Joillekin ihmisille ei koskaan riitä selitykseksi ADHD
Esimerkiksi jos on vaikkapa myöhässä ja kun selittää sitä kuinka ajantaju hävisi, kun matkalla ulko-ovelle jäikin säätämään sitä, tätä ja totakin vielä.
Ei käy. Pitää kuulemma opetella kellon käyttöä, joka on ilmeisesti niin maaginen taito, että sen hallitsevalla jää impulsiivinen säätäminenkin väliin.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pojalla on add, jota sinänsä ymmärrän hyvin. Paitsi en kykene ymmärtämään lykkäämistä. Miksi asioita ei voi muka aloittaa? Sehän on vain sitä, että käärii hihat ja alkaa tekemään.
Odotan vieläkin, että joku vääntäisi minulle rautalangasta, mikä siinä aloittamisessa on vaikeaa?
- Ei tiedä mistä aloittaa
- ajatukset siirtyvät kaikkeen muuhun ja koko asia unohtuu
- aloittamisesta ei tule mitään kun menee paniikkiin tai tulee joku dissosiaatio kohtaus
- motivaatio ei riitä (esim. Masennuksen takia)Siinä muutama.
Kaksi viimeistä ei sovi ADHD:n.
Höpö höpö. Motivaatio- ja aloitekykyongelmat ovat hyvin yleisiä ADHD:n ilmenemismuotoja. Liityyvät suoraan dopamiiniaineenvaihduntaan.
Itseäni ärsyttää että kaikki oireet laitetaan ADHD syyksi. Esimerkiksi masennus ei ole ADHD-oire vaan seuraus oireista. ADHD on Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Ei tekosyy surkealle käytökselle, kuten vit tuilulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pojalla on add, jota sinänsä ymmärrän hyvin. Paitsi en kykene ymmärtämään lykkäämistä. Miksi asioita ei voi muka aloittaa? Sehän on vain sitä, että käärii hihat ja alkaa tekemään.
Odotan vieläkin, että joku vääntäisi minulle rautalangasta, mikä siinä aloittamisessa on vaikeaa?
- Ei tiedä mistä aloittaa
- ajatukset siirtyvät kaikkeen muuhun ja koko asia unohtuu
- aloittamisesta ei tule mitään kun menee paniikkiin tai tulee joku dissosiaatio kohtaus
- motivaatio ei riitä (esim. Masennuksen takia)Siinä muutama.
Kaksi viimeistä ei sovi ADHD:n.
Höpö höpö. Motivaatio- ja aloitekykyongelmat ovat hyvin yleisiä ADHD:n ilmenemismuotoja. Liityyvät suoraan dopamiiniaineenvaihduntaan.
Motivaatio on eri asia kuin tarkkaavaisuushäiriö. ADHD potilailla on kyky keskittyä itseään kiinnostaviin asioihin joten motivaation puute ei ole riittävä diagnoosi.
Oikea ongelma on kyvyttömyys keksittyä tylsiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD on ominaisuus, jota ei voi käyttää tekosyynä. Jos on myöhässä jatkuvasti, niin sitten opettelee uusia rutiineja hallita tätä ongelmaa sekä laittaa esimerkiksi hälytyksiä useampia.
Jos syyttää ADHD:ta omista sotkuistaan, tekee vain hallaa muille ADHD-ihmisille.T. Itsekin ADHD, joka ei myöhästele
On eri asia käyttää jotakin tekosyynä kuin olla kykenemätön suoriutumaan asioista kyseisestä syystä. Sinulla on ADHD ilmeisen hyvin hoitotasapainossa, koska rutiinien opettelu on riittänyt ratkaisemaan ajanhallintaongelmasi.
En sanonut, että ainoastaan rutiinien opettelu on minua auttanut.
Pitkä tie löytää omalle kohdalle sopivimmat ratkaisut, mutta ratkaisuja kyllä on.
