Mistä kaikesta olet selvinnyt? - jaetaan toivoa toisillemme
Välillä elämä on äärimmäisen vaikeaa ja tuntuu ettei meneillään olevista haasteista selviä. Ihminen on kuitenkin kovaa tekoa ja voi selvitä äärimmäisistäkin kokemuksista. Mistä sinä olet selvinnyt?
Kommentit (49)
- Sosiaalisesta ahdistuksesta/tilanteiden pelosta.
- Oman äidin yhtäkkisestä kuolemasta.
- Vuokravelasta.
Kaikenlaista muutakin on ollut. Olen ottanut motokseni että asioilla on tapana järjestyä...
Väkivaltaisesta ja rakkaudettomasta lapsuudesta.
Pitkäaikaistyöttömyydestä.
Ulosotosta.
Useamman vaikeasti vammaisen lapsen saamisesta ja kasvattamisesta. Ilmenivät vasta kun kaikki olivat jo syntyneet.
Mieheni muistisairaudesta.
Omasta liikuntakyvyn vieneestä sairaudesta.
Selvisin rumasta erosta. Mies petti työkaverin kanssa ja perusti perheen. Minun kanssani siirsi lasten tekoa.
Tälläisiä aloituksia lisää! <3
Lapsuudessa koettu väkivalta ja seksuaalinen koskettelu (oma isä)
Koulukiusaaminen
Väkivaltainen narsisti mies
Hirvikolari
Läheisen itsemurha
Oma itsetuhoisuus, masennus ja surkea itsetunto
Fyysinen sairaus
Nyt olen onnellinen, hyvässä parisuhteessa <3 Haluan vihdoin elää, kokea ja olen päässyt eroon katkeruudesta. Uskon että asiat järjestyy. Nyt minulla on hyvä koti, ystäviä ja läheisillä on asiat paremmin vaikka olosuhteet näytti ettei ikinä voisi mikään muuttua. Kiitän rukouksista, ja siitä että elämäni muuttui.<3
Älä anna olosuhteiden määrittää sinua tai sinun tulevaisuutta. Näytti kuinka pahalta tahansa, asiat VOI muuttua!<3
Masennuksesta ja itsetuhoisuudesta.
Mikään ei ole ikuista ❤️
Omasta itsemurhayrityksestä, abortista, henkisestä väkivallasta. Huumeista, alkoholismista. Olen onnellinen nyt. Erittäin.
Väkivaltainen lapsuus hullun lapsenhakkaaja-narsistin lapsena. Väkivalta jatkui henkisenä väkivaltana ja uhkailuna aina nelikymppiseksi asti. Sitten viimein sain välit poikki. Silti taitaa mennä loppuelämä narsistin tuhojen paikkailuun.
Kahdeksan keskenmenoa. Kahdesti potkut yt:ssä.
Ei ole edes pahimmasta päästä :)
Mitä tarkoitat selviämisellä?
Sitä että on hengissä? Että ei ole katkeroitunut tai kyynistynyt? Että ei ole koskaan oireillut mitenkään psyykkisesti tai fyysisesti? Tai mitä?
Eikö tässä ketjussa jaeta lähinnä epätoivoa? Hirveitä low life -elämiä kaikilla, kun lukeekin näitä ritirimpsuja pelkkää peetä mäihää vaan…
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat selviämisellä?
Sitä että on hengissä? Että ei ole katkeroitunut tai kyynistynyt? Että ei ole koskaan oireillut mitenkään psyykkisesti tai fyysisesti? Tai mitä?
Sitä, että ihmisestä on tullut itsekeskeinen, itsekäs mulqku, jolla ei ole enää tippaakaan voimavaroja tai myötätuntoa esim. katkeria tai ongelmiaan työstäviä kohtaan. On ”onnellinen” omassa kovassa välinpitämättömyydessään, herkkyytensä kadottaneena, miettien aina vain sitä, miten minä minä minällä nyt menisi paremmin.
