Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kun mummu ja pappa ei halua lapsia hoitoon

Vierailija
05.07.2015 |

Heti alkuun kerrottakoon, että veljeni ainokainen on aina tervetullut mummolaan. Hänet jopa kutsutaan päiväkausiksi mummun ja papan luo.

Mutta meidän lapset eivät ole ilmeisesti "mitään". Heitä ei juuri kylään pyydetä, joskus jos itse kysyn hoitoapua niin tulee vastaukseksi, että "vain vähän aikaa". Tai sitten kieltävä vastaus vedoten kiireisiin.

Isompi lapsi ei enää edes kysele mummun ja papan perään, ei varmaan tunne oloaan siellä kotoisaksi enää. Pienempi lapsi on niin vähän hoidossa ollut, että vierastaa heitä. Ei varmaan edes muista heidän kasvonpiirteitäkään.

 

Miksi toiset lapset on tärkeämpiä kuin toiset? Onko lapsissani jotain vikaa? (voin itse vastata, että isompi on kiltti ja reipas poika, ja tämä nuorempi on todella suloinen ja hyväntuulinen taapero. Ei siis ole mitään mahdottomia adhd-tapauksia)

Kommentit (115)

Vierailija
61/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näistä kirjoituksista minulle tuli vaikutelma, että näiden pikkulasten vanhemmat haluavat olla omien vanhempiensa kanssa tekemisissä vain juuri sen verran, että saavat tuupattua lapsensa isovanhemmille hoitoon. Onko sukupolvien kesken myös täysin normaalia kanssakäymistä niin, että kaikki kolme sukupolvea viettävät aikaa yhdessä ilman mitään velvoitteita puolin tai toisin, vai ovatko isovanhemmat pelkästään hyväksikäytettävä hoitoautomaatti.

Vierailija
62/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 13:55"]

Arvon rouva (tai herra) 19: Nuoruudessanne lasten kunnallinen hoito oli harvinaisempaa kuin nyt. Vain harvoissa kaupungeissa oli leikkikenttätoimintaa. Lisäksi monet isovanhemmat asuivat maalla ja viljelivät maata. Kyllä sinne muutama mukula mahtui vasikoitten ja kanojen sekaan. Tai isovanhemmat olivat jo eläkkeellä ja hoitelivat muksuja kotona tai mökillä. Silloin ei ollut vielä yleistä, että ikäihmiset lomailivat tai peräti asuivat osan vuodesta etelässä. Ja aikanaan oli enemmän kuin tavallista, että perheen äiti oli kotona, jolloin hänellä oli mahdollisuus hoidella lastensa lapsia. Tänä päivänä monet isovanhemmat ovat niin nuoria, että ovat molemmat vielä työelämässä. On ihan ymmärrettävää, jos likellä eläkeikää olevat ihmiset eivät jaksa pikkulasten hoitamista. Eivätkä kaikki isovanhemmat ole mitään airasamulineja, jotka olisivat täydessä iskussa vielä lähes yhdeksänkymppisinä. Ne vaivat ja taudit voivat iskeä nuorempanakin. Jonakin päivänä olisi voimia hoitaakin lapsia, toisenä päivänä sitten taas ei. Tälläkin palstalle te nuoret aikuiset kehutte, miten olette maistereita tohtoreita melkein jokainen, mutta jotain on jäänyt teiltä saamatta: käsitys siitä, että jokainen on itse vastuussa omasta jälkikasvustaan. Itsekkyyttä sen sijaan kurssivaatimuksissa on tainnut olla tupla- ellei peräti tripla-annos.

Kauheaa katkeruutta huokuu monista viesteistä. Oikein pahaa tekee. Muistakaa kirjoittajat, että isovanhemmat ovat aikanaan lapsensa (siis teidät ruikuttajatkin) hoitaneet ja kasvattaneet. Nyt heillä on jo oikeus itse päättää tekemisistään ja menemisistään. Te heidän aikuiset lapsenne hoidatte itse oman jälkikasvunne. Jos tuo teidän sisaruskateutenne ja katkeruutenne voitaisiin muuttaa positiiviseksi voimaksi, niin voi vain kuvitella, mitä kaikkea hyvää sillä saataisiinkaan aikaan.

