi että kuulun hänen tulevaisuuteensa ja koskaan ei ole kuulemma ollut tarkoitus puhua tulevaisuudesta pelkästään minä-muodossa ja pyysi sitä anteeksi. Ihmetteli mistä olen tällasen ajatuksen/luulon edes saanut päähäni.. Niin ja samaan syssyyn mies ehdotti, että lähdetään jouluksi Thaimaaseen kahdestaan. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Olen onnellinen että osasi ottaa tän asian näin hyvin eikä ahdistunut ollenkaan. -ap
[/quote]
Vain oikein Thaimaaseeen. Kesätöissä kumpikin?!
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 10:36"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 18:51"]
Noniin saatiin nyt miehen kanssa juteltua. Pelkäsin että hän pelästyy tai suuttuu mutta otti tän puheenaiheen tosi hyvin. Hän sanoi että kuulun hänen tulevaisuuteensa ja koskaan ei ole kuulemma ollut tarkoitus puhua tulevaisuudesta pelkästään minä-muodossa ja pyysi sitä anteeksi. Ihmetteli mistä olen tällasen ajatuksen/luulon edes saanut päähäni.. Niin ja samaan syssyyn mies ehdotti, että lähdetään jouluksi Thaimaaseen kahdestaan. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Olen onnellinen että osasi ottaa tän asian näin hyvin eikä ahdistunut ollenkaan. -ap
[/quote]
Vain oikein Thaimaaseeen. Kesätöissä kumpikin?!
[/quote]
Kyllä ollaan ja kummatkin tehdään töitä koulunkin ohella. :)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 10:36"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 18:51"] Noniin saatiin nyt miehen kanssa juteltua. Pelkäsin että hän pelästyy tai suuttuu mutta otti tän puheenaiheen tosi hyvin. Hän sanoi että kuulun hänen tulevaisuuteensa ja koskaan ei ole kuulemma ollut tarkoitus puhua tulevaisuudesta pelkästään minä-muodossa ja pyysi sitä anteeksi. Ihmetteli mistä olen tällasen ajatuksen/luulon edes saanut päähäni.. Niin ja samaan syssyyn mies ehdotti, että lähdetään jouluksi Thaimaaseen kahdestaan. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Olen onnellinen että osasi ottaa tän asian näin hyvin eikä ahdistunut ollenkaan. -ap [/quote] Vain oikein Thaimaaseeen. Kesätöissä kumpikin?! [/quote] Kyllä ollaan ja kummatkin tehdään töitä koulunkin ohella. :)
[/quote]
Hienoa! :) Olette kyllä onnekaita nuoria. Kai myös sovitte näin ajoissa miten järjestelyt ja maksut hoidetaan, ettei tule sitten yllätyksenä jouluna.
Kiva että tulit raportoimaan miten kävi. Noista kirjoituksistasi minullakin tuli mielikuva että mies on kanssasi tosissaan kun tekee sun eteen noin paljon (tuo lista mitä kirjoitit). Ihana lukea onnellisista parisuhteista! N23
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 11:07"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 10:36"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 18:51"] Noniin saatiin nyt miehen kanssa juteltua. Pelkäsin että hän pelästyy tai suuttuu mutta otti tän puheenaiheen tosi hyvin. Hän sanoi että kuulun hänen tulevaisuuteensa ja koskaan ei ole kuulemma ollut tarkoitus puhua tulevaisuudesta pelkästään minä-muodossa ja pyysi sitä anteeksi. Ihmetteli mistä olen tällasen ajatuksen/luulon edes saanut päähäni.. Niin ja samaan syssyyn mies ehdotti, että lähdetään jouluksi Thaimaaseen kahdestaan. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Olen onnellinen että osasi ottaa tän asian näin hyvin eikä ahdistunut ollenkaan. -ap [/quote] Vain oikein Thaimaaseeen. Kesätöissä kumpikin?! [/quote] Kyllä ollaan ja kummatkin tehdään töitä koulunkin ohella. :)
[/quote]
Hienoa! :) Olette kyllä onnekaita nuoria. Kai myös sovitte näin ajoissa miten järjestelyt ja maksut hoidetaan, ettei tule sitten yllätyksenä jouluna.