Se heille toki suotakoon. Mutta pitäkää se t*rpanne tukossa, jos joku on vielä katkera tai työstää (=vaikkapa jakaa palstalla) ongelmiaan.
Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat selviämisellä?
Sitä että on hengissä? Että ei ole katkeroitunut tai kyynistynyt? Että ei ole koskaan oireillut mitenkään psyykkisesti tai fyysisesti? Tai mitä?
Jokainen saa tässä määritellä sen itse :)
Ihmeellistä nähdä mistä kaikesta ihmiset ovat selvinneet, ei voi oikein muuta todeta.
Ap
Selvisin siitä että kalja loppui kesken. Onneksi Peralla oli varastoa ja pystyi lainaamaan.
Isä, äiti ja äidin sisko kuolivat 4 vuoden sisällä, kun olin kolmekymppinen. Äiti oli alkoholisti ja se toi omat ongelmansa. Isän firma jäi minulle ja siskolleni käteen ja selviteltäväksi. Stressasin ja sairastuin vakavaan tautiin. Samaan aikaan asuin avoliitossa narsistisen miehen kanssa, joka väheksyi suruani ja vaikeuksiani. Lisäksi hän halveksi sairaudesta ja siihen liittyvästä lääkityksestä johtuvaa lihomistani. Hän sanoi, että haluaisi siron naisen. Se loukkasi ehkä eniten.
Kaikesta muusta psksta olen selvinnyt, paitsi lapseni hyväksikäytöstä. Olen aivan rikki edelleen, vuosienkin jälkeen. Käyn kyllä töissä ja huolehdin lapseni asioista jne.
Oma kumppani koitti tappaa. Kun seuraavana päivänä heräsi humalastaan ei edes muistanut tapahtumaa. Jälkikäteen sanoi että ansaitsin sen koska ärsytin, oma vika.
Muutaman kerran olen ollut tosi lähellä tappaa itseni mutta valinnut sitten kuitenkin elämän.
Minut on jätetty viestillä. Naamatusten ei uskaltanut aikuinen mies puhua.
Olen jäänyt työttömäksi.
Koulukiusaamisesta ja sosiaalisten tilanteiden jännittämisestä, vaikka vielä aspergerin vaikutuksesta siitä vähän kärsinkin ja ihan varmasti tuun kärsimään vielä uusia ihmisiä tavattaessa. Lukion kolmannen vuoden syksyllä mulla oli kuukauden mittainen ajanjakso etten uskaltanut mennä luokkaan, vaikka olin jo seisomassa melkein luokan oven vieressä ja käännyin kotiin.
T: M27
Äitini yllättävästä kuolemasta odottaessani vauvaa.
Ahdistuksesta, jolloin pelkäsin satuttavani jotakuta.
Tytötömydestä jos se on jatkuvaa on perustoimentulotuki sillä kyllä pärjää.Josystäväsi tutavasi sinut jättänyt kun heistä et ole normi kansalinen työttömänä.Joka kaupungin osassa on asukastalot,sinne vaan mukaan .jos ei jaksa kuin istua ? Olet edes läsnä,näet muita! Jos asut Helsingin lähiö ikään katsomatta: Kallio, Kannelmäki, Kontula on D-asema. Käy kurkaamassa heidän sivuja F.B. näet ne vaikka et pystyisi kirjautumaan.Olet niihin sydämellisesti tervetullut kuin Punasen ristin eri toiminnat,menen niden sivuille.Unohtamatta kurkaa Helsinki-Mission sivut. Yksin ei kannata jädä makaa petin.Pidä päivä rytmi työtömänä.Kello soimaan 6-7 aamut. Kerran kirjotit tänne pääset netti.Juoo aamu tee tai kahvit.Lue ilmaset lehdet tälät.Oletkin virkistynnyt suntaa nokasi ulos vaikka ensin kirjasto ja sitten kolkutele ovia joskus kello 10, Jonkun D-aseman. Tai asukastalon ymm.