Adhd voi olla myös suuri voimavara ja etu, mutta siinäkin täytyy olla motivaatiota löytää oma intohimo tai polku. Omalla kohdalla löysin sen matematiikasta ja numeroista.Yhteiskunta suhtautuu nyt jo niin negatiivisesti ADHD-ihmisiin, joten emme tarvitse yhdenkään ADHD:n lisäävän tätä asennetta syyttämällä omaa diagnoosiaan, kun homma ei pelaa.
Ei muutkaan voi esimerkiksi sairauteensa vedoten jättää töitä tekemättä. On vain löydettävä oma juttu missä kykenee toimimaan.T. Myöhästelemätön adhd
Miksi hoet tuota vetoamisasiaa? Minä en ainakaan vetoa yhtään mihinkään, enemmänkin koko vaiva hävettää enkä mainitse siitä mielelläni muille.
Se on tietenkin hienoa, että pärjäät ADHD:si kanssa. Kaikilta se ei onnistu, vaikka olisikin löytänyt sen oman "jutun". Minun huippumusikaalisuudestani ei esimerkiksi ole kovin paljon hyötyä arjen perusaskareista selviämiseen. Mitä nyt lauleskelemalla kykenen säätelemään jonkin verran tunteitani.
Neuroottinen stressi ei ole ADHD oire.
Voimakas stressi ja stressiherkkyys ovat hyvin yleisesti ADHD:sta johtuvia tai siihen liittyviä oireita. Neuroottisuus taas on temperamenttipiirre, joka voi "parhaimmillaan" kompensoida ADHD:n haittoja, ilmeten esimerkiksi pikkutarkkuutena tai unohtelun pelkona.
"A person who has ADHD cannot successfully focus and filter out excess stimuli, which increases stress levels. Anxiety, which can stem from approaching deadlines, procrastination, and the inability to focus on the work at hand, can raise stress levels even more. Unmanaged stress aggravates common symptoms of ADHD."
https://www.healthline.com/health/adhd/adhd-trigger-symptoms#Stress
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pojalla on add, jota sinänsä ymmärrän hyvin. Paitsi en kykene ymmärtämään lykkäämistä. Miksi asioita ei voi muka aloittaa? Sehän on vain sitä, että käärii hihat ja alkaa tekemään.
Odotan vieläkin, että joku vääntäisi minulle rautalangasta, mikä siinä aloittamisessa on vaikeaa?
- Ei tiedä mistä aloittaa
- ajatukset siirtyvät kaikkeen muuhun ja koko asia unohtuu
- aloittamisesta ei tule mitään kun menee paniikkiin tai tulee joku dissosiaatio kohtaus
- motivaatio ei riitä (esim. Masennuksen takia)Siinä muutama.
Kaksi viimeistä ei sovi ADHD:n.
Höpö höpö. Motivaatio- ja aloitekykyongelmat ovat hyvin yleisiä ADHD:n ilmenemismuotoja. Liityyvät suoraan dopamiiniaineenvaihduntaan.
Motivaatio on eri asia kuin tarkkaavaisuushäiriö. ADHD potilailla on kyky keskittyä itseään kiinnostaviin asioihin joten motivaation puute ei ole riittävä diagnoosi.
Oikea ongelma on kyvyttömyys keksittyä tylsiin asioihin.
Kyvyttömyys keskittyä tylsiin asioihin nimenomaan on motivaation ongelma! Mitä sinä höliset?
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää että kaikki oireet laitetaan ADHD syyksi. Esimerkiksi masennus ei ole ADHD-oire vaan seuraus oireista. ADHD on Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Ei tekosyy surkealle käytökselle, kuten vit tuilulle.
Jopa 90 %:lla ADHD-diagnoosin saaneista on jokin mt-ongelma mukana "keitoksessa". Usein oikeaa diagnoosia voidaan joutua etsimään pitkäänkin, eikä täyttä varmuutta välttämättä saavuteta koskaan.