[/quote]

Kukin saa olla ihan niin sydämetön kuin haluaa, sehän se nykyinen pelinhenki tuntuu olevan. Lapset, lapsenlapset, pelkkää haittaa ja riesaa vain, tuntuu vanhempieni sukupolvi ajattelevan :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No miettikääpä nyt, millaista se nykyajan mummon elämä siellä maatilalla olisi, kun jokainen lapsista toisi lapsensa hoitoon koko kesäksi.

-Esikoistytön lapsille ei saa sitten syöttää makeaa, vaan pelkästään maissinaksuja. Ja ei saa syöttää lusikalla, vaan antaa sormipaloja, että motoriikka kehittyy. Pihalle tietenkään ei saa päästää yksin. Kummallekin pitää illalla lukea omaa iltasatukirjaa, ennen kuin nukkuvat

-keskimmäisen pojan kahdelle lapselle ei saa antaa muuta, kuin luomuruokaa. Perunakin on kielletty, koska perhe karppaa. Isompaa pitää nukuttaa taputtamalla pyllylle ja nuoremmalla pitää olla vihreä yövalo, koska on tottunut siihen. Kummallekin lapselle pitää järjestää kehittävä leikkihetki kaksi kertaa päivässä.

-Nuorimman pojan vaimo tuo listan myös lastenhoidosta. Hänen Carita-Ceciliansa on tottunut, että joka aamu hänen pitkiä kutrejaan harjataan sata kertaa ja ketään kolmesta lapsesta ei saa kieltää, vaan heidän kanssaan pitää neuvotella, kuin tasa-arvoisten aikuisten kanssa, koska pitää ymmärtää, että he ovat pieniä ihmisiä. Nuorempi Cilla-Caroliina on tottunut joka ilta sensorisen integraation tyylisiin heijaamisiin, jotta hänen hermosto kehittyy ja hän voi näin valmentautua lapsinerona tuleviin yliopisto-opiskeluihin. Ja tietenkin nuorin, kuuden kuukauden ikäinen Canna-Cuopursu on erityisherkkä lapsi ja häntä täytyy tulkita ihan eri tavoin, kuin muita ja hänelle pitää juottaa apteekin erityismaitoa, koska erityisherkkänä vauvana hänen erityisherkkä somaattinen hermosto voi ärtyä tavallisesta tuttelimaidosta

 

Yritä siinä sitten mummona hoitaa koko kesä katrasta

Vierailija
64/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:07"]Näistä kirjoituksista minulle tuli vaikutelma, että näiden pikkulasten vanhemmat haluavat olla omien vanhempiensa kanssa tekemisissä vain juuri sen verran, että saavat tuupattua lapsensa isovanhemmille hoitoon. Onko sukupolvien kesken myös täysin normaalia kanssakäymistä niin, että kaikki kolme sukupolvea viettävät aikaa yhdessä ilman mitään velvoitteita puolin tai toisin, vai ovatko isovanhemmat pelkästään hyväksikäytettävä hoitoautomaatti.
[/quote]
Me ainakin pyrimme vierailemaan isovanhemmilla ja olemaan yhteyksissä, vaikka hoitoapua ei ole tarjolla. Minusta se on alkanut tuntumaan kovin vaivalloiselta, kun tuntuu että olemme vain häiriöksi pikkulapsemme kanssa. Ei siellä kukaan mitään kontaktia lapseen pahemmin ota, eniten ehkä isäni naisystävä kaikista isovanhemmista. Haluavat keskittyä aikuisten juttuihin ja tuntuu että lapset on häiriöksi.

