Voiko deittailemasi henkilön koulutus olla turnoff?
- voiko koulutustaso olla liian matala?
- voiko koulutustaso olla liian korkea?
- mikä olisi sinulle ideaali?
Kommentit (96)
Töissä olen jo vuosia sitten huomannut, että AMK:n ja yliopiston käyneellä on iso ero ajattelu- ja työskentelytavoissa.
Miehen tulee esitellä ensitreffeillä tutkintonsa arvosanoineen ja myös CV. Olisi aivan järkyttävän iso turnoff jos muuten asiallinen kaveri paljastuisi peruskoulun käyneeksi putkirunkkariksi tai puhtaanapitolaitoksen kätyriksi.
Vierailija kirjoitti:
Mieluiten samantasoinen koulutus. Olen itse väitellyt lääketieteestä niin mieluiten sitten mies, joka olisi väitellyt myös. En jaksa sitä alemmuudentunnetta, mikä joillakin miehillä tulee, jos on alempi koulutus.
Eikä se alemmuuden tunne ole ainoa ero. Kyllä puhumme myöskin erikieltä.
Tusinamaistereista tulee piipittäviä hiiriä jos kerron olevani väitellyt. Missä on se naisten vahva itsetunto?
Vierailija kirjoitti:
Korkea koulutus on dealbreaker.
Itse olen "vain" amis. Joten en katselisi päivääkään naista, joka katsoo minua alas päin ja näkee minut B-luokan kansalaisena. Ja koulun penkille en palaa, joten kriteeristäni en luovu. Naisen täytyy olla siis joko amis tai sitten pelkän peruskoulun käynyt. M26
Päättelysi vaikuttaa omituiselta minun mielestä. Miksi korkeakoulutettu automaattisesti pitäisi sinua alempiluokkaisena? Voi olla, että jotkut pitävät, mutta minä esimerkiksi olen työväenluokkaisesta lapsuudenperheestä enkä koe muuttuneeni koulutukseni myötä hienommaksi kuin mitä ennen olin. Olen yrittänyt seurustella parin amiskoulutetun kanssa, mutta jutut ovat kaatuneet siihen, että he piikittelivät minua jatkuvasti koulutukseni ja palkkani johdosta. Harmi sinänsä, sillä muuten pidin heistä kovasti.
Ihan tutkimusten mukaan voi hyvinkin olla. Erikoisesti naisille, mutta ehkä miehillekin. AJatukset amiksella ja korkeasti koulutetulla on niin erilaiset, että ongelmia taitaa olla tulemassa, ainakin useinmiten.
mies54v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täytyy sanoa, että jos nainen on vaikka lääkäri minun ikäluokassani (35), niin ei hänestä minun kumppania tulisi. Eikä lääkäri minua huolisikaan. Olen itse AMK-koulutettu mies ja on ihan ok, jos nainen on vaikka perustason koulutettu. Mutta yläraja koulutukselle kyllä on, minkä jälkeen en enää tunne itseäni mieheksi tai suhteen tasavertaiseksi osapuoleksi.
Eli edellytät, että naisen koulutustaso on alempi?
Mieluummin minua alempi koulutustaso, kyllä. Tai samantasoinen.
Heikko itsetunto on aina turn off.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, josta varsinkin naiset sanovat että sillä ei ole mitään merkitystä. Sanovat sen siksi, että niin kuuluu sanoa. Kuinka asia sitten on käytännössä? Se on niin, että totta kai sillä on merkitystä, ja se tiedetään ja tunnustetaan jos vain asia tohditaan rehellisesti kertoa niinkuin se on. Amanda Harkimo se lipsautti taannoin "Bussikuskin kanssa en ala seukkaamaan, bussifirman omistajan kanssa voisin harkita". Mitä kauniimpi nainen, sen suurempi valta valikoida kumppaneitaan. Ei-niin-kauniit joutuu sitten tyytymään jämäpaloihin, kuten haalariväkeen tai muihin reppanoihin. Lyhytaikaiseen panosuhteeseen kelpaa haalarimieskin, mutta seurustelusuhteeseen ei, tämä siis tasokkaiden (siis ainakin omasta mielestään) kohdalla on näin.
Tämän olen huomannut itsekin. Akateemisuudesta ollaan tarkkoja, vaikka oltaisiin itse kasvatustieteen maistereita pikkupalkalla.
En seurustelisi miehen kanssa joka on SIHTEERI. The biggest turn off.
Voi olla. Koulutusasteella sinänsä ei ole suuresti väliä, jos kuitenkin tekee työtä ja elättää itsensä, mutta en näkisi itseäni miehen kanssa, joka tekee hyvin ihmisläheistä työtä. Näihin kuuluu mm. opettajat, lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit. En myöskään haluaisi miestä, jolla on saman alan koulutus kuin minulla.