Jos siis ammattitaitoinen psykiatrikaan ei pysty varmaksi erittelemään, mikä tarkalleen johtuu mistäkin, miten siihen kykenisi Vauvaan kirjoitteleva maallikko ja trolli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pojalla on add, jota sinänsä ymmärrän hyvin. Paitsi en kykene ymmärtämään lykkäämistä. Miksi asioita ei voi muka aloittaa? Sehän on vain sitä, että käärii hihat ja alkaa tekemään.
Odotan vieläkin, että joku vääntäisi minulle rautalangasta, mikä siinä aloittamisessa on vaikeaa?
Se että ei saa aloitettua. Se on siinä vaikeaa.
Voisitko vääntää minulle rautalangasta, mikä siinä on niin vaikeaa, että masentunut ei vain nouse sängystä? Tai nilkkansa nyrjäyttänyt vain kävele, vaikka sitten vähän nilkuttaen? Tai burnoutin partaalla keikkuva vain tee hommia vähän rennommalla asenteella?
Kyllä minä nuo muut esimerkit ymmärrän - koska minulla on kaikesta kokemusta. Aloittamisen vaikeutta en ymmärrä, koska olen halkipoikkipinoon-ihminen.
Yritin vastata aloitukseen: ihminen ymmärtää vain, kun itsellä on jostan kokemusta. Siksi.
Sanoit että pojallasi on add. Luulisi sinulla olevan asiasta päivittäistä kokemusta.
Hänellä diagnosoitiin add 19-vuotiaana. Itse sanoi epäilevänsä add:ta ja siksi vein yksityiselle.
Parhaan kaverini miehellä on add. Tunnen hänet myös hyvin: mutta silti en ikinä epäillyt pojallani samaa. Joko pojalla ei ole niin vaikea sellainen, tai sitten se näyttäytyy eritavoin eri ihmisillä. Poika ei esim. Myöhästele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pojalla on add, jota sinänsä ymmärrän hyvin. Paitsi en kykene ymmärtämään lykkäämistä. Miksi asioita ei voi muka aloittaa? Sehän on vain sitä, että käärii hihat ja alkaa tekemään.
Odotan vieläkin, että joku vääntäisi minulle rautalangasta, mikä siinä aloittamisessa on vaikeaa?
Se, että vaikka aloitat, et aloita. Jos yritän tehdä jotain pakolla koko vartaloni tuntuu lyövän tyhjää. Kirjoittaessa päähän ei vaan tule yhtään ajatusta ja parin tunnin yrittämisen tuloksena on pari riviä, tai tiskatessa katseesi kohdistuminen katoaa minuutin välein ja joudut väkisin palauttamaan sen takaisin siihen mitä teit. Unohdat jatkuvasti mitä olitkaan tekemässä. Tuossa tilassa maailma on jotenkin sumuinen ja kontrastiton, katselet jossain muualla väsyneenä kun vartalosi yrittää liikkua. Et ole ihan varma mitä tapahtuu, yrität kai tehdä jotain. Ajantaju hämärtyy.
Tuolta se ainakin itsestäni tuntuu.
Aika hyvin kuvaat. Luulen, että juuri jostain tuollaisesta on kyse.
Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää että kaikki oireet laitetaan ADHD syyksi. Esimerkiksi masennus ei ole ADHD-oire vaan seuraus oireista. ADHD on Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Ei tekosyy surkealle käytökselle, kuten vit tuilulle.
Jopa 90 %:lla ADHD-diagnoosin saaneista on jokin mt-ongelma mukana "keitoksessa". Usein oikeaa diagnoosia voidaan joutua etsimään pitkäänkin, eikä täyttä varmuutta välttämättä saavuteta koskaan.
Jos siis ammattitaitoinen psykiatrikaan ei pysty varmaksi erittelemään, mikä tarkalleen johtuu mistäkin, miten siihen kykenisi Vauvaan kirjoitteleva maallikko ja trolli?
Trolloo sinnekin.
Jos annan sinulle lautasen käteen ja käsken sen laittaa sen heti astianpesukoneeseen. Jos sinulla on adhd niin se lautanen menee astianpesukoneeseen. Jos ei mene, niin käytät vain adhd syynä laiskuuteen. Eri asia on jos ovikello soi ja lasket lautasen pöydälle.