Vierailija
65/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:07"]Näistä kirjoituksista minulle tuli vaikutelma, että näiden pikkulasten vanhemmat haluavat olla omien vanhempiensa kanssa tekemisissä vain juuri sen verran, että saavat tuupattua lapsensa isovanhemmille hoitoon. Onko sukupolvien kesken myös täysin normaalia kanssakäymistä niin, että kaikki kolme sukupolvea viettävät aikaa yhdessä ilman mitään velvoitteita puolin tai toisin, vai ovatko isovanhemmat pelkästään hyväksikäytettävä hoitoautomaatti. [/quote] Me ainakin pyrimme vierailemaan isovanhemmilla ja olemaan yhteyksissä, vaikka hoitoapua ei ole tarjolla. Minusta se on alkanut tuntumaan kovin vaivalloiselta, kun tuntuu että olemme vain häiriöksi pikkulapsemme kanssa. Ei siellä kukaan mitään kontaktia lapseen pahemmin ota, eniten ehkä isäni naisystävä kaikista isovanhemmista. Haluavat keskittyä aikuisten juttuihin ja tuntuu että lapset on häiriöksi.

[/quote]

Luletteko te, että ne entisajan mummut leikki niiden lasten kanssa. Kakarat juoksi heinäpelloilla ja rannoilla yksin uimassa ja kukaan ei perään katsonut. Illalla odotettiin, että kaikki tulee sisälle. Kyllä ennen aikuiset teki aikuisten juttuja. Tämä on ihan uusi juttu, että kun kiinan keisari syntyy, koko suvun pitää langeta lattialle kontalleen viihdyttämään kiinan keisaria ja jättää kaikki aikuisten jutut kesken.

Vierailija
66/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:15"][quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:12"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:07"]Näistä kirjoituksista minulle tuli vaikutelma, että näiden pikkulasten vanhemmat haluavat olla omien vanhempiensa kanssa tekemisissä vain juuri sen verran, että saavat tuupattua lapsensa isovanhemmille hoitoon. Onko sukupolvien kesken myös täysin normaalia kanssakäymistä niin, että kaikki kolme sukupolvea viettävät aikaa yhdessä ilman mitään velvoitteita puolin tai toisin, vai ovatko isovanhemmat pelkästään hyväksikäytettävä hoitoautomaatti. [/quote] Me ainakin pyrimme vierailemaan isovanhemmilla ja olemaan yhteyksissä, vaikka hoitoapua ei ole tarjolla. Minusta se on alkanut tuntumaan kovin vaivalloiselta, kun tuntuu että olemme vain häiriöksi pikkulapsemme kanssa. Ei siellä kukaan mitään kontaktia lapseen pahemmin ota, eniten ehkä isäni naisystävä kaikista isovanhemmista. Haluavat keskittyä aikuisten juttuihin ja tuntuu että lapset on häiriöksi.

[/quote]

Luletteko te, että ne entisajan mummut leikki niiden lasten kanssa. Kakarat juoksi heinäpelloilla ja rannoilla yksin uimassa ja kukaan ei perään katsonut. Illalla odotettiin, että kaikki tulee sisälle. Kyllä ennen aikuiset teki aikuisten juttuja. Tämä on ihan uusi juttu, että kun kiinan keisari syntyy, koko suvun pitää langeta lattialle kontalleen viihdyttämään kiinan keisaria ja jättää kaikki aikuisten jutut kesken.
[/quote]
Niin, ongelma varmaan onkin siinä kun niitä muita lapsia ei ole. Lapsemme on ainoa lapsenlapsi, eikä lisää ole varmaan vuosiin tulossa. Olisi se nyt ihan kiva jos joku ottaisi sitä pientäkin vähän huomioon. En minä odota että kukaan hänen kanssaan leikkisi, ajattelen vain että eikö isovanhempi halua opettaa mitään, jutella, tai jotain??

