Mököttäminen on vallankäyttöä?

Lapsille mies puhuu normaalisti, mutta mulle vain välttämättömät. "Annatko maidon." Ilmapiiri on ikävä ainakin musta.

Itsessä ei tietenkään ole mitään vikaa koskaan.

Varmasti on vikaa, sitä en ole väittänyt.

Ja tosiaan miten toimia kun mökötyksen jälkeen riita lakaistaan maton alle? Selvittäminen jää kokonaan tai pintapuoliseksi, koska pelkään että mies suuttuu taas ja mökötys jatkuu. Auttakaa. Ap

Meillä myös on mököttävä mies, eli tuppisuuna möllöttää sanomatta mitään.. No, se loppui lopulta, kun joka kerran hänen mököttäessä pyysin omalta osaltani anteeksi, sanoin sanottavani asiallisesti ja annoin miehen olla. Käyttäydyin aivan, kuin olisi ollut ihan normaali tilanne ja olin ystävällinen, en tuijotellut enkä odottanut hänen lopettavan, vaan juttelin ohimennessä tavallisista asioista, kommentoin vaikka jotain telkkariohjelmaa jos katottiin telkkaria, kommentoin ruokaa jota söimme, ihan mitä vaan tavallista ja ns esitin, että hän EI mököttänyt ja että se ei vaikuta minuun millään lailla. En ärsyyntynyt enkä maanitellut, hyvitellyt tms. Olin vain oma itseni. Muutamien kertojen jälkeen se mökötys väheni ja nykyään se on loppunut kokonaan. En siis antanut HÄNEN käytöksensä vaikuttaa enää itseeni, vaikka joskus kiehuin sisältä ja teki tiukkaa. Tiedän niin tuon ärsytyksen, kun haluis jo selvittää asiat ja puhua, mutta toinen ei. Raivostuttavaa! Se vaatii suunnatonta kärsivällisyyttä ja sitä, että antaa olla. Antaa toisen jumittaa siinä negatiivisessa mielentilassa. Tsemppiä!

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 20:28"]Mies miettii. Olette varmasti kummatkin loukanneet toisianne. Anna hänen olla aikansa ja koittakaa selvittää välinne.
[/quote]

Mun mies kans mököttää helposti pari päivää. Ei siinä mitään jos sen jälkeen suostuisi keskustelemaan asian loppuun. Vaan kun ei. Sitten samat asiat toistuu ja mies livistää tilanteesta mököttämään.

Kiitos 27! Itse olen koittanut tuota asian yksipuolista selvittämistä ja tilanteen normalisointia omalta osalta, mutta meillä se ei vielä suju. Mies suuttuu ja on puolustuskannalla, vaikka en mielestäni syytä häntä vaan kerron oman kantani riitaan. Voi olla että menen selvittämään asiaa liian aikaisin. Mutta jos se on toiminut teillä, niin ehkäpä se toimii meillä. Kiitos. Ap

Niin, se liian aikaisin meneminen tosiaan ärsyttää minunkin miestäni, en osaa aikaa sanoa, mutta ehkä tunnin kuluttua itseltä onnistuu se rauhallinen, asiallinen ja ystävällinen selitys omasta puolestani ja monasti halaan/suukotan anteeksipyydön kera, vaikka ottaisi pannuun kuinka lujaa. Se, että on itse "aikuismaisempi" noissa mökötystilanteissa, auttaa miestäkin huomaamaan, kuinka turhaa se mökötys on ja kuinka hän vain omaa oloaan pahentaa ja lietsoo itselleen pahaa mieltä. Se, että "aina" minun itseni pitää olla se aikuismaisempi, on kyllä raskasta alkuun, koska tuntuu siltä, että toinen ei ota vastuuta asioista ja riidasta. Mutta se auttaa itseäkin huomaamaan, että on vastuussa vain omasta käytöksetään ja reagoinnistaan, toinen on vastuussa omasta puolestaan.

Kiitos 29! Totta, olet oikeassa ja luot mulle uskoa. Kuten sanottu, mieheni on hyvä mies, mutta nämä riidan selvittelyt ovat vaan niin raskaita. Itselleni kompastuskivi on tuo anteeksipyytäminen ilman että toinen tulee vastaan. Vikaa on minussakin. Haluaisin selvittää asian niin että molemmat kertoisivat kantansa ja voisimme ymmärtää ja oppia. Pienemmissä riidoissa näin käykin, mutta kun mieheni suuttuu se kestää ja kestää. Kun nyt pohdin niin varsinainen asia ei ole suuttumuksen määrässä oleellista vaan jotenkin se tunnetila mikä syntyy miehelle. Hän kokee helposti asiat syyttämiseksi, vaikken tarkoita niitä sellaisina.

Mutta nyt treenaan tuota asioiden oikea-aikaista yksipuolista selvittämistä + anteeksipyytämistä. Siinä on mulle opiskeltavaa joksikin aikaa.. Ei oo helppoa mutta yritän.

Kuten sanottua, kiitos 29!

Eipä mitään :) Ole sinä se "fiksumpi" noissa tilanteissa ja anna itsellesi ja miehellesi aikaa muuttaa toimintatapoja noissa tilanteissa. Turhauttavaahan se on, jos toinen ei halua selvittää asioita samaan tapaan, kuin itse. Mutta tarpeeksi monta kertaa, kun on toiminut toisin ja oppinut itse reagoimaan eri lailla, monasti se toinenkin alkaa kiinnittää huomiota omaan käytökseensä. Luota itseesi ja mieheen, että uuden toimintatavan voi oppia ajan kanssa. -27 & 29

Up