Olen töissä nähnyt monia vanhempia jotka kiven kovaa väittää että lapsella on adhd vaikka hän on patalaiska.
ADHD ja neuropsykologi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pojalla on add, jota sinänsä ymmärrän hyvin. Paitsi en kykene ymmärtämään lykkäämistä. Miksi asioita ei voi muka aloittaa? Sehän on vain sitä, että käärii hihat ja alkaa tekemään.
Odotan vieläkin, että joku vääntäisi minulle rautalangasta, mikä siinä aloittamisessa on vaikeaa?
- Ei tiedä mistä aloittaa
- ajatukset siirtyvät kaikkeen muuhun ja koko asia unohtuu
- aloittamisesta ei tule mitään kun menee paniikkiin tai tulee joku dissosiaatio kohtaus
- motivaatio ei riitä (esim. Masennuksen takia)Siinä muutama.
Kaksi viimeistä ei sovi ADHD:n.
Höpö höpö. Motivaatio- ja aloitekykyongelmat ovat hyvin yleisiä ADHD:n ilmenemismuotoja. Liityyvät suoraan dopamiiniaineenvaihduntaan.
Motivaatio on eri asia kuin tarkkaavaisuushäiriö. ADHD potilailla on kyky keskittyä itseään kiinnostaviin asioihin joten motivaation puute ei ole riittävä diagnoosi.
Oikea ongelma on kyvyttömyys keksittyä tylsiin asioihin.Kyvyttömyys keskittyä tylsiin asioihin nimenomaan on motivaation ongelma! Mitä sinä höliset?
Laiskuus on eri asia kuin motivaatio-ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pojalla on add, jota sinänsä ymmärrän hyvin. Paitsi en kykene ymmärtämään lykkäämistä. Miksi asioita ei voi muka aloittaa? Sehän on vain sitä, että käärii hihat ja alkaa tekemään.
Odotan vieläkin, että joku vääntäisi minulle rautalangasta, mikä siinä aloittamisessa on vaikeaa?
- Ei tiedä mistä aloittaa
- ajatukset siirtyvät kaikkeen muuhun ja koko asia unohtuu
- aloittamisesta ei tule mitään kun menee paniikkiin tai tulee joku dissosiaatio kohtaus
- motivaatio ei riitä (esim. Masennuksen takia)Siinä muutama.
Kaksi viimeistä ei sovi ADHD:n.
Höpö höpö. Motivaatio- ja aloitekykyongelmat ovat hyvin yleisiä ADHD:n ilmenemismuotoja. Liityyvät suoraan dopamiiniaineenvaihduntaan.
Jos et saa yhtä asiaa tehtyä kuten kissanvessan tyhjennystä. Niin kyseessä ei ole motivaatio-ongelma vaan laiskuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun pojalla on add, jota sinänsä ymmärrän hyvin. Paitsi en kykene ymmärtämään lykkäämistä. Miksi asioita ei voi muka aloittaa? Sehän on vain sitä, että käärii hihat ja alkaa tekemään.
Odotan vieläkin, että joku vääntäisi minulle rautalangasta, mikä siinä aloittamisessa on vaikeaa?
- Ei tiedä mistä aloittaa
- ajatukset siirtyvät kaikkeen muuhun ja koko asia unohtuu
- aloittamisesta ei tule mitään kun menee paniikkiin tai tulee joku dissosiaatio kohtaus
- motivaatio ei riitä (esim. Masennuksen takia)Siinä muutama.
Kaksi viimeistä ei sovi ADHD:n.
Höpö höpö. Motivaatio- ja aloitekykyongelmat ovat hyvin yleisiä ADHD:n ilmenemismuotoja. Liityyvät suoraan dopamiiniaineenvaihduntaan.
Jos et saa yhtä asiaa tehtyä kuten kissanvessan tyhjennystä. Niin kyseessä ei ole motivaatio-ongelma vaan laiskuus.