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omassa kirjoituksessani ainakin tarkoitin sitä että isovanhemmat voisivat tulla meille. Leikkisivät lasten kanssa tai muuten viettäisiät aikaa. Voisin jopa olla itse kotonakin silloin. Saisivat tulla valmiiseen pöytään,ei tarvitsisi siivota kunhan vaan viitsisivät olla lasten kanssa.Sekin on rentouttavaa kun saisi edes joskus siivota rauhassa ilman huonoa omatuntoa. Itse muistan lapsuuden orjatyö mummolareissut ja ne olikin kesän parhaita. Vaikka ei uskoisi kuinka kivaa oli puiden kannossa,marjojen poiminnassa ja navettahommien apuna.

Vierailija
68/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyse siis jo isosta leikki-ikäisestä jolla juttua riittäisi ja joka olisi hyvin otettu jos joku muu aikuinen puuhaisi hänen kanssaan jotain, ihan mitä vaan. Nro 72

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko päijät-hämeen suunnalta? Voisin hoitaa lapsiasi joskus. Itselläni ei vielä ole lapsenlapsia ja omat ovat jo aikuisia. Olen jo pidemmän aikaa miettinyt miten pääsisi mummitoimintaan mukaan. Tarvetta ilmeisesti olisi enemmänkin.

Vierailija
70/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sellasia autetaan ketkä eivät pärjää itsekseen.

Miul sanotaan suoraan, että ei jakseta ottaa lapsia hoitoon. Toisten sisarusten lapsia kyllä jaksetaan hoitaa. Kieroa hommaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:35"]Sellasia autetaan ketkä eivät pärjää itsekseen.

Miul sanotaan suoraan, että ei jakseta ottaa lapsia hoitoon. Toisten sisarusten lapsia kyllä jaksetaan hoitaa. Kieroa hommaa!

[/quote]Heikot yksilöt ovat etuoikeutettuja lastenhoitoon, joten ole tyytyväinen:-).

Vierailija
72/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 11:37"]Veikkaan, ettei tässä ongelma ole lapsissa, vaan jossain muussa. Onko vävy epämieluisa?
[/quote]Pitäisi olla alistuva, nössö ja hiirulainen sen vävyn niinkuin lasten äidinkin.
Sellanen on narskulle mieleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 13:55"]

Arvon rouva (tai herra) 19: Nuoruudessanne lasten kunnallinen hoito oli harvinaisempaa kuin nyt. Vain harvoissa kaupungeissa oli leikkikenttätoimintaa. Lisäksi monet isovanhemmat asuivat maalla ja viljelivät maata. Kyllä sinne muutama mukula mahtui vasikoitten ja kanojen sekaan. Tai isovanhemmat olivat jo eläkkeellä ja hoitelivat muksuja kotona tai mökillä. Silloin ei ollut vielä yleistä, että ikäihmiset lomailivat tai peräti asuivat osan vuodesta etelässä. Ja aikanaan oli enemmän kuin tavallista, että perheen äiti oli kotona, jolloin hänellä oli mahdollisuus hoidella lastensa lapsia. Tänä päivänä monet isovanhemmat ovat niin nuoria, että ovat molemmat vielä työelämässä. On ihan ymmärrettävää, jos likellä eläkeikää olevat ihmiset eivät jaksa pikkulasten hoitamista. Eivätkä kaikki isovanhemmat ole mitään airasamulineja, jotka olisivat täydessä iskussa vielä lähes yhdeksänkymppisinä. Ne vaivat ja taudit voivat iskeä nuorempanakin. Jonakin päivänä olisi voimia hoitaakin lapsia, toisenä päivänä sitten taas ei. Tälläkin palstalle te nuoret aikuiset kehutte, miten olette maistereita tohtoreita melkein jokainen, mutta jotain on jäänyt teiltä saamatta: käsitys siitä, että jokainen on itse vastuussa omasta jälkikasvustaan. Itsekkyyttä sen sijaan kurssivaatimuksissa on tainnut olla tupla- ellei peräti tripla-annos.