[/quote]
Molemmat maksaa omat lentonsa ja hotelli maksetaan puoliksi. Ruoat yms maksetaan vuorotellen niin kuin täällä Suomessakin. :-) -ap
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:39"]Miten voi muka odottaa, että toi sun suhteesi on joku loppuelämän suhde? Sä olet vasta 21-vuotias? Minkä ikäisenä haluat naimisiin? N. 30 v? Siihen on lähes kymmenen vuotta... Mitä vain voi tapahtua. Minä olen 23-vuotias ja tämä suhde on seurustelusuhde. En ole edes miettinyt kihloja tai omakotitaloa. [/quote] En minäkään odota kumpaakaan noista vielä moneen vuoteen. -ap
[/quote]
Ehkä et muutaman vuoden päästä haluakaan naimisiin ja lapsia. Et sinäkään voi noita lupauksia tulevaisuudesta antaa.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:39"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:32"]Ei tuossa vaiheessa suhdetta vielä tulevaisuudesta pidäkään puhua, kun vasta tutustutaan. Onhan se tietty jännää muuttaa yhteen, jne, mutta sillä jännityksellä on yleensä hintansa.
Puhut paljon miehen kautta ystävistä, miehen opiskeluista ja vietätte paljon aikaa yhdessä, mutta entä sinun oma elämä ystävät, harrastukset. Mitä sinä siltä haluat tulevaisuudelta?! Unohdetaan mies hetkeksi.
[/quote]
Myös minä olen esitellyt mieheni kaikille kavereilleni ja minun perheeni kanssa vietetään paljonkin aikaa. Mä odotan tulevaisuudelta sitä, että valmistun yliopistosta, menen naimisiin 5-8v sisällä ja joskus haluan lapsiakin. En minäkään niitä lapsia halua vielä moneen vuoteen, mutta haluan varmistuksen sille että olen sellainen ihminen, jonka hän voisi ajatella lastensa äidiksi. -ap
[/quote]
Aika harva mies tuossa iässä puhuu tuollaisista asioista. Yleensä se näkyy ihan teoissa. Ystäväpiirissäni naiset on niitä, jotka alkavat ottamaan asioita puheeksi ja joskus jopa ihan tukahduttamiseen asti. Miehelle parikymppisenä on vielä tärkeää kaverit ja harrastukset ja toki mahdollinen tyttöystävä myös. Jotkut tosiaan voivat olla jo perhettä perustamassa parikymppisenä alle vuoden seurustelun jälkeen ja alkavat puhumaan asiasta, mutta aika harvat! Minä olen 28v. ja odotan esikoista 29v. miehelle, jonka kanssa olen ollut 6 vuotta. Emme hätäilleet eikä me oikeastaan ikinä varsinaisesti keskusteltu perheen perustamisesta ennen, kuin se alkoi olla ajankohtaista.
Ehkä hän ei ole vielä varma sinun tai omista tunteistaan. Ja hyvä niin ettei hätäile. Pahinta olisi jos hän suunnittelisi kauheesti ja sitten yhtenä päivänä sanois ettei tästä tuukkaan mitään. Elä päivä kerrallaan ja kato riittääkö teidän tunteet mihin saakka. Älä suotta hätäile yhteen muuttamista ym. Hiljaa hyvä tulee.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:43"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:32"]Ei tuossa vaiheessa suhdetta vielä tulevaisuudesta pidäkään puhua, kun vasta tutustutaan. Onhan se tietty jännää muuttaa yhteen, jne, mutta sillä jännityksellä on yleensä hintansa. Puhut paljon miehen kautta ystävistä, miehen opiskeluista ja vietätte paljon aikaa yhdessä, mutta entä sinun oma elämä ystävät, harrastukset. Mitä sinä siltä haluat tulevaisuudelta?! Unohdetaan mies hetkeksi. [/quote] Myös minä olen esitellyt mieheni kaikille kavereilleni ja minun perheeni kanssa vietetään paljonkin aikaa. Mä odotan tulevaisuudelta sitä, että valmistun yliopistosta, menen naimisiin 5-8v sisällä ja joskus haluan lapsiakin. En minäkään niitä lapsia halua vielä moneen vuoteen, mutta haluan varmistuksen sille että olen sellainen ihminen, jonka hän voisi ajatella lastensa äidiksi. -ap
[/quote]
Valmistut, perustat perheen ja jäät kotirouvaksi?! Miten sinä olet varmistanut sen, että mies on sellainen mies, että hänestä on isäksi?! Riittääkö se, että mies valitsee sinut lastensa äidiksi. Ketä tahansa kelpaa, kunhan hän hyväksyy sinut?!