Vierailija kirjoitti:
En kysy yleensä ollenkaan koulutuksesta tai ammatista, vaan haluan tutustua ihmiseen ihmisenä. Valitettavasti lähes kaikki haluavat alkaa myymään itseään niiden kautta ja se tympii. Se keskustelu voi viedä koko mielenkiintoisen keskustelun ihan hakoteille, kun toinen alkaa selittämään itsestään asioita kuin jossakin työhaastattelussa. En ole kiinnostunut sellaisista tiedoista, vaan haluaisin tutustua ihmisen ajatuksiin ensin muuten.
Kun itse on aikuinen hyvin pärjäävä, mutta tavallisesti elävä nainen, niin toisen koulutus 20-30 vuoden takaa ei ole ensimmäisten asioiden joukossa, joista on kiinnostunut.
Olen alle kolmekymppinen nainen ja huomannut, että ikäiseni korkeakoulutetut miehet alkavat myymään itseään koulutuksen tai ammatin kautta - varsinkin jos kyseessä on sellainen, jota yhteiskunnassa arvostetaan korkealle. Saattaa tulla jo tokassa lauseessa, että mä muuten olen tohtori/lääkäri. En kuitenkaan ole tähän mennessä törmännyt yhteenkään pelkän ammattikoulun käyneeseen mieheen, joka olisi oma-aloitteisesti tuomassa ammattiaan/koulutustaan esiin.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa ainoa turn off olisi joku koulutus/ammatti joka olisi arvojeni vastainen, esim koe-eläinhoitaja tai turkistarhaaja, muuten ei mitään väliä. Itse olen matalasti koulutettu (maatalousalalle), joten epäilen että se on vastapuolelle turn off jos jotain tohtorismiestä tai pörssijohtajaa tapailisin.
niin, tai joku palkkamurhaaja tai teurastaja tai töissä jossain natsifirmassa
Mieheni on käynyt vaan peruskoulun, mutta sitä ei äkkiä uskoisi kun menestyy niin hyvin yksityisyrittäjänä. Exäni oli korkeakoulutettu ja tyhmä kuin saapas :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täytyy sanoa, että jos nainen on vaikka lääkäri minun ikäluokassani (35), niin ei hänestä minun kumppania tulisi. Eikä lääkäri minua huolisikaan. Olen itse AMK-koulutettu mies ja on ihan ok, jos nainen on vaikka perustason koulutettu. Mutta yläraja koulutukselle kyllä on, minkä jälkeen en enää tunne itseäni mieheksi tai suhteen tasavertaiseksi osapuoleksi.
Eli edellytät, että naisen koulutustaso on alempi?
Mieluummin minua alempi koulutustaso, kyllä. Tai samantasoinen.
Heikko itsetunto on aina turn off.
No oli heikko itsetunto tai ei, niin jos lääkäri tienaa 8500 euroa kuussa ja minä hieman yli 3000 euroa, niin ei tulisi ihan heti mieleen asua saman katon alla. Kyllä tuollaisessa tilanteessa miehuus kärsii ihan joka ukolla. Eikä sitä paitsi lääkäri/arkkitehti/mitä vaan kiinnostuisi minusta romanttisessa mielessä, vaan valitsee (nainen) jonkun omasta tai korkeammasta tulo/koulutusluokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kysy yleensä ollenkaan koulutuksesta tai ammatista, vaan haluan tutustua ihmiseen ihmisenä. Valitettavasti lähes kaikki haluavat alkaa myymään itseään niiden kautta ja se tympii. Se keskustelu voi viedä koko mielenkiintoisen keskustelun ihan hakoteille, kun toinen alkaa selittämään itsestään asioita kuin jossakin työhaastattelussa. En ole kiinnostunut sellaisista tiedoista, vaan haluaisin tutustua ihmisen ajatuksiin ensin muuten.
Kun itse on aikuinen hyvin pärjäävä, mutta tavallisesti elävä nainen, niin toisen koulutus 20-30 vuoden takaa ei ole ensimmäisten asioiden joukossa, joista on kiinnostunut.
Olen alle kolmekymppinen nainen ja huomannut, että ikäiseni korkeakoulutetut miehet alkavat myymään itseään koulutuksen tai ammatin kautta - varsinkin jos kyseessä on sellainen, jota yhteiskunnassa arvostetaan korkealle. Saattaa tulla jo tokassa lauseessa, että mä muuten olen tohtori/lääkäri. En kuitenkaan ole tähän mennessä törmännyt yhteenkään pelkän ammattikoulun käyneeseen mieheen, joka olisi oma-aloitteisesti tuomassa ammattiaan/koulutustaan esiin.