Kauheaa katkeruutta huokuu monista viesteistä. Oikein pahaa tekee. Muistakaa kirjoittajat, että isovanhemmat ovat aikanaan lapsensa (siis teidät ruikuttajatkin) hoitaneet ja kasvattaneet. Nyt heillä on jo oikeus itse päättää tekemisistään ja menemisistään. Te heidän aikuiset lapsenne hoidatte itse oman jälkikasvunne. Jos tuo teidän sisaruskateutenne ja katkeruutenne voitaisiin muuttaa positiiviseksi voimaksi, niin voi vain kuvitella, mitä kaikkea hyvää sillä saataisiinkaan aikaan.

[/quote]

Kukin saa olla ihan niin sydämetön kuin haluaa, sehän se nykyinen pelinhenki tuntuu olevan. Lapset, lapsenlapset, pelkkää haittaa ja riesaa vain, tuntuu vanhempieni sukupolvi ajattelevan :(

[/quote]

Jos olen rehellinen, niin niistä lapsenlapsista ei ole kuin haittaa! Ekan lapsenlapsen synnyttyä sain ohjeet siitä, mitä kaikkea pitää mummolaan hankkia matkasängystä syöttötuoliin, mitkä kaikki tavarat pitää nostella pois tai siirtää kaappiin tulevan taaperon vierailuja ajatellen, miten marjat pitää säilöä ilman sokeria ja miten piha aidata lapsen vierailuja varten. Miniöiden mielestä seuraavat 10-15 vuotta meillä täytyy olla lapsiystävällinen koti, jotta on helppo vierailla.

Miksi minä en saa määrätä siitä, miten lapseni kotinsa sisustavat, kun lapseni puolisoineen haluavat päättää, miltä kodissani näyttää. Ei huonekasveja, joita lapsi voi vahingossa maistella, ei teräväreunaisia huonekaluja, ei mattoja... Kaikki tämä siksi, että lapsiperhe voi huoleti vierailla luonani eikä suinkaan siksi, että itse viihdyn kodissa, joka on lapsimyönteinen.

Vierailija
74/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:42"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:09"]

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 13:55"]

Arvon rouva (tai herra) 19: Nuoruudessanne lasten kunnallinen hoito oli harvinaisempaa kuin nyt. Vain harvoissa kaupungeissa oli leikkikenttätoimintaa. Lisäksi monet isovanhemmat asuivat maalla ja viljelivät maata. Kyllä sinne muutama mukula mahtui vasikoitten ja kanojen sekaan. Tai isovanhemmat olivat jo eläkkeellä ja hoitelivat muksuja kotona tai mökillä. Silloin ei ollut vielä yleistä, että ikäihmiset lomailivat tai peräti asuivat osan vuodesta etelässä. Ja aikanaan oli enemmän kuin tavallista, että perheen äiti oli kotona, jolloin hänellä oli mahdollisuus hoidella lastensa lapsia. Tänä päivänä monet isovanhemmat ovat niin nuoria, että ovat molemmat vielä työelämässä. On ihan ymmärrettävää, jos likellä eläkeikää olevat ihmiset eivät jaksa pikkulasten hoitamista. Eivätkä kaikki isovanhemmat ole mitään airasamulineja, jotka olisivat täydessä iskussa vielä lähes yhdeksänkymppisinä. Ne vaivat ja taudit voivat iskeä nuorempanakin. Jonakin päivänä olisi voimia hoitaakin lapsia, toisenä päivänä sitten taas ei. Tälläkin palstalle te nuoret aikuiset kehutte, miten olette maistereita tohtoreita melkein jokainen, mutta jotain on jäänyt teiltä saamatta: käsitys siitä, että jokainen on itse vastuussa omasta jälkikasvustaan. Itsekkyyttä sen sijaan kurssivaatimuksissa on tainnut olla tupla- ellei peräti tripla-annos.