[/quote]
Mitä ihmettä? Mistä sä revit ton että mulle kelpaa kuka tahansa? Mähän olen koko ajan hokenut että mies on monella tapaa juuri sellainen kuin toivon ja kukaan ei ole kohdellut mua yhtä hyvin. Kuvittelen että mies joka kohtelee tyttöystäväänsä hyvin, kohtelee myös mahdollisia tulevia yhteisiä lapsia hyvin. Ja kotirouvaksi en aio jäädä vaan teen tietenkin valmistumiseni jälkeen töitä opettajana, koska se on mun unelma-ammatti.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:39"]Miten voi muka odottaa, että toi sun suhteesi on joku loppuelämän suhde? Sä olet vasta 21-vuotias? Minkä ikäisenä haluat naimisiin? N. 30 v? Siihen on lähes kymmenen vuotta... Mitä vain voi tapahtua. Minä olen 23-vuotias ja tämä suhde on seurustelusuhde. En ole edes miettinyt kihloja tai omakotitaloa.
[/quote]
Minä ainakin olen suhteessa ajatuksella että tämä on nyt se viimeinen ja oikea. Jos käy ilmi että näin ei lopulta ollutkaan niin sille ei mitään voi. Itse aloitin 21-vuotiaana avokkini kanssa. Olen nyt 24v, avoliitossa ja omakotitaloa etsimme parhaillaan. Naimisiin sitten muutaman vuoden sisään. Jotkut haluavat ajatella asioita vähän pidemmälle eivätkä vain osaa tai tahdo elää hetkessä. Äkkiä sitä huomaa olleensa 6 vuotta yhdessä eikä vieläkään mitään edistystä suhteessa.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:43"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:32"]Ei tuossa vaiheessa suhdetta vielä tulevaisuudesta pidäkään puhua, kun vasta tutustutaan. Onhan se tietty jännää muuttaa yhteen, jne, mutta sillä jännityksellä on yleensä hintansa. Puhut paljon miehen kautta ystävistä, miehen opiskeluista ja vietätte paljon aikaa yhdessä, mutta entä sinun oma elämä ystävät, harrastukset. Mitä sinä siltä haluat tulevaisuudelta?! Unohdetaan mies hetkeksi. [/quote] Myös minä olen esitellyt mieheni kaikille kavereilleni ja minun perheeni kanssa vietetään paljonkin aikaa. Mä odotan tulevaisuudelta sitä, että valmistun yliopistosta, menen naimisiin 5-8v sisällä ja joskus haluan lapsiakin. En minäkään niitä lapsia halua vielä moneen vuoteen, mutta haluan varmistuksen sille että olen sellainen ihminen, jonka hän voisi ajatella lastensa äidiksi. -ap
[/quote]
Valmistut, perustat perheen ja jäät kotirouvaksi?! Miten sinä olet varmistanut sen, että mies on sellainen mies, että hänestä on isäksi?! Riittääkö se, että mies valitsee sinut lastensa äidiksi. Ketä tahansa kelpaa, kunhan hän hyväksyy sinut?!
[/quote]
Missä ap on sanonut että haluaa jäädä kotirouvaksi? Jos se olisi hänen unelmansa niin miksi hän haluaisi edes valmistua ammattiin? Opettele lukemaan äläkä tee omia johtopäätöksiä.
Muistan vielä, kun minäkin olin suunnilleen tuon ikäinen ja tosi rakastunut. Mielessä oli samanlaisia ajatuksia. Toihan se aika ja ikä sitten vähän realismia, tai mitä ikinä tämä onkaan. Muita miehiäkin on sen jälkeen ehtinyt näkemään.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:39"]Miten voi muka odottaa, että toi sun suhteesi on joku loppuelämän suhde? Sä olet vasta 21-vuotias? Minkä ikäisenä haluat naimisiin? N. 30 v? Siihen on lähes kymmenen vuotta... Mitä vain voi tapahtua. Minä olen 23-vuotias ja tämä suhde on seurustelusuhde. En ole edes miettinyt kihloja tai omakotitaloa. [/quote] En minäkään odota kumpaakaan noista vielä moneen vuoteen. -ap
[/quote]
Miksi sitten stressaat onko teillä tulevaisuutta? Keskity nauttimaan elämästä ja mieheltä saamastasi kohtelusta.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:29"]
eikä se aika ole mennyt hukkaan vaikka suhde joskus kariutuukin. En ole koskaan ymmärtänyt tätä, että jos ei kuole samalle vuoteelle päivän sisällä toisistaan niin kaikki on ollut turhaa ajanhukkaa. Huonossa suhteessa aika menee hukkaan. Jos asiat on hyvin ja teillä on hauskaa yhdessä ei se ole hukkaan heitetty vaikka joskus loppuisikin.
[/quote]
Sekä hyvät, että huonot ajat on aikoja jotka sinun pitää kokea omaksi itseksesi kasvamisen prosessissa. Opitaan tuntemaan omat tarpeet ja hahmottamaan mitä haluaa ja millaista elämää haluaa elää.