Naiset ovat osin itse myötävaikuttaneet tuohon. Miehenä saa aivan totaalisen eri vastaanoton, jos esittelen itseni vaan kasuaalisti ja ammattia kysyttäessä sanon jotain ylimalkaista (esim. kävin koulut paikkakunnalla X) kuin jos jonkun sivulauseen kautta mainitsee tai antaa olettaa, että on ehkä jotakin titteleitäkin. Välillä saattaa tulla melko kiusallisiakin tilanteita, jos joku on olettanut itseään matalammin koulutetuksi ja puhunut sitten vähän saarnaavalla tyylillä kuin alamaiselleen ja sitten käynytkin ilmi, että hän on se matalammin koulutettu. Toisaalta sitten jos on jossakin työmatkalla puku päällä ja sattuu juttelemaan esimerkiksi baaritiskillä jonkun kanssa niin tietyn tyyppisillä ihmisillä leviää melkein puna kasvoille, jos tulee ammateista puhe. Yhtäkkiä omat ihan paskat juttunikin muuttuvat tosi diipiksi ja niitä kuunnellaan silmät tuikkien.
Nykypäivänä monet yhteiskunnallisesti aktiiviset ihmiset kokevat ylipäänsä suurta tarvetta jaotella ihmisiä "kouluttamattomiin juntteihin" ja "kunnon ihmisiin" vähän samaan malliin kuin Yhdysvalloissa jaetaan republikaaneihin ja demokraatteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täytyy sanoa, että jos nainen on vaikka lääkäri minun ikäluokassani (35), niin ei hänestä minun kumppania tulisi. Eikä lääkäri minua huolisikaan. Olen itse AMK-koulutettu mies ja on ihan ok, jos nainen on vaikka perustason koulutettu. Mutta yläraja koulutukselle kyllä on, minkä jälkeen en enää tunne itseäni mieheksi tai suhteen tasavertaiseksi osapuoleksi.
Eli edellytät, että naisen koulutustaso on alempi?
Mieluummin minua alempi koulutustaso, kyllä. Tai samantasoinen.
Heikko itsetunto on aina turn off.
No oli heikko itsetunto tai ei, niin jos lääkäri tienaa 8500 euroa kuussa ja minä hieman yli 3000 euroa, niin ei tulisi ihan heti mieleen asua saman katon alla. Kyllä tuollaisessa tilanteessa miehuus kärsii ihan joka ukolla. Eikä sitä paitsi lääkäri/arkkitehti/mitä vaan kiinnostuisi minusta romanttisessa mielessä, vaan valitsee (nainen) jonkun omasta tai korkeammasta tulo/koulutusluokasta.
Kyllä se on ihan puhtaasti heikko itsetunto, ja erittäin heikko vieläpä, jos "miehuus kärsii" siitä että puoliso tienaa enemmän.
Ihmetellyt viime vuodet näitä lukiessa, miksei kukaan enää usko henkilökemiaan ja rakkauteen? Järjetöntä laskelmointia ja koulutuksia ja ammatteja ja tasoja ja turnoffeja. Hävetkää ihmiset ja eläkää tunteella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No täytyy sanoa, että jos nainen on vaikka lääkäri minun ikäluokassani (35), niin ei hänestä minun kumppania tulisi. Eikä lääkäri minua huolisikaan. Olen itse AMK-koulutettu mies ja on ihan ok, jos nainen on vaikka perustason koulutettu. Mutta yläraja koulutukselle kyllä on, minkä jälkeen en enää tunne itseäni mieheksi tai suhteen tasavertaiseksi osapuoleksi.
Eli edellytät, että naisen koulutustaso on alempi?
Mieluummin minua alempi koulutustaso, kyllä. Tai samantasoinen.
Heikko itsetunto on aina turn off.
No oli heikko itsetunto tai ei, niin jos lääkäri tienaa 8500 euroa kuussa ja minä hieman yli 3000 euroa, niin ei tulisi ihan heti mieleen asua saman katon alla. Kyllä tuollaisessa tilanteessa miehuus kärsii ihan joka ukolla. Eikä sitä paitsi lääkäri/arkkitehti/mitä vaan kiinnostuisi minusta romanttisessa mielessä, vaan valitsee (nainen) jonkun omasta tai korkeammasta tulo/koulutusluokasta.
Tuollainen parisuhde indikoi sitä, että miehen täytyy olla (jos ei muiden niin ainakin sen puolison mielestä) poikkeuksellisen hyvännäköinen. Itsellä on lääkärivaimo ja on sanonut ihan suoraan, ettei olisi kanssani, jos olisin paljon häntä pienituloisempi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetellyt viime vuodet näitä lukiessa, miksei kukaan enää usko henkilökemiaan ja rakkauteen? Järjetöntä laskelmointia ja koulutuksia ja ammatteja ja tasoja ja turnoffeja. Hävetkää ihmiset ja eläkää tunteella
Miehet elivät vuosisatoja ja tuhansia tunteella. Siitä meillä on todisteena lukemattomat pariskunnat, joissa mies on paljon menestyneempi kuin nainen. Naiset sen sijaan ovat aina pariutuneet ylöspäin. Nyt kun naiset ovat miehiä koulutetumpia, myös miehet ovat alkaneet laskelmoimaan.
Mieluummin minua alempi koulutustaso, kyllä. Tai samantasoinen.