Kuka pärjää yhden asian tekemisellä? Siihen ehkä addinkin propsit riittäisikin, mutta eihän elämä niin mene ja siitä ongelmat kasautuvatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää että kaikki oireet laitetaan ADHD syyksi. Esimerkiksi masennus ei ole ADHD-oire vaan seuraus oireista. ADHD on Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Ei tekosyy surkealle käytökselle, kuten vit tuilulle.
Jopa 90 %:lla ADHD-diagnoosin saaneista on jokin mt-ongelma mukana "keitoksessa". Usein oikeaa diagnoosia voidaan joutua etsimään pitkäänkin, eikä täyttä varmuutta välttämättä saavuteta koskaan.
Jos siis ammattitaitoinen psykiatrikaan ei pysty varmaksi erittelemään, mikä tarkalleen johtuu mistäkin, miten siihen kykenisi Vauvaan kirjoitteleva maallikko ja trolli?
Trolloo sinnekin.
Jos annan sinulle lautasen käteen ja käsken sen laittaa sen heti astianpesukoneeseen. Jos sinulla on adhd niin se lautanen menee astianpesukoneeseen. Jos ei mene, niin käytät vain adhd syynä laiskuuteen. Eri asia on jos ovikello soi ja lasket lautasen pöydälle.Olen töissä nähnyt monia vanhempia jotka kiven kovaa väittää että lapsella on adhd vaikka hän on patalaiska.
ADHD ja neuropsykologi.
Toinen trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD onkin älyttömän haastava koska se on laaja-alainen listaus piirteistä joita yleisesti pidetään ihmisissä huonoina. Ilman dgtä varsinkin kauhea kohtalo kun huomaahan tämän muiden huonon suhtautumisen kaikessa, niin vaikeapa siinä on päästä sinuiksi itsensä kanssa. Omat luonteenpiirteet sitten joko tasoittaa tai pahentaa tilannetta. Itse pärjäilen kohtalaisesti elämässä koska olen pohjimmiltani esim tunnollinen ja täsmällinen vaikka häiriö tekeekin siitä todella vaikeaa.
Hyvin kiteytetty. Minulla suurimmat ongelmat on tunteiden hallinnassa. Sitten taas en esimerkiksi unohda tärkeitä asioita käytännössä koskaan, koska stressaan niistä voimakkaan neuroottisesti etukäteen. Siksi kehotus käyttää muistutuksia kuulostaa lähinnä huvittavalta.
Täällä sama. Tunteiden hallinnassa suurimmat ongelmat ja jos tärkeitä asioita hoitamatta niin ne pyörii päässä koko ajan aiheuttaen lisää stressiä ja masennusta. Valitettsavasti sain diagnoosin vasta aikuisena. Meni melkeen kolmekymppiseen ennenkun oppi pitään esim. laskut ja muut paperit järjestyksessä eikä heittää johonkin läjään. Varmaan 25 vuotiaaseen kaikki kirjeet meni samaan läjään avaamati ja sitten ku sähköt katkastiin tarpeeks monta kertaa niin kantapään kautta sitä pikkuhiljaa sit oppi et kirjeet kannattaa avata ja laskutkin maksaa :P. Nyt tyytyväinen tietenkin kun diagnoosin ja lääkkeet saanut mutta silti harmittaa että lapsuus ja nuoruus mennyt tavallaan hukkaan, kun ei ole saanut elämällään mitään aikaseksi. Lapsena diagnoosi oli kyllä selvääkin selvempi mutta jostain syystä asialle ei tehty mitään. Tiedä sitten johtuko tämä sijaisperheestä missä asuin koko lapsuuteni.
Aikuisena on vähän semisti pakko sopeutua yhteiskunnan normeihin ja ystävienkin aikatauluihin.
Ei vaan voi ikuiseksi ajoiksi piiloutua jonkun kirjainlyhenteen taakse. Ihan itse pitää tehdä.
Neuroottinen stressi ei ole ADHD oire.