Kauheaa katkeruutta huokuu monista viesteistä. Oikein pahaa tekee. Muistakaa kirjoittajat, että isovanhemmat ovat aikanaan lapsensa (siis teidät ruikuttajatkin) hoitaneet ja kasvattaneet. Nyt heillä on jo oikeus itse päättää tekemisistään ja menemisistään. Te heidän aikuiset lapsenne hoidatte itse oman jälkikasvunne. Jos tuo teidän sisaruskateutenne ja katkeruutenne voitaisiin muuttaa positiiviseksi voimaksi, niin voi vain kuvitella, mitä kaikkea hyvää sillä saataisiinkaan aikaan.

[/quote]

Kukin saa olla ihan niin sydämetön kuin haluaa, sehän se nykyinen pelinhenki tuntuu olevan. Lapset, lapsenlapset, pelkkää haittaa ja riesaa vain, tuntuu vanhempieni sukupolvi ajattelevan :(

[/quote]

Jos olen rehellinen, niin niistä lapsenlapsista ei ole kuin haittaa! Ekan lapsenlapsen synnyttyä sain ohjeet siitä, mitä kaikkea pitää mummolaan hankkia matkasängystä syöttötuoliin, mitkä kaikki tavarat pitää nostella pois tai siirtää kaappiin tulevan taaperon vierailuja ajatellen, miten marjat pitää säilöä ilman sokeria ja miten piha aidata lapsen vierailuja varten. Miniöiden mielestä seuraavat 10-15 vuotta meillä täytyy olla lapsiystävällinen koti, jotta on helppo vierailla.

Miksi minä en saa määrätä siitä, miten lapseni kotinsa sisustavat, kun lapseni puolisoineen haluavat päättää, miltä kodissani näyttää. Ei huonekasveja, joita lapsi voi vahingossa maistella, ei teräväreunaisia huonekaluja, ei mattoja... Kaikki tämä siksi, että lapsiperhe voi huoleti vierailla luonani eikä suinkaan siksi, että itse viihdyn kodissa, joka on lapsimyönteinen.

[/quote]

Kun tullaan mummoksi, niin naisen tehtävähän on lopettaa oma elämä ja parisuhde miehensä kanssa. Elämän tärkein sisältö pitää olla sen jälkeen lapsenlapsi. Onhan se nyt törkeää, jos mummi haaveilee vielä kiksauttavansa miehensä kanssa ja viettävänsä aikaa parisuhteessa ja puuhailevansa vihdoin miehensä kanssa niitä juttuja, mitä ei ehtinyt, kun oli nuorempi ja kulki töissä ja lapset pyöri jaloissa.

Kaikkein helpointa olisi, jos papat kuolisivat nuorina, niin mummut jäisivät yksin ja aviomies ei häiritsisi mummun omistautumista lapsenlapsilleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:41"][quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 11:37"]Veikkaan, ettei tässä ongelma ole lapsissa, vaan jossain muussa. Onko vävy epämieluisa?
[/quote]Pitäisi olla alistuva, nössö ja hiirulainen sen vävyn niinkuin lasten äidinkin.
Sellanen on narskulle mieleen.
[/quote] Reps :D.

Vierailija
76/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 14:20"]Omassa kirjoituksessani ainakin tarkoitin sitä että isovanhemmat voisivat tulla meille. Leikkisivät lasten kanssa tai muuten viettäisiät aikaa. Voisin jopa olla itse kotonakin silloin. Saisivat tulla valmiiseen pöytään,ei tarvitsisi siivota kunhan vaan viitsisivät olla lasten kanssa.Sekin on rentouttavaa kun saisi edes joskus siivota rauhassa ilman huonoa omatuntoa. Itse muistan lapsuuden orjatyö mummolareissut ja ne olikin kesän parhaita. Vaikka ei uskoisi kuinka kivaa oli puiden kannossa,marjojen poiminnassa ja navettahommien apuna.
[/quote]
...???? Mitä tarkoitat orjatyöllä mummolassa

Vierailija
77/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoit ap, että nuorempi lapsesi ei edes tunnista isovanhempiaan. Eikö ennen yökyläilyn tai hoidon aloitusta olisi hyvä tutustua niihin isovanhempiin vanhempien läsnäollessa? Eihän sillä lapsella tuossa tilanteessa ole edes turvallinen olo jäädä vieraiden hoitoon. Ja yhtä vieraalta se lapsi tuntuu isovanhemmista kuin ne isovanhemmat lapsesta. Lastenhoito voi tuntua vieraalta isovanhemmista, joiden omista lapsenhoitovuosista on jo vuosikymmeniä aikaa. 1-vuotiaan hoitaminen voi yhtäkkiä tuntua jopa pelottavalta, vaikka sitä lasta näkisi viikoittain. Tähän vielä päälle nelivuotias, jota isovanhemmat tuskin uskaltavat jättää vahtimatta, vaikka vanhempien mielestä lapsi ei enää jatkuvaa aikuisen valvontaa kaipaisikaan.

 

Vierailija
78/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä ikäisiä teidän vanhempanne ovat? Näistä kirjoituksista saa sen käsityksen, että he ovat jo aika iäkkäitä tai ainakin eläkkeellä.

Omat vanhempani ovat 56 ja 57 vuotiaita. Itse olen 32 ja lapseni 6 ja 4. Vanhempani ovat vielä kauan työelämässä ja asuvat 200 kilometrin päässä. Molemmat ovat vuorotöissä. En millään oleta, että vanhempieni pitäisi vapaapäivinään hoitaa meidän tai veljeni lapsia. Nuo päivät on tarkoitettu toipumiseen.

Kylässä käydään puolin ja toisin muutaman kerran vuodessa. Kivaa on.

Vierailija
79/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

veikkaan, että taustalla on jotain, jota ap ei edes tajua.

Ehkä veli ei pyydä lapselleen hoitopaikkaa, vaan kanssakäyminen on luonnollista ja kyläillään puolin ja toisin.

Ehkä veljen lapsen hoitaminen on helpompaa - ei tule ohjeita ja neuvoja, ei arvostella jälkikäteen. Lähipiirissä on sisarukset, joista toisen lapset ovat usein mummolassa, toisen eivät koskaan. Juurikin samalla tavalla kuin ap:lla (toisen lapsia pyydellään, toisen ei). Heillä taustalla  on se, että toinen sisaruksista on todella tarkka, antaa tarkat ohjeet mitä pitäisi syödä, mitä ei saa syödä, mitä saa tehdä, mitä ei saa tehdä. Toinen sisaruksista taas luottaa vanhempiinsa eikä anna pikkutarkkoja ohjeita, ei myöskään arvostele jälkikäteen (arvostella voi ilmeillä, eleillä, äänenpainoilla). 

Lisäksi tämä vaativa sisarus olisi vailla lastenhoitoapua omien aikataulujensa mukaan, toinen sisarus taas vanhempiensa aikataulujen mukaan. 

Voitte varmasti päätellä, kumman sisaruksen lapsia pyydellään kylään.

Ja yhden lapsen hoitaminen on helpompaa kuin kahden.

Vierailija
80/115 |
05.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap: oletkko vain lapsenhoitoavun tarpeessa, etkö muuten tapaa isovanhempia? Kutsu kylään tai mene kylään (ilman, että isovanhemmilla vastuuta lapsenlapsista).

Kuulostaa oudolta, ettei lapsi tunnista isovanhempieen - ette siis tapaa kovin usein. Onko isovanhempien tehtävä toimia lapsenhoitoapuna, muuten ei ole mitään asiaa olla tekemisissä? Vai miten selität, ettei lapsi edes tunnista isovanhempiaan?

Tässä taitaa olla se syy, eli katso peiliin ap. 

Itse olemme paljon tekemisissä vanhempiemme kanssa, pääasiassa ihan porukassa,  välillä lapset ovat hoidossa ja siten isovanhempien vastuulla. Kanssakäyminen on luonnollista.